Suvi Piispanen on viettämässä kesäpäivää vanhempiensa kanssa mökillä. Mökin ympäristössä ei ole helppo liikkua, mutta äidin avulla se onnistuu.

Piispaselle liikkuminen on vaikeaa, ollut jo 8-vuotiaasta asti. Ensiksi piti ottaa käyttöön kyynärsauvat, lukio-ikäisenä jo pyörätuoli.

Piispasella on synnynnäinen selkäydinvamma. 31-vuotias merkonomi on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Sairaus ei estä Piispasta elämästä. Tukena ja turvana on neuvolasta asti ollut Piispasen omalääkäri. Ilkka Kunnamo on hoitanut Suvia 1980-luvun lopulta.

Lääkärin jatkuvalle vaihtumiselle pitää tehdä jotain

Jos joku tietää omalääkäriydestä jotain, niin Ilkka Kunnamo. Hän on hoitanut samoja potilaita lähes 34 vuotta reilun 4 000 asukkaan Karstulassa Keski-Suomessa. Nykyisin 25 prosentin työajalla.

Kunnamo on yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti sekä Kustannus Oy Duodecimin kehitysjohtaja.

Hän on hoitosuositusten isä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kun Kunnamo aloitti Karstulan terveyskeskuksessa vuonna 1986, ei ollut hoitosuosituksia, joiden perusteella yleislääkäri voisi hoitaa potilaita. Niinpä hän alkoi kirjoittaa niitä oman terveyskeskuksensa tarpeisiin. Nyt lääkärit kaikkialla Suomessa ja monessa muussa maassakin käyttävät Lääkäriseura Duodecimin hoitosuosituksia.

Tietotekniikkaa vuosia harrastaneen Kunnamon ideoima on myös Päätöksentuki-tietokonesovellus. Se yhdistää yksittäisen potilaan tiedot hoitosuosituksiin.

Sovellus muistuttaa lääkäriä vaikkapa potilaan verikokeesta tai lääkeannoksen pienentämisestä. Suomessa tietokonesovellusta käytetään laajasti ja se kiinnostaa myös kansainvälisesti.

Kaiken kokemansa ja näkemänsä perusteella Kunnamo haluaa omalääkärijärjestelmän koko Suomeen. Sitä he toivovat Suvi Piispasen kanssa yhdessä.

Omalääkäristä hyötyvät erityisesti ihmiset, joilla paljon sairauksia

Mitä enemmän ihmisellä on sairauksia, sitä suurempi on hyöty omalääkäristä. Ja käänteisesti: haitat voivat olla myös moninaiset, jos ihmistä hoitaa kymmenet lääkärit, kuten 38-vuotiaan Iiro Arvolan traagisessa tapauksessa.

Koko elämänsä sairastaneelle Suvi Piispaselle omalääkäri on ollut kultaakin kalliimpi. Synnynnäisen selkäydinvammansa takia hän on joutunut käyttämään terveyspalveluja paljon. Selkää on leikattu monta kertaa. On ollut tuskallisen hitaasti paraneva painehaavauma ja vatsaongelmia.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kunnamo on ollut Piispasen lääkäri lapsesta asti. Pienen tytön ensimmäiset muistikuvat lääkäristä ovat alaluokilta, kun hän äidin kanssa kävivät terveyskeskuksessa.

Edelleenkin lääkärille on toistuvasti tarvetta. Piispasen jalkojen tunto on huono. Iho rikkoutuu ja on käsikipuja.

Kunnamo tietää, miten Piispasta pitää hoitaa ja miten ei. Kuntoutussuunnitelman laadinnassa tuttu lääkäri ja terveysaseman fysioterapeutti on ollut korvaamaton.

– Kontrasti on valtava, jos vertaa siihen, kuinka monta erikoislääkäriä minua on hoitanut vuosien kuluessa Jyväskylä keskussairaalassa, Piispanen sanoo.

Aikanaan, kun Piispanen mietti Kunnamon kanssa sitä, mitä hän voisi harrastaa, omalääkäri ohjasi SPR:n kesäleireille.

Jos Kunnamoa ei saa heti kiinni, hän lähettää teksti- tai whatsapp -viestin ja kertoo milloin pystyy palaamaan asiaan, Piispanen kertoo.

–Muistan kerran, kun hän vastasi puheluuni ulkomailta. Se tuntui tosi hyvältä, Piispanen muistelee.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Niinä päivinä kun Kunnamo ei ole Karstulan terveyskeskuksessa paikalla, tarvittaessa sekä potilaat että hoitajat tavoittavat hänet sähköisesti. Kannettavalla tietokoneella lääkäri pääsee potilaskertomuksiin. Verikokeet voi määrätä etänä. Kun tulokset ovat valmiit, tarvittaessa voi kirjoittaa reseptin, vaikka olisi ulkomailla.

Tehokasta on, jos sama lääkäri hoitaa kaikkia potilaan sairauksia

Vastikään Terveystalon ja Mehiläisen toimitusjohtajat Yrjö Närhinen ja Janne-Olli Järvenpää kirjoittivat Helsingin sanomien vieraskynässä, siitä miten yksityisillä terveysasemilla hoidetaan nyt lääkäriä kohden jopa kaksinkertainen määrä potilaita vuorokaudessa julkisiin terveyskeskuksiin verrattuna. He penäsivät myös julkisen sektorin terveyskeskusten tuottavuuden ja kustannustehokkuuden radikaalia nostamista, jotta hallitusohjelmassa esitetystä lääkärimäärän lisäyksestä olisi hyötyä.

Ilkka Kunnamo sanoo, että väestön vanhetessa, monisairaiden lisääntyessä ja lääketieteen mahdollisuuksien kasvaessa lääkärin vastaanottopäivän aikana tapaamien potilaiden määrä on jatkuvasti hienoisesti vähenemässä.

– Sitä moititaan tuottavuuden laskuksi, mitä se ei todellisuudessa ole. Mitä monisairaampi potilas sitä parempi on hoidon laatu ja työn tehokkuus, kun sama lääkäri hoitaa potilaan kaikkia terveysongelmia, Kunnamo sanoo.

Hänen mielestään tuottavuuden laskua syntyy silloin, kun potilas joutuu juoksemaan monella lääkärillä – tehdään päällekkäisiä tutkimuksia ja vastaanottokäyntejä on useita. Potilaan hoitamiseen kuluu enemmän aikaa, koska lääkäri ei tunne potilasta.

Reilu vuosi sitten, joulun alla Suvi Piispasen jalka kipeytyi pahasti. Hän pelkäsi,että jalkaan oli tullut laskimotukos. Piispanen soitti Kunnamolle, joka pyysi häntä tulemaan terveyskeskukseen. Lauantaina.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ultraäänitutkimus näytti, että laskimotukosta ei ollut. Piispanen sanoo, että helpotus oli valtava: ei löytynyt mitään. Eikä tarvinnut pelätä enää yhtään päivää.

Ei myöskään tarvinnut lähteä ajamaan 100 kilometrin päähän Jyväskylän keskussairaalaan.

– Siellä päivystäjä ei olisi tuntenut minua, sairauttani eikä kaikkea sitä, mitä vuosien kuluessa on tapahtunut, Piispanen sanoo.

Kunnamon mukaan yleislääketieteen erikoislääkärin ammattitaitoa on, että hän osaa selvitellä kaikenlaisia oireita ja tehdä itse avoterveydenhuoltoon sopivia tutkimuksia. Kun terveyskeskuksen tiimissä on monenlaista osaamista ja mahdollisuus diagnoosin tekoon ja hoitoihin, potilas välttyy monelta sairaalakäynniltä.

– Kun tärkeimmät laboratoriotutkimukset ja tavalliset ultraäänitutkimukset saa paikan päällä, potilas saa vastauksen heti. Hän pääsee suurimmista peloistaan, koska erikoissairaanhoidon tutkimuksia ei tarvitse odottaa pitkään. Lisäksi säästyy aikaa ja rahaa, Kunnamo sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Omalääkäriys pelottaa – myös turhaan

Monia nuoria lääkäreitä omalääkäriys pelottaa – pelätään sen sitovuutta ja sitä, ettei se aina noudata virka-aikaa.

Potilaat voivat välillä olla myös lääketieteellisesti vaikeita tai henkilöinä vaativia. Jos vielä sähköinen yhteydenotto tehdään mahdolliseksi, se voi pahimmillaan tykittää lääkäriä väsymykseen asti. Eivätkä monet lääkärit myöskään halua muuttaa maalle.

Kunnamo sanoo, että etälääkäriys antaa uusia mahdollisuuksia. Voi olla syrjäisemmänkin paikan omalääkäri, vaikkei ole paikalla viitenä päivänä viikossa. Osan työstä voi tehdä virtuaaliyhteyksien ja sähköisten potilaskertomusten avulla.

Vaativien potilaiden hoidossa lääkäriä auttaa terveyskeskuksen muiden ammattilaisten tuki: työtä tehdään yhdessä esim mielenterveys- ja omahoitajan kanssa.

– Yksin työskentely ei ole nykyaikaa, Kunnamo sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Sihteerin työt taas pitäisi saada pois lääkäreiltä.

– Tiimin ammattitaitoinen sihteeri hoitaisi ne paremmin ja tehokkaammin, Kunnamo harmittelee.

Yleislääketieteen erikoislääkäri on yleisten sairauksien spesialisti. Monen eri sairauden hoitojen yhteen sovittaminen on omalääkärin tärkeä tehtävä. Mutta ei hänen kaikkia maailman sairauksia tarvitse hallita.

– Omalääkärin pitää opiskella niitä harvinaisiakin sairauksia, joita hänen potilaansa sairastavat. Ei potilaalle voi sanoa, ettei tunne tämän sairautta, Kunnamo sanoo.

Lähivuosien suuri haaste on kouluttaa lisää yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Nyt vain 27 prosenttia terveyskeskuslääkärin viroissa olevista on yleislääketieteeseen erikoistuneita.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Monesti lääkäriaika jää saamatta – samasta lääkäristä puhumattakaan

Jo vuosia perusterveydenhuollon lääkäripula on haitannut hoidon jatkuvuutta pahasti.

Rinteen hallitus aikookin tiukentaa perusterveydenhuollon hoitotakuuta niin, että kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

Kuitenkin rahaa hallituksella perusterveydenhuollon kehittämisohjelmaan ja hoitotakuun toteuttamiseen näyttää olevan vähän. Tarpeeseen nähden vain murto-osa. Myöskään lääkäreitä ei hoitotakuun toteuttamiseen ole niin vain otettavissa.

