Ranskan oikeistolaisen Tasavaltalaiset-puolueen puheenjohtaja Laurent Wauquiez eroaa. Syynä on puolueen eurovaaleissa saama katastrofaalisen heikko tulos.
Vanha valtapuolue sai vaaleissa vain 8,48 prosenttia äänistä ja jäi neljänneksi. Edelle kiilasivat presidentti Emmanuel Macronin puolue, Marine Le Penin äärioikeistopuolue Kansallinen liittouma ja jopa vihreät.
– Voitot ovat yhteisiä, häviöt yksinäisiä, Wauquiez totesi sunnuntaina TF1-televisiokanavan haastattelussa.
Maanantaita vietetään koko maassa vielä melko viileässä ja epävaikaisessa säässä, mutta tiistaina säässä tapahtuu äkkikäännös ja ilma lämpenee nopeasti. Paikoin hätyytetellään jo hellerajoja, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.
Loppuviikkoa kohden sää lämpenee entisestään. Viikon lämpimimmät päivät näyttävät tämän hetkisen ennusteen mukaan osuvan torstaista sunnuntaille ulottuvalle jaksolle.
– Kesän toistaiseksi korkeimpia lämpötiloja mitataan viikon loppupuolella. Mittari saattaa paikoin nousta maan etelä- ja keskiosissa 30 asteen tuntumaan, Kotakorpi ennustaa.
Hellerajan paremmalla puolella käydään Lappia myöten, Pohjois-Lapissa lämpötila jää kuitenkin parhaimmillaan parinkymmenen asteen tuntumaan.
Yölämpötilat ovat loppuviikosta koko maassa yli 10 asteessa ja lämpimimpinä päivinä Kotakorven mukaan on mahdollista, että yölämpötilakin jää aluettain lähelle 20 astetta.
Koululaisten ensimmäinen lomaviikkoon mahtuu niin aurinkoa ja poutasäätä kuin sateitakin.
– Helteiden mukana kehittyy paikoitellen sade- ja ukkoskuuroja, Kotakorpi kertoo.
Suurikokoinen risteilyalus törmäsi pieneen turistilaivaan ja laituriin Venetsiassa sunnuntaiaamuna. Viisi ihmistä loukkaantui onnettomuudessa lievästi.
Twitterissä on nähtävissä tilanteesta järkyttäviä videoita. Ihmiset muun muassa juoksevat kauhuissaan pakoon laiturin reunaa pitkin kyntävää alusta.
MSC Opera -risteilijän omistaja MSC Cruises kertoi, että laivaan tuli tekninen vika, kun sen oli määrä kiinnittyä laituriin. Risteilijän telakoitumisessa oli auttamassa kaksi vetoalusta, mutta nekään eivät voineet tehdä mitään, kun alus lähti kontrolloimattomasti liikkeelle.
Risteilijä raapi edetessään laituria sumutorven soidessa lujaa ja törmäsi sitten pieneen Michelangelo-laivaan, jota käytetään turistien kuljettamiseen.
MSC Opera purjehtii Panaman lipun alla, ja siihen mahtuu 2 700 matkustajaa. Turma on pannut puhtia niihin, joiden mielestä suuret risteilyalukset eivät kuulu Venetsiaan.
Suomalaisen omakotialueen äänimaisema kesäiltana: tontilla jos toisellakin säksättää bensiinikäyttöinen ruohonleikkuri.
Halvimpien ruohonleikkurien ja monien muidenkin puutarhakoneiden polttomoottorit ovat pitkään käytössä ollutta tekniikkaa. Se on siis vanhaa, halpaa, kovaäänistä ja varmatoimista, mutta samalla niiden päästöt ovat suuret.
– Vaikka yksittäistä konetta käytetään vain muutamia tunteja, on laitteita niin paljon, että kokonaispäästöt kasvavat isoiksi, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko toteaa.
Yksinkertaisissa moottoreissa tapahtuva palaminen ei ole yhtä täydellistä kuin vaikkapa auton moottorissa, ja se vaikuttaa päästöihin.
Markkinoiden halvimmissa ruohonleikkureissa hinta on puristettu niin alas, että ylimääräistä rahaa ei ole juurikaan jäänyt käytettäväksi moottoriin tai pakokaasujen puhdistamiseen.
Tähän tulee kuitenkin muutos.
Vuodenvaihteessa puutarhojen pienkoneiden päästöille tuli voimaan uusi EU-laajuinen rajoitus. Käynnissä on siirtymäaika (Traficom), jonka päättyessä markkinoilta poistuvat mallit, joiden pakokaasupäästöt ovat kaikkein suurimpia.
Taustalla ovat Euroopan unionin ilmastotavoitteet, mutta samalla pyritään vähentämään työkoneiden terveydelle haitallisia päästöjä. Vanhoja laitteita ei siis kielletä, mutta uusien laitteiden on jatkossa täytettävä tiukentuneet päästövaatimukset.
Laurikko arvelee, että muutos ei tapahdu hetkessä, sillä päästövaatimukset voivat nostaa uusien laitteiden hintoja ja se voi vaikuttaa myös niin, että vanhoja laitteita käytetään pidempään.
