Lupiini on monelle tuttu näky etenkin teiden varsilla. Violetteja kukkameriä näyttäisi olevan vuosi vuodelta enemmän. Vielä kymmenen vuotta sitten kukinto saatettiin säästää tienvarsien kesäniitoissa, mutta näin ei enää toimita.
Tilanne monin paikoin toivoton
Lupiini on ehtinyt leviämään paikoittain jo laajasti, mikä tekee sen hävittämisestä entistäkin hankalampaa, ellei jopa mahdotonta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että laji on päässyt leviämään laajemmilla alueilla jo melko peruuttamattomasti.
– Lupiinia on maanteiden varsilla aivan mielettömästi ja se näyttää leviävän myös metsän puolelle. Osittain näyttää siltä, että peli on menetetty. Vaadittaisiin melko raskaita toimia, mikäli laji halutaan kitkeä täysin, kertoo luonnonsuojelun johtava asiantuntija Sirkka Hakalisto Pohjois-Karjalan ELY:stä.
Lupiini leviää siementen välityksellä. Hakaliston mukaan lupiinin siementuotanto on todella voimakasta ja sillä on hyvin vahva siemenpankki. Tämä tarkoittaa sitä, että siemen säilyy pitkään maassa, ja voi itää mikäli maata kaivetaan uudelleen.
Lupiinia voidaan hävittää niittämällä tai kaivamalla kukinnot maasta juurineen. Niitot tulisi tehdä kuitenkin tarpeeksi ajoissa kukintavaiheessa, jolloin siemenet eivät ole vielä kypsyneet. Hävittäminen vaatii useita niittoja monen vuoden ajan. Lisäksi niittojäte tulisi hävittää huolellisesti leviämisen estämiseksi.
Vieraslajit.fi -sivustolta löytyvien ohjeiden mukaan niitetyt lupiinit tai kukinnot voi laittaa kompostiin tai haravoida kasvupaikalla kasaan maatumaan. Kasvien kehittymisen estämistä voi varmistaa vielä peittämällä kasan tukevalla muovilla tai pressulla.
Pienten teiden varret niitetään vain kerran kesässä
Lupiiniesiintymien lisääntyminen teiden varsilla ei ole vaikuttanut tienhoitourakoiden työnkuvaan. Destia Oy:n työmaapäällikkö Mauno Vartiainen Kiteeltä kertoo, ettei lupiinien torjuntaan ole vielä tähän mennessä tullut lisäohjeita.
– Urakkasopimuksessa ei tällä hetkellä ole uusia ohjeita. Toivottavasti seuraavissa urakoissa ne huomioitaisiin, Vartiainen sanoo.
Tähän asti lupiinia on niitetty teiden varsilta muiden kasvien mukana kesän tavallisten tienvarsiniittojen aikana.
Tienhoitourakoissa niittoalueisiin kuuluvat ainoastaan tiealueet. Vartiaisen mukaan niittotyöt on aikataulutettu niin, että joka kesä tehdään niittoja 2–4 metrin etäisyydeltä tien reunasta. Suurempia raivaustöitä 6–12 metrin etäisyydeltä tehdään vaihtelevasti muutaman vuoden kierrossa.
Valtatiet niitetään Vartiaisen mukaan kaksi kertaa kesässä, kesäkuun puolella ja heinä–elokuun vaihteessa. Alemman tieverkoston tiet niitetään kerran kesässä.
Myös Mauno Vartiainen on sitä mieltä, että lupiinien hävittäminen vaikuttaa mahdottomalta.
– Kyllä se on aika toivotonta. En usko, että niitä on mahdollista saada enää häviämään Suomen luonnosta. Tarvittaisiin melkoinen kansanliike, että se tapahtuisi.
Torjuntataistelua villiintynyttä kukintoa vastaan
Koska lajin hävittäminen täysin on tässä vaiheessa hankalaa, olisi keskityttävä ennemmin leviämisen estämiseen. Tulevaisuudessa tähän tarvittaisiin kuitenkin Sirkka Hakaliston mukaan vielä tarkempi valtakunnallinen torjuntasuunnitelma.
– Tällä hetkellä käydään niin sanottua torjuntataistelua, jottei laji leviäisi luonnonsuojelualueille ja pääsisi vahingoittamaan muita monimuotoisuudelle arvokkaita lajeja, Hakalisto toteaa.
Väyläviraston ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärisen mukaan maa- ja metsätalousministeriö on laatimassa uudistettua haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaa, jonka on tarkoitus valmistua ensi kesäksi.
– Meillä on ollut jo kauan viherhoidon ohjeissa, että lupiinia ei säästellä, vaan se niitetään. Ongelmana on tietysti se, että lupiinia esiintyy myös niittoalueen ulkopuolella.
Uusimmassa hallintasuunnitelmassa otetaan Hyvärisen mukaan huomioon myös uusimmat listatut vieraslajit ja siinä tullaan määrittelemään alueita, joilla suojelua ja torjuntaa tulisi priorisoida.
– Jatkossa meillä on parempi käsitys siitä, missä torjuntaa tehdään. Todennäköisesti niitot aloitetaan aikaisemmin ja niitä saatetaan tehdä leveämmin. Päätöksiä ei olla kuitenkaan vielä tehty, Hyvärinen kertoo.
Lue lisää:
Vieraslajiasiantuntijan neuvo: Nyt keräämään lupiinikimppuja ja näivettämään kurtturuusuja