Terveystalon ja Mehiläisen toimitusjohtajat ehdottivat vastikään, että hoitoon pääsyä voi nopeuttaa jo nyt antamalla palveluseteli niille asiakkaille, joiden odotusaika hoitoon ylittää seitsemän vuorokautta.

Eli potilas saisi luvan hankkia hoidon setelillä esimerkiksi yksityislääkäriltä, jos odotusaika hoitoon kestäisi enemmän kuin viikon.

Ilkka Kunnamo sanoo, että palveluseteli ei ole ratkaisu hoitoon pääsemisen ongelmaan. Hän ei käyttäisi palveluseteliä muuhun kuin kuormahuippujen tasaamiseen, koska hoidon jatkuvuus kärsii.

– Vaikka pienen vaivan hoitaa helposti kuka tahansa lääkäri, menetetään mahdollisuus potilaan ja lääkärin tutustumiseen, jolloin hoitosuhde on jo valmiiksi olemassa silloin kun tulee pitkäaikainen tai vakava sairaus, Kunnamo sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Hoitotakuun kiristämistä hän pitää hyvänä ja tärkeänä asiana. Mutta muistuttaa siitä, että sen toteuttaminen vaatii rinnalleen sote-uudistuksen. Muuten kunnat joutuisivat pakkoraossa palkkaamaan keikkalääkäreitä tai ohjaamaan potilaita palvelusetelillä yksityiseen terveydenhuoltoon. Pahimmillaan osa kuntien lääkäreistä voisi siirtyä yksityisen palvelukseen, Kunnamo varottaa.

Omalääkäriyden toteutuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä, eikä liian suurta potilaslistaa

Jotta omalääkäri-systeemi toimisi lääkäri tarvitsee tuekseen riittävän joukon muita ammattilaisia. Yhteistyö vähentää lääkärin työmäärää ja myös sitä kuinka paljon lääkäreitä koko maassa tarvitaan.

Kunnamon omalla, Karstulan terveysasemalla, samassa rakennuksessa ovat mielenterveystoimisto, sosiaalityöntekijät ja fysioterapeutit. Hän pääsee milloin tahansa keskustelemaan potilaan asioista tiimin jäsenten kanssa ja vastuuta voi jakaa ryhmälle.

– Sosiaalisista, mielentervey- ja päihdeongelmista sekä kroonisista kivuista kärsivät hyötyvät moniammatillisen tiimin hoidosta. Jos lääkäri joutuu yksin tukemaan näitä potilaita, uupuminen uhkaa, Kunnamo sanoo.

Moniammatillisen terveyskeskuksen ajatus sopii hyvin yhteen hallitusohjelman kanssa. Rinteen hallitus aikoo panna terveyskeskukset remonttiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) toivoo, että omalääkärperiaate on yksi ensi vuonna alkavan kehittämisohjelman keskeisistä uudistuksista.

– Pitäisi katsoa, että tällainen omalääkäritapaan toimiva periaate olisi se kantava voima, jolla kehittämishanketta tehdään. Se on tärkeää siksi, että se turvaisi hoidon jatkuvuuden ja potilas tulisi uudelleen hoidon keskiöön.

Juuri tiimityön hyödyntämisessä suomalainen terveyskeskus on jo nyt edellä useimpia muita maita, eikä taaksepäin pidä mennä. Kunnamon mukaan Suomessa ei ole mitään perustetta siirtyä keskieurooppalaiseen malliin, jossa lääkäri-ammatinharjoittajat hoitavat perusterveydenhuollon. Siinä lääkäri toimii usein yksin vailla kollegoiden ja moniammatillisen tiimin tukea.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Omalääkärin potilaslistan tulee olla myös sopivan kokoinen. Monissa kunnissa lääkärin väestövastuu on nyt noin 1 800 potilasta ja lääkäripulasta kärsivillä alueilla yli 2 000 ihmistä, mikä tarkoittaa, että omalääkäri-systeemi ei toimi.

Kunnamon mielestä sopiva määrä olisi noin 1 200 henkilöä. Tällöin lääkäri voisi tehdä myös muuta kuin vastaanottotyötä: esimerkiksi opiskella erityistaitoja, kouluttaa erikoistuvia lääkäreitä ja kehittää laatua tai tehdä tutkimusta.

Omalääkäri voi seurata potilaittensa terveyttä

Nyt 64-vuotiaalta Kunnamolta eivät ole ideat ja kehittämisinto loppuneet. Jo käytössä olevan Päätöksentuki-tietokonesovelluksen lisäksi koekäytössä on hänen toinenkin terveyshyötyarvioksi nimetty sovellus.

Sen avulla Kunnamo voi seurata kaikkien omien potilaittensa terveyttä. Hän näkee esimerkiksi sen, onko karstulalaisten verenpaine kunnossa ja hän voi poimia joukosta ne, joiden lääkitys tarvitsee muutoksia.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Jos potilaalla olisi nimetty omalääkäri, hän voisi antaa lääkärille luvan, että tämä voi sovelluksella seurata hänen terveyttään pitkällä aikavälillä. Tarvittaessa lääkäri voisi ottaa yhteyttä, jotta hoidossa päästäisiin parempiin tuloksiin.

– Tavoitteena on, että terveydenhuollon rahoilla saataisiin mahdollisimman paljon hyötyjä ja yhdenvertaisesti kaikille. Jokainen saisi tarvitsemansa hoidon, muttei siis samaa hoitoa, Kunnamo sanoo.

Valinnanvapaus on yhdessä päättämistä

Sipilän hallituksen valinnanvapausmalli ankkuroitui monituottaja-malliin, jossa ihminen olisi voinut valita itselleen julkisen tai yksityisen sosiaali- ja terveyskeskuksen.

Ilkka Kunnamolle potilaan valinnanvapaus on ihan muuta. Tärkeintä ei ole se, hankkiiko potilas hoitonsa Stockmannilta vai Tokmannilta.

Olennaisempaa hänen mukaansa on se, että potilas voi valita sellaisen omalääkärin, jonka persoonallisuus sopii yhteen oman persoonallisuuden kanssa. Hänen mielestään aluejako on hyvä pohja, kun omalääkäri-mallia rakennetaan, mutta lääkärin valitsemisen alueen sisällä ja ulkopuoleltakin tulee olla mahdollista.

Kunnamo muistuttaa myös siitä, että lääkärin on tärkeää tuntea potilaan arvopohja. Esimerkiksi omaishoitajaa ei pidä lähettää toiselle paikkakunnalle terapiaan, jos hän haluaa olla jatkuvasti lähellä hoidettavaansa. Lääkärin on osattava valita hoito potilaan arvojen ja tilanteen mukaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Koko Piispasen perhe on tullut Ilkka Kunnamolle tutuksi. Hän tuntee heidät persoonina. Hän on ollut koko perheen lääkäri ja hoitanut sekä Suvin kahta sisarusta että vanhempia.

Kummankin vanhemman kakkostyypin diabetes on pysynyt omalääkärin hoidossa hyvin tasapainossa.

Kunnamo kulki rinnalla myös silloin kun Suvin Mikko-veli sairastui 1980-luvun alussa leukemiaan. Mikko Piispanen kuoli kuusivuotiaana sairastettuaan pari vuotta.

– Kunnamolta sai aina kysyä, mitä ei tiennyt. Hän piti huolta ja apu oli lähellä, se oli turvallista. Sitä aikaa ja saamaamme tukea emme unohda koskaan Pirkko Piispanen, Suvin äiti, sanoo.

Kun lääketieteen, terveysteknologian ja genetiikan kehitys tarjoavat yhä enemmän hoitomahdollisuuksia, myös päätöksenteko vaikeutuu. Kun omalääkäri tuntee potilaan elämäntilanteen, perheen ja harrastukset, yhdessä he voivat tehdä parempia hoitopäätöksiä.

– Yhdessä päättäminen on lisäksi yksi terveydenhuollon tulevaisuuden megatrendeistä, Kunnamo sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Terveyskeskuslääkärin työ antaa paljon

Ilkka Kunnamo on halunnut pysyä terveyskeskuksessa, vaikka miehellä on paljon valtakunnallisia ja kansainvälisiä tehtäviä. Parasta siinä on hänen mielestään paitsi työn monipuolisuus myös pitkät potilassuhteet.

Vaikka potilaat ovat joskus vaatineet paljon, he ovat myös antaneet paljon.

– Joskus kuluu monta vuotta ennen kuin alkaa ymmärtää, miksi potilas voi niin huonosti ja käyttää paljon palveluja. Usein ajan myötä potilaan toivottomaltakin tuntuva tilanne kuitenkin selkiytyy ja raskas hoitosuhde muuttuu hyväksi yhteistyösuhteeksi, Kunnamo sanoo.

Piispanen ei lakkaa kiittämästä Kunnamoa vuosikymmenten tuesta ja avusta.

– Toivottavasti hän ei jää vielä pitkään aikaan eläkkeelle, Piispanen murehtii.

Hänen mielestään kaikilla pitäisi olla tuttu ja turvallinen omalääkäri, joka tuntee ja tietää potilaan ja johon voi olla tarvittaessa yhteydessä.

– Sen tietää, kun lääkäri ja kaikki terveyskeskuksen ammattilaiset hoitavat juuri minua ja sydämellä, Piispanen sanoo.

Jutusta voi keskustella tänään klo 22:een.

Korjattu klo 23.34 Hänen mukaansa, Kunnamon mukaan Suomessa ei ole mitään perustetta siirtyä keskieurooppalaiseen malliin.Viittaussuhde epäselvä.

Lue myös:

Analyysi: Hallitusohjelma lupaa hoitoonpääsyn viikossa – voiko se olla totta?

Asseri Kinnusen alkuvuosi perussuomalaisten nuorten johdossa on ollut kohuntäyteinen.

Talvella HS uutisoi nuorisojärjestön lappilaisen siiven avoimen rasistisista kirjoituksista ja uuden hallituksen yhteyksistä jyrkän nationalistisena pidettyyn Suomen sisu -järjestöön.

Keväällä järjestö julkaisi Twitter-tilillään twiitin, joka johti järjestön rahahanojen sulkeutumiseen.

Viime vuoden aikana 20-vuotias Kinnunen on kotiutunut armeijasta, aloittanut taloustieteen opinnot Helsingin yliopistossa ja ollut ehdolla eurovaaleissa puolueensa nuorimpana.

Siinä sivussa hän on ottanut ohjat järjestössä, jota sen entinen puheenjohtaja Simon Elo (sin.) on luonnehtinut "pimeyden valtaamaksi".

Mitä perussuomalaisten nuorisojärjestössä oikein tapahtuu?

