Kansallisteatterin uusi näytelmä, Juha Hurmeen käsikirjoittama ja ohjaama Europaeus, nostaa esille yhden Suomen kansalliseepoksen Kalevalan vähemmän tunnetuista tekijöistä. Savitaipaleella syntynyt Taneli Europaeus jäi Elias Lönnrotin varjoon muun muassa siksi, että häntä pidettiin hankalana ja omalaatuisena ihmisenä.
Europaeus kuitenkin kiistatta oli kehittämässä suomen kirjakieltä 1800-luvulla, hän muun muassa keksi useita uudissanoja.
Kehä, huvila, eduskunta ja tasa-arvo ovat muun muassa Europaeuksen keksimiä suomen kielen sanoja.
Savitaipaleella muistellaan yhä aikalaistensa syrjimää Taneli Europaeusta
David Emanuel Daniel eli Taneli Europaeus syntyi vuonna 1820 Savitaipaleen kirkkoherran ja tämän toisen vaimon, pappilan karjapiian perheeseen. Oppinut isä ja hänen laaja kirjastonsa ja toisaalta rahvaaseen kuulunut äiti loivat lahjakkaalle nuorelle miehelle ristiriitaiset eväät elämän polulle, muistelee kotiseutuneuvos Pertti Jurvanen.
– Kirkkoherra meni uusiin naimisiin pappilan karjapiian kanssa ja tämä oli vähän sellainen sensaatioavioliitto.
Sukulaisten armosta pikku-Sipi, kuten Europaeusta myös kutsuttiin, pääsi opintielle ensin Käkisalmelle ja sitten Viipuriin. Itsevarmaa nuorukaista pilkattiin, koska hän ei aluksi osannut kunnolla saksaa ja ruotsia, joita kouluissa käytettiin. Kielitaitoisen isän kuoltua alle kouluikäinen Taneli tutustui kieliin isän kirjaston antimien kautta. Suomen hän oppi äidiltä.
Viipurista Taneli Europaeus siirtyi yliopistoon Helsinkiin. Yliopisto-opinnot kuitenkin jäivät kesken, kun Sipi innostui kansanrunouden keruusta. Elias Lönnrotin innoittamana Europaeus teki useita keruumatkoja suomensukuisten kansojen maille ja löysi retkillä runoja, jotka muodostivat merkittävän osan Uudesta Kalevalasta.
Kiistaa Kalevalasta
Europaeus ajautui kiistaan Lönnrotin kanssa, koska oli eri mieltä Kalevalan ominaislaadusta. Europaeuksen mielestä Lönnrot omi Kalevalan liiaksi itselleen, kun se piti olla puhdas kansaneepos. Lönnrot halusi suhtautua Europaeukseen ymmärtäväisesti.
Europaeus riitautui kuitenkin monen muun tiedemiehen kanssa, koska hän puolusti kiivaasti omia näkemyksiään niin suomen kielen asemasta kuin arkeologian metodeistakin. Taneli piti itseään monen eri alan asiantuntijana, vaikka aikalaisten mielestä hänen pyrkimyksensä jäivät joka alalla puolitiehen. Jälkipolvet ovat olleet näkevinään miehen suuret luulot keinona pönkittää heikkoa itsetuntoa.
Erikoinen, mielenvikainen vai väärinymmärretty?
Vietettyään pari vuotta Savitaipaleella kirjoittaen puhtaaksi suomi-ruotsi-sanakirjaansa, kolmikymppinen Europaeus havaitsi, etteivät entiset ystävät ja tuttavat enää vastanneet hänen kirjeisiinsä ja muutenkin välttelivät häntä. Yhtenä syynä saattoi olla Europaeuksen keskittyminen entistä enemmän tutkimuksiin Venäjällä. Osa suomalaisuusaatteen miehistä ei katsonut tätä hyvällä.
Tästä alkoivat vaikeat vuodet miehen elämässä. Hän alkoi käyttäytyä entistä sekavammin, pukeutua yhä kummallisemmin ja esiintyä aggressivisesti. Hänet leimattiin mielenvikaiseksi.
Kotiseutuneuvos Pertti Jurvanen Savitaipaleelta muistelee myös perimätietoa ja Europaeuksen erikoisuutta.
– Täällä kun hän liikkui, niin hän katsoi aina alaspäin ja potki maassa olevia esineitä ja nosti sitten niitä ylös ja tarkasteli. Lopuksi laittoi taskuun - niin hullu mikä hullu!
Myöhempien tutkimusten valossa Europaeus kärsi joistakin persoonallisuushäiriöistä. Hän sairasti myös epilepsiaa. Suurimpia ongelmia lienee aiheuttanut kuitenkin heikko itsetunto, johon on saattanut johtaa isän varhainen kuolema ja köyhä kasvuympäristö.
Europaeus kuoli Pietarissa yksinäisenä ja köyhänä 3. lokakuuta 1884. Hänet haudattiin Pietarin köyhäin hautausmaalle, mutta hieman myöhemmin hauta avattiin ja Europaeuksen maalliset jäännökset siirrettiin Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.