Image may be NSFW.
Clik here to view.

"Ministeriössä halutaan hiljentää mielipiteitämme"

Eurovaalien alla järjestö nousi otsikoihin, kun se jakoi Twitter-tilillään kuvan tummaihoisesta pariskunnasta, joka pitelee sylissään vauvaa. "Äänestä perussuomalaisia, jos et halua, että Suomen tulevaisuus näyttää tältä", twiitin saatetekstissä kirjoitettiin.

Järjestö kiiruhti tiedottamaan, että nyttemmin jo poistettu twiitti ei edusta järjestön virallista kantaa. Twiitin kirjoittanut varapuheenjohtaja Toni Jalonen pahoitteli kirjoitusta.

Kesäkuussa opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti peruvansa perussuomalaisten nuorten 115 000 euron valtionavustuksen tältä vuodelta. Ministeriö katsoi järjestön rikkovan toiminnassaan nuorisolain tavoitteita.

Ministeriön mukaan avustusta ei peruttu ainoastaan kohutwiitin perusteella. Jo aiemmin keväällä järjestön pääsihteeri Toni Saarinen oli käynyt ministeriössä keskustelemassa siitä, ovatko järjestön julkiset kannanotot ristiriidassa nuorisolain tavoitteiden kanssa.

– Keskusteluja on kyllä käyty. Tämäkin osoittaa, että ministeriössä halutaan hiljentää meidän mielipiteitämme liittyen maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen. Tässä yritetään jälleen kerran hiljentää ja rajoittaa sananvapautta, Kinnunen sanoo.

Kinnusen mukaan ongelma ei ole siinä, että puolueen julkilausumat olisivat nuorisolain vastaisia, vaan siinä, että laki rajoittaa mielipiteitä.

– Minusta on väärin, että nuorisolakia, joka määrittää rahoitusta nuorisojärjestöille, käytetään vipuvartena mielipiteiden rajoittamiseen, Kinnunen sanoo.

Järjestö ei ole vielä lähettänyt ministeriöön oikaisuvaatimusta päätöksestä, mutta se on suunnitelmissa.

Muuttuiko viestintästrategianne kohun myötä?

– Oma näkemykseni ja palaute, mitä kentältä on tullut siitä, miten esimerkiksi meidän someviestintä on onnistunut eduskuntavaalien ja eurovaalien aikaan, on ollut erittäin hyvää. Jatkamme samanlaista onnistunutta viestintää.

Eli jatkossakin yksittäiset järjestön hallituksen jäsenet voivat twiittailla järjestön tilillä edustamatta järjestön kantaa?

– Meillä on tässä omat toimintamallit ja menettelemme tarpeen mukaan, Kinnunen sanoo.

Puoluetuista käyty oikeutta aiemminkin

Yhteensä avustusta peritään takaisin 115 000 euroa.

Tähän mennessä avustusta on käytetty esimerkiksi henkilöstökuluihin: järjestön toimistolle on palkattu kaksi työntekijää. Palkkaa nostavat paitsi Kinnunen, myös järjestön pääsihteeri Toni Saarinen.

Toiminta maakunnissa on laajentunut ja monipuolistunut.

Järjestö on kampanjoinut ja ottanut ahkerasti kantaa: tänä vuonna kannanottoja on julkaistu esimerkiksi pakkoruotsia, Kelan vieraskielisiä puhelinpalveluita, Venäjä-pakotteista luopumista, Yle Kioskin vaalikonetta, ulkomaisen adoption tukemista ja hoitajamitoituksen lakiin kirjaamista vastaan.

Valtionavustus ei tosin ole järjestön ainoa tulonlähde. Perussuomalaiset rp:n tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2017 emopuolue ohjasi puoluetuestaan 153 000 euroa nuorisojärjestölle. Vuonna 2016 summa oli 238 000 euroa.

Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun järjestö vääntää avustuksista ministeriön kanssa. Tuen määrästä on aiempina vuosina lähetetty oikaisuvaatimuksia ja käyty oikeutta.

Vuoden 2013 avustushakemuksen ministeriö hylkäsi osin väärin perustein, katsoi korkein hallinto-oikeus marraskuussa 2014.

Sittemmin järjestön vuosittaisen avustuksen määrä on kasvanut, vaikka se jääkin vielä kauas esimerkiksi puolen miljoonan euron vuotuisia avustuksia saavien keskusta- tai kokoomusnuorten tasolta.

Nuorisojärjestöjen avustusten myöntökriteerit perustuvat paitsi tarpeeseen, myös toiminnan laatuun, laajuuteen ja taloudellisuuteen sekä järjestön ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen merkittävyyteen.

Mitä tapahtuu Perussuomalaisille Nuorille, mikäli avustusta ei saada tällä kertaa takaisin edes oikeusteitse?

– En lähde tuota spekuloimaan. Meidän lähtökohtamme on, että tämä vääryys korjataan ja että rahoitus palautuu siltä osin, Kinnunen sanoo.

Halla-aho tekee pesäeroa

Emopuolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on tehnyt julkisuudessa pesäeroa nuorisojärjestöön.

– Valitettavasti nuorisojärjestössä on pieni joukko ihmisiä, jotka eivät tunnu ymmärtävän ja hyväksyvän puolueen linjaa, Halla-aho kirjoitti Facebookissa toukokuussa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kesäkuussa hän kirjoitti, että ministeriön päätös tukien perumisesta ja takaisinperimisestä on "kohtuuton seuraus yksittäisestä typerästä tviittauksesta". Samalla hän kirjoitti toivovansa, että nuorisojärjestössä reagoitaisiin "järjestössä olevaan ongelmaan niillä keinoilla, joita yhdistysdemokratia ja säännöt sille suovat".

Asseri Kinnunen kiistää, että järjestön välit emopuolueen johtoon olisivat kireät.

– Nuorisojärjestöllä on hyvät suhteet puoluejohtoon. Tästä paras esimerkki on se, että minun ja Jussi Halla-ahon työhuoneiden välissä on parikymmentä metriä, koska me olemme samalla puoluetoimistolla.

Millainen on järjestön linja suhteessa emopuolueeseen?

– Me olemme perussuomalaisten nuorisojärjestö, vaikkakin itsenäinen toimija. Teemme perussuomalaista nuorisopolitiikkaa, vedämme tiukkaa kansallismielistä linjaa. Ehkä nuorisojärjestöt ylipäätään ovat yleensä [emopuoluetta] tiukemmalla linjalla, Kinnunen sanoo.

"Useammallakin on näitä kiihotustuomioita"

Kevään eduskuntavaalien yhteydessä useat mediat uutisoivat ehdokkaiden rikostaustoista. Iltalehden mukaan muutaman vuoden sisään tuomioita olisi saanut myös kaksi ehdokasta, jotka olivat kevään vaaleissa perussuomalaisten listoilla ehdolla nimenomaan perussuomalaisten nuorisojärjestön edustajina.

Heidän saamiinsa rikosnimikkeisiin kuuluu lehden mukaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan, uskonrauhan rikkominen, kotirauhan rikkominen, pahoinpitely ja lievä vahingonteko.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kinnusen mukaan järjestön jäseneksi hakevaa pyydetään jäsenhakemuksen yhteydessä ilmoittamaan mahdollisista rikostuomioista. Se, millaisiin toimiin mahdollinen rikostausta johtaa, on Kinnusen mukaan tilannekohtaista.

– Puolueen toimijoista useammallakin on näitä kiihotustuomioita. Itse näen tämän niin, että sillä pyritään rajoittamaan keskustelua vaikeista aiheista. Meidän nuorisojärjestönhän kanta on, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan, että tämä perusmuotoinen kohta pitäisi poistaa rikoslaista, Kinnunen sanoo.

Muunlaisten tuomioiden, kuten pahoinpitelyn mahdollisia vaikutuksia rikostuomion saaneen jäsenyyteen järjestössä Kinnunen ei suostu kommentoimaan.

Myös Kinnunen Suomen sisun jäsen

Viikonloppuna Helsingin Sanomat kertoi Jussi Halla-ahon eronneen kaikessa hiljaisuudessa jyrkän kansallismielisestä Suomen sisu - järjestöstä.

Julkisuudessa järjestön suomalaisuuden määritelmää koskevien näkemysten on tulkittu olevan etnonationalisia eli edustavan sellaista nationalismin haaraa, joka korostaa geenejä ja ihonväriä kansalaisuuden määrittelyssä.

Esimerkiksi HS:n ja Uuden Suomen tietojen mukaan moni perussuomalaisten nuorisojärjestön tämän vuoden hallituksen jäsenistä on Suomen sisu -aktiiveja. Se viittaa järjestön siirtyneen aiempaa radikaalimmalle linjalle etenkin maahanmuuttokysymyksissä.

Myös Asseri Kinnunen on Suomen sisun jäsen. Hän kertoo, että hän aikoo myös jatkaa järjestön jäsenenä.

Onko perussuomalaisten nuorten linja yhteneväinen Suomen sisun kanssa?

– Niin, nämähän ovat erillisiä järjestöjä. Suomen sisu on tällainen epäpoliittinen kansallismielinen yhteistyöjärjestö. Perussuomalaiset taas on kansallismielinen puolue ja puoluetoimija ja sen nuorisojärjestö taas poliittinen nuorisojärjestö, joka on sitä kautta kytköksissä puoluepolitiikkaan.

Missä määrin PS-nuorten ja Suomen sisun aatemaailmat eroavat tai yhtenevät?

– Kansallismielisyys on varmasti sellainen, mikä molemmista liikkeistä kyllä löytyy.

Onko perussuomalaiset nuoret etnonationalistinen järjestö?

– Ei ole. PS-nuoret on kansallismielinen eli nationalistinen järjestö, kuten periaateohjelmassakin lukee.

Voiko Suomen sisuun kuuluminen olla imagohaitta puheenjohtajan asemassa olevalle?

– Jokainen toki itse tekee sen päätöksen, että mihin haluaa kuulua ja mihin ei. En voi astua toisen saappaisiin kommentoimaan tällaisia asioita, Kinnunen sanoo.

Myös perussuomalaisten uusi puoluesihteeri Simo Grönroos on Suomen sisun jäsen. Grönroos toimi perussuomalaisten nuorisojärjerjestön pääsihteerinä vuosina 2009–2012.

Mielikuvatyö tärkeää

Viikonlopun puoluekokouksessa väistynyt perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo muotoili Ylen haastattelussa, että puolueen mielikuvatyössä on tuotava julki, että perussuomalaiset ovat ihan tavallisia ihmisiä, eivätkä he "syö pieniä lapsia ja lepakoita iltaisin".

Tätä myös Kinnunen haluaa korostaa:

– Monesti, kun käsitellään perussuomalaisia vaikkapa suhteessa maahanmuuttoon tai maahanmuuttajiin, mediassa tuodaan ilmi näkemys, että perussuomalaiset olisivat jollakin tavalla ilkeitä, julmia tai pahoja ihmisiä, Kinnunen sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– Esimerkiksi meidän maahanmuuttopolitiikan lähtökohta on se, että Suomi olisi turvallisempi ja parempi paikka asua. Ei se, että haluttaisiin kiusata maahanmuuttajia tai olla heille ilkeitä tai julmia.

Kuitenkin jotkut perussuomalaisten sanomisista on tulkittu lakipykälien perusteella sellaisiksi. Esimerkiksi ne, joista on annettu tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

– Taisinkin jo kertoa, mikä on meidän suhtautuminen on esimerkiksi tähän kiihotuspykälään rikoslaissa. Meidän lähtökohtamme tosiaan on, että Suomi olisi turvallisempi ja parempi paikka elää. Uskon, että meillä poliitikot ovat kyllä tästä lähtökohdasta liikkeellä, että Suomi olisi parempi paikka meille.

Kenelle meille?

– No Suomi ylipäätään, että meillä olisi hyvä maa ja että Suomen kansalaisilla olisi hyvä olla täällä, Kinnunen sanoo.

Harhautunut ohjus iskeytyi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Vounon vuoristoon parikymmentä kilometriä Kyproksen turkkilaisosan pääkaupungin Nikosian pohjoispuolella. Tapahtuneen ei tiedetä vaatineen uhreja, mutta vuoristossa syttyi tulipalo.

Ulkoministeri Kudret Ozersay ounasteli Facebook-päivityksessään, että ohjus saattaa kuulua ilmapuolustusjärjetelmään. Se harhautui reitiltään samaan aikaan, kun Israel teki iskun Syyriaan ja Syyria vastasi siihen.

Ulkoministerin mukaan ohjus on ilmeisesti räjähtänyt ilmassa, koska maassa ei ole kraatereita vaan aseen osia. Kyprolaisten sotilasasiantuntijoiden mukaan Syyria käyttää venäläisvalmisteisia ohjuksia.

Jäänteiden perusteella kyseessä saattaa olla S-200-tyypin ohjus. Sen kantomatka on pisimmillään 400 kilometriä. Ohjus on ohjelmoitu räjähtämään ilmassa, ellei se saavuta kohdettaan.

Israel teki iskuja Syyrian Homsin alueella, noin 300 kilometrin päässä Nikosiasta.

Hyökkäyksessä kuoli ainakin neljä ja haavoittui kolmattakymmentä ihmistä.

Lue myös:

Israel ampui ohjuksia syyrialaisiin sotilasasemiin – Järjestö: 15 siviiliä iskussa kuolleiden joukossa

Poliisi on ampunut uhkaavasti käyttäytynyttä miestä myöhään sunnuntai-iltana Suvilahdessa, Vaasassa. Mies uhkaili poliisia erilaisin asein ja lopulta poliisi ampui miestä jalkaterään. Mies on viety sairaalaan, hänellä ei ole hengenvaaraa.

Miehen osalta asiaa tutkitaan virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena, murhan yrityksenä, pahoinpitelyn yrityksenä sekä vahingontekona.

Esitutkinta on siirretty miehen osalta Sisä-Suomen poliisilaitokselle.

Kihlakunnansyyttäjä arvioi poliisin aseenkäytön lainmukaisuuden.

Iran on kertonut ylittäneensä ydinsopimuksessa asetetun rajan uraanin rikastamisessa. Asiasta kertoi maanantaina maan ulkoministeri Mohammad Javad Zarif uutistoimisto Irnalle.

Kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA vahvisti asian myöhemmin.

Ylitys ei tullut yllätyksenä, sillä toukokuussa Iran ilmoitti lakkaavansa toistaiseksi noudattamasta osaa vuoden 2015 ydinsopimukseen liittyvistä sitoumuksistaan. Tuolloin oli kulunut vuosi siitä, kun Yhdysvallat irtautui ydinsopimuksesta.

Sopimuksessa Iran sopi muiden maiden kanssa muun muassa siitä, ettei se varastoisi kerralla yli 300:aa kiloa rikastettua uraania, jota voidaan käyttää ydinaseiden valmistamiseen. Uutistoimisto AFP:n diplomaattilähteen mukaan määrä ylittyi kahdella kilogrammalla.

Sopimuksen tarkoituksena on sitouttaa Iran rajoittamaan ydinohjelmaansa vastineeksi talouspakotteiden keventämiselle. Zarif kommentoi Irnalle, että Iran on valmis tulemaan vastaan ydinsopimuksen rajoitteiden suhteen, jos maalle tarjottaisiin enemmän taloudellisia kannustimia pakotteiden vastikkeeksi.

Iran uhkaa nostaa uraaninsa rikastustasoa

Iran on uhannut rikkoa sopimusta myös muilta osin, elleivät sopimuksen jäljellä olevat osapuolet Britannia, Kiina, Ranska, Saksa ja Venäjä auta sitä kiertämään pakotteita etenkin öljyn myynnin osalta. EU kertoi perjantaina, että pakotteiden kiertämiseen suunniteltu INSTEX-mekanismi oli vihdoin toiminnassa ja ensimmäiset kaupat tekeillä. Zarifin mukaan tämä ei kuitenkaan riitä.

Iranin varaulkoministeri Abbas Araghchi esitti suoran ehdotuksen sille, miten jumiutunutta tilannetta voisi edistää.

– Eurooppalaisten tulisi ostaa öljyä Iranilta, tai harkita luottojärjestelyjä INSTEX-mekanismiin, Araghchi totesi.

Iran on kertonut alkavansa viikon päästä rikastaa uraania puhtaammaksi kuin sopimuksessa sovittu 3,67 prosentin puhtaustaso. Ydinaseeseen sillä on kuitenkin vielä pitkä matka, sillä siihen vaadittaisiin 90-prosenttista uraania.

Yhdysvaltojen ja Iranin välit ovat kiristyneet viime aikoina sodalla uhittelemiseen asti. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kerrottiin viime viikolla jo hyväksyneen sotilaalliset iskut Irania vastaan lennokin alasampumisen vuoksi, mutta peruneen ne viime hetkellä.

Lue lisää:

Kiina kertoo jatkavansa öljyntuontia Iranista Yhdysvaltain uhkauksista huolimatta

Teheranin kaduilla pilkataan "öykkäri-Trumpia", mutta "kukaan ei halua Iranista uutta Afganistania"

Syttyykö sota? Iran pyristelee irti Yhdysvaltojen pakoteruuvista ja "pelaa vaarallista peliä" – nämä seikat vaikuttavat konfliktiin

Pääministeri Antti Rinne (sd.) näkee eron tämän hetken nuorten ja oman sukupolvensa välillä.

– Kun minun nuoruudessa lintsattiin koulusta mopoilun tai uusien tuttavuuksien takia, tänä päivänä nuoret ympäri Eurooppaa kerääntyvät kansallisten parlamenttien eteen osoittamaan mieltä heitä huolestuttavasta asiasta: ilmastokriisistä.

Näin Rinne kirjoittaa kirjeessään eurooppalaisille Suomen EU-puheenjohtajuuden ensimmäisenä päivänä. Suomen kausi alkoi tänään ja kestää vuodenvaihteeseen asti.

Pääministeri kuvailee kirjeessä ylistävään sävyyn eurooppalaisia sankaritekoja, joilla sotiva ja 80 vuotta sitten kansanmurhan kokenut manner muutettiin nykyisenkaltaiseksi Euroopaksi. Seuraava suuri työ olisi Rinteen mielestä ilmastonmuutoksen pysäyttäminen.

– Ilmastokriisin ratkaiseminen voi olla seuraava eurooppalainen uroteko, jota tulevaisuudessa ihmetellään ja kiitellään. Tähän Suomi on EU-puheenjohtajamaana sitoutunut.

Puheenjohtajakauden kokousrumba mahdollisimman vähin ilmastojäljin

Suomen puheenjohtajuusohjelmassa ilmastopolitiikka on nostettu ykköstavoitteeksi. Suomi ei kuitenkaan kerro tarkkaan, millä onnistumista mitataan. Rinne sanoi viime viikolla, että tavoite on edistyä ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Ilmastopäästöjen eli kasvihuonekaasujen vähentäminen on tavoite, jota ei Euroopassa ole helppo saada läpi. Suomi on kuitenkin toiveikas, sillä enää muutama Euroopan unionin maista on vastahankaan ilmastopäästöjen nykyistä tiukemmassa vähentämistavoitteessa – lue lisää tästä jutusta.

Muita tavoitteita Suomella on esimerkiksi oikeusvaltioajatuksen korostaminen. Tästä jutusta voit lukea, että unionin muut päivänpäälliset ongelmat kuten Brexit ja tulevien vuosien rahoitusneuvottelut todennäköisesti vievät suurimman osan puheenjohtajamaan energiasta.

Puheenjohtajuus on Suomelle kolmas - tästä voit lukea, millainen tulevasta kaudesta on tulossa edellisiin verrattuna. Suomi haluaa näyttää ilmastoesimerkkiä myös hoitamalla kokousjärjestelyt vaatimattomasti eikä esimerkiksi jaa kokousvieraille Suomi-krääsää muistoksi. Siitä voit lukea lisää tästä.

Puheenjohtajakauden aikana Suomi vetää puhetta kokouksissa ja auttaa etsimään ratkaisuja EU:n ongelmiin. Suomi myös isännöi epävirallisia ministerikokouksia kotimaassa.

Lue myös:

Rinne: Timmermansin mahdollisuudet komission johtoon hiipumassa – "En ole kovin toiveikas"

Suomi luotsaa eripuraista EU:ta puoli vuotta – Joutuvatko ilmastonsuojelu ja oikeusvaltion suojelu vastakkain?

Lauantaiaamu alkoi murheellisesti Porissa Tähtisen perheessä Ruosniemen Viikerissä. 13-vuotiaan Inka Tähtisen silmäterä Vansku-poni oli kadonnut tarhastaan.

– Se oli ilmeisesti pelästynyt jotain ja lähtenyt ryminällä tarhasta, Inka kertoo.

– Se on kiltti ja tykkää olla ihmisten lähellä. Mutta se ei anna tuntemattomien ottaa itseään kiiinni.

Tämä tieto oli mielessä, kun karkulaista alettiin hakea.

Perheen hätä sai lopulta oman väen avuksi vapaaehtoisia etsijöitä.

Etsintöjä johtanut Johanna Juhola sanoo, että hevosväki tunnistaa toisen hädän tällaisessa tilanteessa. Huoli kasvaa koko ajan, jos karkulaista ei tavoiteta omin voimin kotitarhan läheltä.

Haravoitava maasto vaikeakulkuista

Lauantai-iltana lähti kolmisenkymmentä etsijää haravoimaan laajemmin katoamispaikan lähialueita Porin Ruosniemessä ja Noormarkussa. Tehtävä ei ollut mitenkään helppo.

– Maasto oli vaikekulkuista. Pelkona meillä oli se, että poni on jumissa jossain kivikossa tai ojassa. Väki rämpi korviaan myöten risukoissa. On ihme, ettei tullut henkilövahinkoja ja ettei kukaan etsijöistä kadonnut.

Etsinnöissä oli apuna porilaisia droneharrastajia. Huoli Vanskusta levisi myös nopeasti sosiaalisessa mediassa.

Etsinnöissä ei kuitenkaan saatu viikonlopun aikana tulosta.

Poni löytyi lopulta keskeltä ei mitään

Lopulta maanantaina puolen päivän jälkeen tuli helpottava tieto. Soranottoalueen lähellä pyöräillyt mies oli havainnut orpona syrjäisellä teillä seisoneen hevosen ja teki siitä ilmoituksen hätäkeskukseen, joka puolestaan välitti tiedon poliisille.

Poliisilta tuli huojentava soitto ponin etsintöjä johtavalle Johanna Juholalle.

– Siinä kohtaa hyppäsin auton rattiin ja soitin ponin omistajille ja taustajoukoille, että nyt on saatu näköhavainto. Poni on jossain keskellä ei mitään. Siinä ei ollut edes tiekylttiä. Poliisi jätti risteykseen havuja merkiksi, että tästä pitää kääntyä.

Juhola kertoo, että edessä oli pitkä ja toivottoman näköinen tie.

– Ja lopulta Vansku seisoi siellä tien päässä. Minulla oli mukana rapiseva leipäpussi ja lähestyin pikkuhiljaa ponia. Loppujen lopuksi se käveli suoraan luokseni ja oli hyvinkin onnellisen oloinen, kun ei enää ollut yksin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ponin löytöpaikka on Harjunpään ja Kullaan välimaastosssa muutaman kilometrin päässä ponin kotitarhasta.

Vansku-poni oli seikkailunsa jälkeen hyväkuntoinen. Se vietiin vielä Porin raviradan hevosklinikalle tarkistettavaksi.

Varningsmeddelande Lahti Liipola, Luhtikatu 3. 2.7.2019 kl. 3:45. Hälsofarlig rök i luften. Brand i Lahti Liipola, Luhtikatu 3. Alla i området uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om att faran är över. Räddningsverket i Päijänne–Tavastland.

Islanti on päättänyt muuttaa nimilakiaan mahdollistaakseen sukupuolineutraalin nimivaihtoehdon käyttöönoton. Islannissa ei ole juurikaan käytössä sukunimiä, vaan islantilaiset nimet muodostuvat pääsääntöisesti etunimestä ja isännimestä, johon on liitetty joko tytärtä tarkoittava pääte -dóttir tai poikaa tarkoittava pääte -son.

Esimerkiksi Islannin presidentin Guðni Jóhannessonin nimi merkitsee Guðni Jóhanneksenpoikaa ja pääministeri Katrín Jakobsdóttirin nimi Katrín Jakobintytärtä.

Nyt Islannin parlamentti eli allting on hyväksynyt nimilakiin muutoksen, joka tuo -sonin ja -dóttirin rinnalle kolmannen vaihtoehdon. Uusi sukupuolineutraali pääte on -bur, joka on suomeksi lapsi. Presidentti voisi siis jatkossa olla Guðni Jóhannesbur ja pääministeri Katrín Jakobsbur.

Ei enää sukupuolisidonnaisia nimiä

Uuden päätteen voivat kuitenkin ottaa käyttöönsä vain henkilöt, joiden sukupuoleksi ei ole viranomaisrekistereihin merkitty miestä tai naista, kertoo Iceland Review -uutissivusto. Islannin parlamentin hyväksymän lakimuutoksen myötä maassa voi jatkossa ilmoittaa sukupuolekseen x, eli ei mies eikä nainen.

Alltingin kesäkuussa hyväksymiin muutoksiin kuuluu myös se, että jatkossa nimirekisterissä ei enää jaotella etunimiä miesten ja naisten nimiin, vaan samaa nimeä voi käyttää sukupuolesta riippumatta.

– Aiemmin miehillä on voinut olla vain miesten nimiksi ja naisilla naisten nimiksi luokiteltuja nimiä. Muutoksen myötä nimi valitaan yhdestä nimilistasta kaikille, Islannin väestörekisterin lakimies Inga Helga Sveinsdóttir selittää muutosta Islannin yleisradioyhtiön RÚV:n haastattelussa.

Lisää aiheesta:

Kielikello: Islantilaiset nimet (1991)

Finn Spring valmistaa 90 prosenttia Suomessa myytävistä lähdevesistä ja lisäksi muun muassa virvoitus- ja hyvinvointijuomia Keski-Pohjanmaalla Toholammilla ja Lestijärvellä. Yritys työllistää yli 80 henkeä.

Yhtiön omien jätevesien käsittely on kuitenkin ollut puutteellista. Tämä käy ilmi Ylen tätä juttua varten kokoamista tiedoista, jotka perustuvat julkisiin asiakirjoihin sekä nimettöminä pysytteleviin viranomaislähteisiin.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kiinnitti asiaan huomiota loppuvuodesta 2016 ja teki tehtaille ympäristöluvan tarpeen harkintaan liittyvän tarkastuksen.

Tarkastuksen lopputulos oli, että jätevedet pitää puhdistaa ja niiden puhdistamiselle ja johtamiselle pitää hakea ympäristölupaa. Lisäksi todettiin, että lupaviranomainen asiassa on valtion lupaviranomainen. Lupahakemus on nyt vireillä.

Ympäristölupa puuttui toiselta tehtaalta kokonaan

Toholammin Härkänevan tehtaalla ei ole ollut ympäristölupaa lainkaan, ja sen jätevedet on tarkastuskertomuksen mukaan johdettu tehdasalueen rajalla kulkevaan ojaan esikäsittelyn jälkeen aina lokakuuhun 2016 asti. Yritys oli tuolloin toiminut 25 vuotta. Esikäsittely tapahtui sakokaivoissa.

Kyse on tuotannossa syntyvistä pesu- ja huuhteluvesistä: putkisto huuhdellaan aromituotteen jälkeen ilman pesuaineita, laitteisto taas pestään ja huuhdellaan.

Lokakuusta 2016 jätevedet alettiin johtaa yhtiön uimahallin jätevedenpuhdistamoon. Puhdistamoprojekti oli aloitettu edelliskeväänä. Tehtaalla on nyt oma puhdistamo, yhtiön mukaan se kuuluu normaaliin kehitystoimintaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Finn Springin toiminta alkoi vuonna 1991 eikä se silloin vaatinut ympäristölupaa. Toiminta itsessään ei vaadi sitä vieläkään, mutta jätevesien käsittely ja johtaminen vaatii.

Luvan tarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi toimiala ja toiminnan laajuus. Lupa voidaan vaatia myös muilla perustein, esimerkiksi jos tehdas sijaitsee pohjavesialueella tai toiminnasta aiheutuu vesistön pilaantumisen vaaraa.

Finn Springin hallintojohtaja Virpi Ali-Haapala kertoo sähköpostitse, että Finn Spring on hoitanut jätevedet asianmukaisesti toimintansa ajan ja hakenut ympäristölupaa vuonna 2004.

– Toiminnan luonteen vuoksi viranomainen ei ole nähnyt sitä todennäköisesti silloin tarpeelliseksi, Ali-Haapala kirjoittaa.

Yrittäjän tai yrityksen vastuulla on huolehtia, että sillä on toimintaansa tarvittavat luvat. Ympäristönsuojelulaissa on pykälä selvilläolovelvollisuudesta: sen mukaan toiminnanharjoittajan on tunnettava toimintansa, sen ympäristövaikutukset ja -riskit.

Hänen on myös tiedettävä, milloin toiminta tai osa siitä vaatii ympäristöluvan. Jos se on epäselvää esimerkiksi toiminnan laajentuessa, yrittäjän pitää ottaa asiasta selvää.

Myös jätevesien määrän ja laadun seuranta on toiminnanharjoittajan vastuulla.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ely-keskuksen tarkastuksessa vuonna 2016 kävi ilmi, että tutkimuksia Toholammin tehtaan jätevesistä oli tehty vuosina 2011, 2012 ja 2013, kerran kunakin vuonna. Toiminnanharjoittaja oli ottanut näytteet itse, tutkimukset oli tehty akkreditoidussa laboratoriossa.

Näytteiden pitoisuus on vaihdellut paljon, esimerkiksi happikatoa aiheuttava biologinen hapenkulutus rajustikin. Lisäksi määrityksistä puuttui keskeisiä suureita, kuten ravinteiden, rasvan, kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen analyysit.

Ely katsoi, että noin vanhat tutkimukset eivät kuvanneet silloista tilannetta. Ely ohjeistikin yritystä, millaiset ovat näytteenoton ja analytiikan vähimmäisvaatimukset ja suositteli tarkkailuohjelman laadituttamista alan asiantuntijalla.

Lestijärven tehtaan vesistä bakteerikasvustoa ojaan

Finn Springin Lestijärven tehtaalla puolestaan on kunnan vuonna 2005 myöntämä ympäristölupa, koska tehdas sijaitsee pohjavesialueella. Luvan mukaan Finn Spring saa johtaa huuhteluvedet tiiviissä viemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle.

Tuotannosta syntyvät huuhteluvedet kuvattiin lupahakemuksessa niin laimeiksi, ettei erillistä puhdistusta tarvita. Siihen hakija kertoi kuitenkin olevan tarvittaessa valmiutta.

Ympäristöluvan mukaan vedenlaatua ja määrää on tarkkailtava säännöllisesti.

Vuonna 2016 tehty katselmus osoitti kuitenkin, että huuhteluvesi saa ojassa aikaan huomattavaa bakteerikasvustoa. Syyksi arvioitiin erityisesti korkeaa sokeripitoisuutta, joka aiheuttaa korkean biologisen hapenkulutuksen arvon.

Jäteveden hapenkulutus ylitti luparajan moninkertaisesti. Ely-keskus edellyttikin tarkastuskäynnin jälkeen myös Lestijärven tehtaalta valtion ympäristölupaa kunnan myöntämän luvan sijasta.

Myös tuo lupahakemus on nyt vireillä.

Kesän radiosuosikiksi on nousemassa yhdestä Suomen menestyneimmästä naisartistista ja viihdyttäjästä kertova musiikkidraama Kikka - tarina tähdestä.

Ohjelma tuli kuunneltavaksi Yle Areenaan vasta muutama päivä sitten. Silti sillä on jo poikkeuksellisen paljon kuulijoita.

Yle Audiotoimituksen vastaava tuottaja Anne Haaja uskoo, että Kikka on kesähitti.

– Yleisö tuntuu löytäneen ohjelman. Jaksot julkaistiin Areenassa 27.6. ja sitä on jo käynnistetty yli 113 000 kertaa.

– Viime kesän hitti, muusikko Gösta Sundqvistista kertova musiikkidraama, sai samassa ajassa hieman vähemmän käynnistyksiä. Kikasta on tätä vauhtia tulossa jopa suositumpi kuin Gösta oli vuosi sitten, Haaja toteaa.

Kikan kappaleet "parasta bailumusiikkia"

Kikalla eli Kirsi Sirénillä (1964-2005) on edelleen laaja fanikunta.

– On ihmisiä, joiden mielestä Kikan kappaleet ovat parasta bailumusiikkia ikinä ja niistä tulee hyvälle tuulelle. Ne antavat energiaa, sanoo musiikkidraaman ohjaaja Minna Nurmelin.

Hän myöntää, ettei itse ollut Kikan musiikin ystävä vielä siinä vaiheessa, kun ryhtyi tekemään sarjaa yhdessä käsikirjoittaja Paula Salmisen kanssa.

– Siitä ollaan kahta mieltä, onko hänen musikkinsa hyvää vai ei. Olin suorastaan kauhuissani, että joudun työn myötä kuuntelemaan kappaleita aamusta iltaan.

Kikka-rautaisannoksen jälkeen ohjaaja totesi, etteivät ne olekaan "ihan simppeleitä", vaan melodiat kuulostavat paljon helpommilta kuin ovatkaan. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Sukkula Venukseen villitsi kuulijat

Kikka nousi suomalaisen yleisön suosioon vuonna 1989 vasta 24-vuotiaana. Mä haluun viihdyttää -kappaleen mukaan nimettyä esikoisalbumia myytiin lyhyessä ajassa yli 70 000 kappaletta.

Hänen tunnetuimpia iskelmiään ovat myös Sukkula Venukseen ja Apinamies.

Laulajasta tuli aikansa ilmiö ja suosikkiartisti.

Radio Suomen 20-osainen musiikkidraama pohjautuu Kikan elämään ja uraan. Se kertoo julkisuuden valokeilan ja yksityiselämän välillä tasapainottelevasta rohkeasta tähdestä.

Herkän persoonan traaginen loppu

Ohjelmaa tehdessä ohjaaja sai tutustua ristiriitaiseen persoonaan.

– Hän oli todella herkkä sekä lojaali ystävilleen.

Iskelmälaulajalla oli voimakas tarve esiintyä ja menestyä.

– Kikka oli äärimmäisen kunnianhimoinen ja energinen. Hänellä oli pyrkimys täydellisyyteen, mikä koitui taakaksi, Minna Nurmelin sanoo.

Laulaja tuli tunnetuksi vihjailevia sanoituksia sisältävistä, pikkutuhmista lauluistaan, rohkeasta imagostaan ja esiintymisestään.

– Hänen elämänsä oli kuitenkin traaginen. Työtahti oli järjettömän kova ja suhde alkoholiin ongelmallinen.

Myös äitiyiden ja artistin roolin yhdistäminen oli vaikeaa.

– Hän pyrki muuttumaan artistina, mutta sitä hänelle ei sallittu.

Kikka menehtyi sydäninfarktiin 41-vuotiaana.

Radiossa kuultava musiikkidraama yhdistää faktaa ja fiktiota artistia kunnioittaen, kertoo ohjaaja Minna Nurmelin.

– Ihmiset saavat kuulla, minkälainen elämä artistilla oli ja myös siitä, miten häntä elämänsä aikana kohdeltiin.

Kikka - tarina tähdestä Radio Suomen arki-illoissa 1.7. alkaen ja kaikki jaksot ovat kuultavissa myös Yle Areenassa.

Nordean verkko- ja mobiilipankkia vaivanneet häiriöt on saatu korjattua. Lehdistöpäällikkö Satu Malkamäki kertoo tiedotteessa, että palvelut saatiin käyttöön noin kello 20.30.

Vika havaittiin hieman ennen kello yhtätoista.

Maria Tomminen Nordean viestinnästä kertoi puoliltapäivin, että osalla asiakkaita on ongelmia sisäänkirjautumisessa. Kortit kutenkin toimivat normaalisti, ja niiden käyttö otto- ja maksuautomaateilla onnistui.

Tommisen mukaan tilapäisiä teknisiä häiriöitä on silloin tällöin, mutta ne ovat tyypillisesti lyhytkestoisia. Viestinnästä kerrottiin, että soittoja asiakaspalvelunumeroon tuli tullut useita.

Japani on aloittanut kaupallisen valaanpyynnin 31 vuoden tauon jälkeen. Pyyntialukset saivat ensimmäisen saaliinsa, kaksi lahtivalasta, heti ensimmäisenä pyyntipäivänä tänään maanantaina.

– Tämä on paras päivä. Tätä kannatti odottaa 31 vuotta, ilakoi valaanpyytäjien yhdistyksen johtaja Yoshifumi Kai.

Ensimmäinen saalis tuotiin satamaan ja paloiteltiin median kameroiden edessä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– Uskon, etteivät nuoret enää tiedä miten valaan lihaa valmistetaan ja syödään. Haluaisin, että useampi ihminen maistaisi valaanlihaa edes kerran, sanoi 23-vuotias valaanpyytäjä Hideki Abe maanantaina.

Päivän saalistus on ensimmäinen kaupallinen valaanpyynti Japanissa vuonna 1988 alkaneen tauon jälkeen. Kansainvälinen valaanpyyntikomissio kielsi kaupallisen valaanpyynnin vuonna 1986, kun osa valaslajeista oli pyydetty sukupuuton partaalle.

Japani on vuoden 1988 jälkeenkin pyytänyt valaita "tieteellisiin tarkoituksiin", mikä on merkinnyt käytännössä valaanlihan päätymistä syötäväksi. Japani ilmoitti joulukuussa irtautuvansa kansainvälisestä valaanpyyntikomissiosta.

Japanin valaanpyynti on tuomittu maailmalla julmaksi ja vanhanaikaiseksi.

– Tämä on surunpäivä kansainväliselle valaansuojelulle, totesi kampanjapäällikkö Nicola Beynon Humane Society Internationalista.

Japani on asettanut nyt alkaneelle pyyntikaudelle 227 valaan enimmäiskiintiön. Japani aikoo pyytää valaita vain omilla aluevesillään.

Lisää aiheesta:

Japani aloittaa kaupallisen valaanpyynnin omilla aluevesillään, lupaa jättää Eteläisen jäämeren rauhaan

Euroopan komissio katsoo, että Helsingin Bussiliikenne eli Helb on saanut takavuosina laitonta tukea Helsingin kaupungilta. Komission mukaan bussiyhtiölle myönnetyt lainat eivät ole olleet EU:n valtiontukisääntöjen mukaisia.

Komissio on määrännyt tuet perittäväksi korkoineen, ja niiden summa on nousemassa yhteensä 54,2 miljoonaan euroon.

Komissio toteaa päätöksessään, että takaisinperintä kohdistuu nykyiseen liiketoiminnan harjoittajaan.

Yhtiö on ehtinyt siirtyä lainojen myöntämisen jälkeen Helsingin kaupungilta uudelle omistajalle eli Koiviston Auto -konsernille.

Koiviston Auto -konsernin johtaja Antti Norrlin pitää komission päätöstä käsittämättömänä. Norrlinin mukaan komission vaatimuksesta valitetaan Euroopan unionin tuomioistuimeen.

– Ostimme liiketoiminnan käypään markkina-arvoon, joten meillä ei voi olla vastuuta Helsingin Bussiliikenteen aikoinaan Helsingin kaupungilta saamista lainoista. Nykyinen Helsingin Bussiliikenne ei ole myöskään hyötynyt näistä lainoista, Norrlin hämmästelee.

"En ole ehtinyt keskustella kaupungin edustajien kanssa"

Norrlin sanoo, että hän ei ole vielä ehtinyt keskustella komission vaatimuksesta Helsingin Bussiliikenteen Koiviston Autolle myyneiden Helsingin kaupungin edustajien kanssa. Helsingin Bussiliikenteen liiketoiminta siirtyi Koiviston Auto -konsernin omistukseen vuonna 2015.

– Minulla ei ole vielä varsinaista komission päätöstä käsissäni. Perehdymme siihen, ja keskustelemme kaupungin edustajien kanssa.

Norrlin sai tietää komisson vaateista viime perjantaina iltapäivällä.

– Oli tarkoitus lähteä töistä rauhassa kotiin viikonlopun viettoon, joten kyllä tämä melkoinen sokki on, Norrlin sanoo Ylelle.

Norrlinin mukaan Helsingin Bussilikenne jatkaa toimintaansa täysin normaalisti. Yhtiöllä on kolmesataa linja-autoa ja yli kahdeksansataa työntekijää.

Koiviston Auto -konsernin johtajan Antti Norrlinin mukaan nykyistä Helsingin Bussiliikennettä ei ole kuultu asiassa ollenkaan.

– Kyse on lainoista, jotka Helsingin kaupunki on aikoinaan myöntänyt Helsingin Bussiliikenteelle, ennen kuin yhtiö siirtyi Helsingin kaupungilta meidän omistukseemme, hän korostaa.

"Takaisinperintä lopettaisi toiminnan"

Norrlinin mukaan Euroopan komission vaatima summa olisi toteutuesaan niin suuri, että se lopettaisi Koiviston Auto -konserniin kuuluvan tytäryhtiön Helsingin Bussilikenne Oy:n toiminnan.

Hän ei usko takaisinperinnän toteutuvan.

– Tämä selvitetään, Norrlin toteaa.

Asiasta kanteli komissiolle Helbin suurin kilpailija Nobina. Komission tutkinta koski vuosia 2002–2012.

Lue lisää:

EU-komissio: Helsingin Bussiliikenne sai laitonta tukea kaupungilta, nyt yli 54 miljoonaa euroa pitää periä takaisin

Yksi Ironman-triathlonkisan kilpailijoista kuoli viikonloppuna. Poliisin tiedotteen mukaan Lahden satamasta toimitettiin lauantaina iltapäivällä sairaalahoitoon ulkomaalainen, keski-ikäinen mies. Hänen epäillään saaneen sairauskohtauksen uintiosuudella.

Mies menehtyi seuraavana päivänä. Poliisi tutkii asiaa kuolemansyytutkintana.

Lahdessa järjestettiin lauantaina toista kertaa puolimatkan triathlonkisa, johon osallistuu 1 800 kilpailijaa. Osallistujista noin 40 prosenttia oli ulkomaalaisia – osa ammattilaisia ja osa lajin harrastajia.

Miesten ja naisten kilpasarjan voiton menivät ulkomaalaisille. Suomen ykkösnimi, Kaisa Sali, sijoittui naisten sarjassa kolmanneksi.

Kuusi lähiötä Guadalajarassa Meksikossa on saanut jääpeitteen rankan raekuuron jälkeen. Jääpeite oli paikoitellen 1,5 metriä korkea ja se saartoi kaduilla seisovia ajoneuvoja ja on vaurioittanut koteja.

Guadalajara on Meksikon kolmanneksi suurin kaupunki, ja se sijaitsee maan länsiosassa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

BBC:n mukaan paikalliset ovat raportoineet tulvimisesta ja puiden kaatumisesta. Kukaan ei ole loukkaantunut raekuurossa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kaupungissa on viime päivinä ollut noin 30 astetta tai enemmän, kertoo Guardian. Alueella esiintyy silloin tällöin raekuuroja. Kesäkuun lopun raekuuro oli kuitenkin poikkeuksellisen voimakas.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

CNN:n mukaan paikalle on kutsuttu armeija auttamaan jään raivaamisessa. Lapset leikkivät sen sijaan keskenään lumella.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ilmastonmuutos on herättänyt monet tarkastelemaan elämäntapojaan. Moni on ehkä vähentänyt lihansyöntiään, alkanut käyttää enemmän joukkoliikennettä tai päättänyt jättää lennon ulkomaille tekemättä.

Mutta entäpä nettivideot?

Asiantuntijoita huolettaa internetin vaatima vauhdilla kasvava energiamäärä, ja siitä syntyvät hiilidoiksidipäästöt. Kasvua siivittää etenkin nettivideoiden ja suoratoistopalveluiden katselun hurja suosio. Jo viime syksynä arvioitiin, että liki 58 prosenttia kaikesta netin dataliikenteestä on videoiden streamausta.

Lancasterin yliopiston tutkimus osoitti streamauksen muuttuneen myös Britanniassa monella tavalla osaksi päivittäistä arkea:

Streamaamisesta on tullut monelle ykkösvaihtoehto, kun taas televisio- tai DVD-katselu on harvinaisempi, ellei kokonaan unohtunut tapa. Koehenkilöt kertoivat myös suoratoistopalveluiden mahdollistamasta sarjojen ahmimisesta. Lisäksi älylaitteet ovat mahdollistaneet yhden ihmisen yleisöt: miltei kaikilla tutkimukseen osallistuneilla kotitalouksilla esiintyi streamaamista kahdella tai useammalla laitteella yhtä aikaa. Jopa yhden ihmisen kotitaloudessa laitteita käytettiin päällekkäin.

Toukokuussa julkaistussa tutkimuksessa seurattiin kymmenessä kotitaloudessa asuvaa 20 brittikoehenkilöä, joiden käytössä oli yhteensä 66 eri älylaitetta.

Tutkimusryhmän ryhmän jäsen Mike Hazas kertoo Ylelle arvioineensa, että yhden HD-tasoisen kahden tunnin Netflix-elokuvan katselu käytti energiaa yhteensä 1,13 kWh. Tai kuten hän esitti asian hyvin brittiläisesti The Timesille "60 teekupillisen keittämisen verran". Britannian sähköntuotannon hiilidioksidipäästötason huomioon ottaen luku tarkoittaisi reilun 300 gramman hiilidioksidipäästöjä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

"Vihreän videon" valitseminen liki mahdotonta

Yksittäisen videon katselun päästöjen arviointi on kuitenkin hyvin hankalaa. Ja kuluttajan on miltei mahdotonta tietää, mikä video on toista ekologisempi.

Kun videon klikkaa käyntiin kännykästä tai älylaitteesta, sen taustalla pyörii pitkä laiteketju: sähköä kuluttavat mm. palvelimet, tietoverkon eri osat, reitittimet, modeemi, toistolaite sekä näyttö. Päästöjen määrään vaikuttavat ainakin niissä käytetyn teknologian ja tiedonsiirron energiankulutus, näytön koko ja siirretyn datan määrä eli videon kohdalla resoluutio.

Suuri osa kulutuksesta ei näy katselijan sähkölaskussa, vaan sen käyttävät eri puolille maailmaa sijoitellut palvelimet ja jättimäiset konesalit, jotka tarvitsevat jatkuvaa jäähdyttämistä. Tästä syystä kuluttajan on myös vaikea arvioida katselusta syntyviä päästöjä.

Lisäksi lopputulokseen voi aiheuttaa suuria eroja se, missä videota pyörittävät palvelimet ja toistoketjun muut osaset sijaitsevat, eli kuinka puhdasta sähköä ne käyttävät. Esimerkiksi Intiassa sijaitseva palvelin käyttää paikallista sähköä, jonka päästömäärät ovat keskimäärin yli 4,5-kertaiset verrattuna Suomeen.

Palvelinten sijaintia ja sitä, kuinka monen palvelimen kautta video ruudulle kulkeutuu, ei katselija voi juurikaan valita.

Epämiellyttävä totuus

Tekniikan tohtori, tutkija Kari Hiekkanen Aalto-yliopistosta toteaa, että netin energiankulutus on ollut tietotekniikka-alalla tiedossa jo pitkään, mutta yleisesti siitä ei juuri puhuta. Ongelma on iso, mutta sen merkitystä ei ole vielä kunnolla tiedostettu, eivätkä alan toimijat ole itse sitä ensimmäisenä tuomassa esiin.

– Se on epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua. Digitalisaation on ajateltu vähentävän hiilidioksidipäästöjä, kuten se monella alueella tekeekin. Kääntöpuolena on se, että palveluita on niin helppo käyttää, että niitä kulutetaan koko ajan enemmän ja enemmän.

Hiekkanen kertoo alan tutkimuksen valtavirran pitävän tietoliikenteen kasvavaa sähkön kulutusta todella merkittävänä asiana. Samalla hän muistuttaa, että kulutuksen ja päästöjen tarkkoja tai virallisia lukuja saadaan tuskin koskaan; kokonaisuus on monimutkainen ja vaikeasti mitattava.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tutkimustulokset helposti vanhentuneita

Alan nopea kehitys näkyy siinä, että sitä koskeva tutkimus on helposti vanhentunutta.

Vuonna 2014 Yhdysvaltalaisen Berkeleyn yliopiston tutkijat julkistivat laskelmansa, jonka mukaan tunnin mittaisen videon streamaaminen aiheutti yhteensä 420 gramman hiilidioksidipäästöt. Laskelma perustui vuonna 2011 kerättyihin tietoihin, jolloin videoissa käytetty resoluutio oli alhaisempi.

Tutkijat arvioivat myös päästöjä 6 Mbps -streamausnopeudella, joka vastasi julkistuksen aikoihin Netflixiin tarjolle tullutta Super HD -kuvanlaatua. Sille he arvioivat sen aikaisella teknologialla vajaan 800 gramman päästöt tunnissa.

ClimateCare -yhtiön julkaiseman arvion, mukaan taas pelkästään kuvia ja videota sisältävän nettisivun katselu tuottaa noin 0,2 grammaa hiilidioksidipäästöjä joka sekunti, eli 720 grammaa tunnissa. Lukema perustuu Harvardin yliopiston tutkija Alex Wissner-Grossin arvioon, jonka hän esitti jo vuonna 2009, sen aikaisen teknologian valossa.

Suomalaiset pahimpia videoiden kuluttajia

Suomessa videoiden katselu on maailmanlaajuisestikin ihan omaa luokkaansa. Syy siihen ovat rajattomat mobiilidataliittymät.

Vuonna 2017 datan käyttö mobiililaajakaistaliittymää kohti oli Suomessa OECD-maiden suurinta, 15,45 gigatavua kuukaudessa. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku oli 5,7 ja Saksassa 1,77.

Liikenne- ja viestintäviraston taulukosta näkee, miten matkapuhelinverkossa siirretyn datan määrä on Suomessa moninkertaistunut ihan muutamassa vuodessa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Erityisesti nuoret käyttävät paljon dataa. He seuraavat tubettajia ja kuuntelevat musiikkia Spotifysta. Kommunikointi kavereiden kesken tapahtuu usein kuvaviestien ja videoiden välityksellä.

– Meillä on paljon ilmastotietoisia ja huolestuneita nuoria, jotka kysyvät yksityisautoilusta, kasvissyönnistä ja lentämisestä, mutta eivät koskaan omasta netin käytöstä, Hiekkanen toteaa.

Netin päästöt eivät nouse arjessa esiin

Asiaa havainnollisti hyvin käynti Helsingin Hietaniemessä. Arviolta joka toinen rannalla makoilija otti aurinkoa kännykkä kourassa. Moni kertoi katsovansa nimenomaan videoita.

Esimerkiksi Jenni Hänninen katsoi Netflixistä lempisarjaansa. Hän sanoi kuluttavansa videoita noin joka toinen päivä.

Natalia Helkovaara puolestaan kertoi katsovansa joka päivä ainakin ystäviensä Instagram-tarinat.

Molemmat ovat halunneet tietoisesti vähentää omaa hiilijalanjälkeään. Kummallakaan ei ole esimerkiksi ajokorttia. Hänninen kertoo kierrättävänsa ahkerasti vaatteita ja välttävänsä muovikasseja, Helkovaara syö pääasiassa kasvisruokaa. Nettivideoiden katselun vähentäminen ei ole tullut heille kuitenkaan mieleen.

.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ongelma onkin tiedon puute. Moni on varmasti laskenut elämäntapojensa aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä erilaisilla laskureilla, mutta niissä ei ole mitään mainintaa videoiden katselun hiilijalanjäljestä.

– Omaa kännykkää käyttäessään ei tule ajatelleeksi mitä siellä taustalla tapahtuu, kuinka paljon tarvitaan erilaista infrastruktuuria ja sähköä. Se on näkymätön ongelma. Ihmiset on totutettu käyttämään vapaata dataa. Se on halpaa, helppoa ja mukavaa ja se näkyy kaikkien muiden paitsi kuluttajan itsensä sähkölaskussa, Hiekkanen kuvailee.

Älypuhelinten hiilijalanjälki kolminkertaistunut

Tietotekniikka-ala kasvaa hurjaa, jopa 30 prosentin vuosivauhtia. Samaan aikaan lisääntyvät alan vuosittaiset hiilidioksidipäästöt, jotka ovat Kari Hiekkasen mukaan jo ylittäneet lentoliikenteen maailmanlaajuiset vuosittaiset päästöt.

Tällä hetkellä tietotekniikka-ala tuottaa eri arvioiden mukaan 3–4 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä, kun lentoliikenteen päästöt ovat noin 2 prosenttia.

Älypuhelimet ovat iso osa ongelmaa. Hiekkasen mukaan niiden osuus koko alan hiilidioksidipäästöistä on tällä vuosikymmenellä kolminkertaistunut. Arvioiden mukaan älypuhelimet aiheuttavat tällä hetkellä yli kymmenesosan koko tietotekniikka-alan hiilijalanjäljestä.

Ja niihin liittyy toinenkin ongelma.

– Älypuhelinten elinkaaret ovat itseasiassa aika lyhyitä, ihmiset vaihtavat niitä 2–3 vuoden välein. Kun lasketaan elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen valmistuskustannukset ja elinkaaren aikainen sähkönkäyttö, se on vuositasolla noin 60 kg hiilidioksidiekvivalenttia.

Riittääkö sähkö kaikkeen kasvuun?

Seuraavan kymmenen vuoden aikana tietotekniikka-alan arvellaan haukkaavan yhä suuremman osan maailmanlaajuisesta vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Ennusteet vaihtelevat 6 prosentista 14 prosenttiin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan johtava tutkija Timo Seppälä puhui uusimman digibarometrin julkistamistilaisuudessa arvioista, jotka yltävät jopa 21 prosenttiin.

– Pahimmissa ennusteissa monen muun sektorin säästöt valuvat ICT-sektorin kasvuun, Hiekkanen sanoo.

"Perheissä tilanne on kohta se, että jokainen tuijottaa omalta päätelaitteeltaan omaa ohjelmaa omassa huoneessaan" Kari Hiekkanen

Osa alan kokonaiskulutuksesta johtuu laitevalmistuksesta ja osa tietokoneiden, älypuhelimien ja muiden päätelaitteiden elinkaarensa aikana käyttämästä sähköstä. Isoimman osan lohkaisevat Hiekkasen mukaan tietoliikenne ja datakeskukset.

Isot tietotekniikkayritykset ovat pyrkineet monin tavoin parantamaan energiatehokkuuttaan ja yhä useammat toimijat panostavat vihreään sähköön.

– Tietysti se, että ostetaan vihreää sähköä, lisää vihreän sähkön tuotantoa, mutta palveluita käytetään 24/7, oli sähköverkossa tarjolla vihreää sähköä tai ei. Kun yöllä katsotaan videoita, ei aurinkoenergiaa ole paljon saatavilla, Hiekkanen huomauttaa.

Ennusteiden mukaan erityisesti datakeskusten ja tietoliikenteen osuus alan energiankulutuksesta kasvaa tulevaisuudessa. Yksi iso syy siihen on Hiekkasen mukaan juuri videoiden ja musiikin kulutus, mikä on jo tällä hetkellä kaikkein suurin osa internetliikenteestä.

On ennustettu, että pian jopa 80‒90 prosenttia verkkodataliikenteestä liittyy videoiden suoratoistoon ja online-pelaamiseen. Kuvaavaa on, että esimerkiksi YouTubeen ladataan 500 tuntia videota joka minuutti.

– Yhä enemmän vapaa-ajasta käytetään katsomalla videoita ja kuuntelemalla musiikkia. Perheissä tilanne on kohta se, että jokainen tuijottaa omalta päätelaitteeltaan omaa ohjelmaa omassa huoneessaan, Hiekkanen sanoo.

Samaan aikaan energian tarve lisääntyy myös muilla tavoin. Esimerkiksi kovaa vauhtia yleistyvät sähköautot vaativat osansa sähköntuotannosta.

– Onko meillä kohta enää tarpeeksi sähköä tähän kaikkeen, kysyy kymmenisen vuotta digitalisaatiota ja siihen liittyviä ilmiöitä tutkinut ja seurannut Hiekkanen.

"Ongelmaan ei voida puuttua ennen yleistä tietoisuutta"

Sitrassakin ongelmaan on havahduttu. Syksyllä on käynnistymässä uusi kaksi ja puoli vuotta kestävä projekti, jonka yksi tarkoitus on selvittää tarkemmin tietoliikenteen ja digitalisaation päästöt, kertoo kestävän asumisen ja liikkumisen asiantuntija Lotta Toivonen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– Haluamme lisätä ymmärrystä siitä, millaisia päästöjä digitaalisilla ratkaisuilla on ja missä vaiheessa ne syntyvät eli mitkä tulevat tietoliikenteestä, mitkä datakeskuksista ja mitkä loppukäyttäjien puolelta sekä miten uusiutuva energia pystyy todellisuudessa vastaamaan kasvavaan sähköntarpeeseen.

Toivonen ei halua ottaa kantaa yksittäisiin päästölaskelmiin, koska niihin vaikuttavat niin monet tekijät ja päästövaikutuksista on alan sisälläkin erilaisia tietoja.

Tärkeintä olisi Toivosen mukaan nyt lisätä eri toimijoiden yhteistyötä, jotta saadaan lisää avointa ja läpinäkyvää tietoa, jonka avulla pystytään myös puuttumaan mahdollisiin päästöihin.

Samaa mieltä on myös Hiekkanen.

– Ongelmaan ei voida tarttua ennen kuin on yleistä tietoisuutta ja ymmärrys siitä, että kaikella kuluttamisella on energiajalanjälki ja hiilijalanjälki, myös digikuluttamisella, Hiekkanen sanoo.

Yhteiskunnallisen keskustelun lisäksi jokaisen pitäisi Hiekkasen mukaan miettiä omaa digikuluttamistaan. Mitkä videot on ihan välttämättä katsottava?

– Yksilöiden valinnoista tässä on kysymys. Maailmalla on 3,5–4 miljardia käyttäjää ja käyttäjämäärät ovat jatkuvasti kasvussa kehittyvissä maissa. Niistä valtavista käyttäjämassoista se kulutus tulee.

Oikaisu 1.7. klo 21.45:

Jutusta on poistettu laskelma, jonka mukaan nettivideon katselu voi aiheuttaa hiilidioiksidipäästöjä 0,2 grammaa sekunnissa eli 720 grammaa tunnissa. Laskelman taustalla ollut arvio tiedonsiirron energiankulutuksesta on vanha, eikä se kuvaa luotettavasti nykyistä teknologiaa. Todennäköisesti käytetty laskelma tuotti todellista suuremman arvion päästöistä. Videoiden katselun päästöihin vaikuttavat monet tekijät ja sen vuoksi yleispätevää arviota päästöistä on vaikea esittää. Jutusta ja otsikosta on poistettu laskelmaan perustunut vertailu, jonka mukaan vajaan neljän vuorokauden leffaputki voi vastata yhden ihmisen lentoa Helsingistä Tukholmaan, ja grafiikka jossa vertailu esitetään. Jutusta on myös poistettu haastateltavien kommentit laskelman mukaisista päästöistä.

Juttuun on lisätty tiedot Lancasterin yliopiston tutkimuksesta tältä vuodelta ja tutkijaryhmän jäsenen kommentit Ylelle sekä lainaus The Timesista. Juttuun on lisätty myös tiedot aiemmasta Berkeleyn yliopiston tutkimuksesta, sekä tieto siitä, että ClimateCaren arvio vuodelta 2015 sisältää samat tiedot kuin Harwardin tutkijan Alex Wissner-Grossin jo vuonna 2009 esittämä arvio. Juttuun on lisätty osio joka esittelee videonkatselun sähkönkulutuksen lähteitä ja faktalaatikko, joissa käsitellään sähköntuotannon päästöjä eri maissa. Lisäksi juttuun on lisätty kappale, jossa arvioidaan videonkatselijan mahdollisuuksia arvioida videon sähkönkulutusta tai päästöjä.

Lisää aiheesta:

Videoiden suosio kasvattaa internetin päästöjä – Miten surffailla energiaa säästäen?

Lue myös:

Yksi asia on ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta silti siitä ei halua puhua kukaan – Miksi väestönkasvusta tuli ilmastokeskustelun tabu?

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Ainakin 12 ihmistä on kuollut ja yhdeksän kadonnut tulvissa Venäjän Irkutskin alueella. Toistasataa ihmistä on joutunut viranomaisten mukaan sairaalahoitoon.

Sateiden nostattamat tulvat ovat kastelleet Siperiassa yli 4 000 taloa. Viranomaisten mukaan tulvat vaikuttavat lähes 33 000 ihmisen elämään yli 80 kaupungissa tai kylässä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Venäjän hätätilaministeriön mukaan yli 2 000 ihmistä on evakuoitu tulvien vuoksi.

Useita teitä ja siltoja on tuhoutunut jokien pinnan noustua äkillisesti.

Luhtikadulla Lahdessa palaa viisikerroksinen kerrostalo, josta on jouduttu evakuoimaan useita asukkaita, kertoo pelastuslaitos. Sairaalaan on viety kaksi ihmistä, joista toinen pelastettiin palavasta asunnosta.

Päivystävän palomestarin Vesa Läderbergin mukaan palo on levinnyt kattorakenteisiin ja sammutustyöt ovat kesken.

– Sammutustyöt jatkuvat näillä näkymin vielä useita tunteja, Läderberg kertoi Ylelle puoli yhden maissa yöllä.

Läderberg kertoi myös, että noin 50 ihmistä on jo evakuoitu savun takia kattopalon alta. Joitakin ihmisiä on jäänyt asuntoihin, koska pelastuslaitos on katsonut sen turvalliseksi.

Tulipalo syttyi ylimmässä kerroksessa, josta se levisi räystään alta katolle. Palon syttymissyystä ei ole tietoa.

Pelastuslaitos sai hälytyksen Luhtikadulle hieman ennen kello kymmentä illalla.

Lahden alueelle annettiin vaaratiedote vähän klo 04:00 jälkeen runsaan, terveydelle haitallisen savun takia.