Suurin osa puutarhakoneiden päästöistä kohdistuu laitteen käyttäjään. Sen huomaa esimerkiksi vaatteisiin tarttuneesta hajusta, kun on käyttänyt jonkin aikaa vaikkapa ruohonleikkuria tai moottorisahaa.
– Pienkoneissa syntyy niiden käyttömäärään nähden huomattava määrä haitallisia päästöjä, tutkija Juhani Laurikko sanoo.
Ruohonleikkurien merkittävimmistä päästöistä häkä (CO) aiheuttaa lievimmillään päänsärkyä, pahimmillaan häkämyrkytyksen. Palamattomat hiilivedyt (HC) voivat sisältää syöpää aiheuttavia karsinogeeneja.
Pienkoneiden päästöjä on listattu VTT:n Lipasto-tietokannassa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylitarkastaja Henri Takkinen arvioi, että uusien päästövaatimusten seurauksena markkinoille tulee ainakin paremmin säädettyjä moottoreita.
Takkisen mukaan uudet päästövaatimukset on laadittu mahdollisimman tekniikkaneutraalisti. Ne voidaan saavuttaa monella tapaa, esimerkiksi paremmalla suunnittelulla ja moottorien säätämisellä. Uusiin päästörajoihin ei siis hänen arvionsa mukaan välttämättä vaadita esimerkiksi katalysaattoria.
Vanhojen laitteidenkin päästöihin voi vaikuttaa. Useammasta suusta nousee esiin yksi keino ylitse muiden: pienmoottoribensiini. Sen käyttäminen on yksinkertaisin ja nopein tapa vaikuttaa laitteiden päästöihin.
Myös tulevaisuuden suuntaviivoista ollaan yhtä mieltä. Juhani Laurikko sanoo, että puutarhakoneissa suuntaus on sama kuin autoteollisuudessa, missä moni valmistaja on kertonut merkittävistä panostuksista sähköön..
Husqvarna Groupin Suomen myyntijohtaja Tuomas Kuivamäki arvioi, että jatkossa sähkö- ja erityisesti akkukäyttöiset laitteet valtaavat markkinaa entistä enemmän ja samalla polttomoottorikäyttöisiä malleja poistuu valikoimasta.
Oululaisen Taisto HirvonenOy:n kauppias Pyry Hirvonen vahvistaa, että akkukäyttöisten leikkurien myynti kasvaa jatkuvasti, mutta vielä toistaiseksi polttomoottorikäyttöisiä myydään enemmän. Pääsyy on hinta, mutta Hirvosen mukaan akkukäyttöisten laitteiden pienemmät käyttökustannukset tasaavat hintaeroa ajan myötä.
Muutos näkyy selvästi jo trimmereissä. Niiden myynnistä jo yli puolet on akkukäyttöisiä.
Samalla Hirvosen mukaan kiinnostus myös itsekseen pihalla vaeltelevia robottileikkureita kohtaan kasvaa.
Ruohonleikkurien vertailu autoihin nousee esille myös silloin, kun Husqvarnan Tuomas Kuivamäki puhuu laitteiden huollettavuudesta.
– Kun aikaisemmin avasit auton konepellin, pystyit tekemään jotain itsekin. Nykyään ei pysty. Sama suuntaus on menossa puutarhakonepuolella, kun moottoria ohjaa sähköinen yksikkö.
Näyttää siis vahvasti siltä, että kotipihojen kesäiltojen moottorien säksätys on vaimenemassa sähkömoottorien hiljaisemmaksi hurinaksi. Ja jos hurina lakkaa, eikä syynä ole tyhjentynyt akku, vikaa aletaan selvitellä tietokoneen, ei ruuvimeisselin, avulla.
Oletko iloinen, kun ruohonleikkurit eivät enää pian saastuta hengitysilmaa entiseen tapaan? Vai haluaisitko, että voisit jatkossakin ostaa isopäästöisiä ruohonleikkureita? Voit keskustella aiheesta 2.6. kello 22 saakka.
Tämän kevään eduskuntavaaleista puhuttiin etukäteen muun muassa ilmastovaaleina.
Yle kysyi sunnuntai-iltana ympäristöjärjestö WWF:ltä, miten kunnianhimoiselta tulevan hallituksen ilmastopolitiikka tällä tietoa vaikuttaa – nyt kun luonnos hallitusohjelmasta on ollut iltapäivästä lähtien luettavissa Iltalehden verkkosivuilla.
Lopullinen, sunnuntai-iltana valmistunut hallitusohjelma on määrä julkistaa huomenna maanantaina, ja se voi Iltalehdenkin mukaan erota joidenkin lauseiden ja kappaleiden osalta sen käsiinsä saamasta luonnoksesta.
WWF:n ilmastoasiantuntijan Mia Rahusen mukaan hallitusohjelmaluonnoksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ilmastopolitiikassa on nyt huomattavasti enemmän poliittista tahtoa kuin edellisen hallituksen aikana.
Eteenpäin on siis menty, hän sanoo, mutta täydellinen ei hallitusohjelma ainakaan tämänhetkisillä tiedoilla arvioituna ole.
– Uudella hallituksella on mahdollisuus tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta tavoitteita pitää konkretisoida, Rahunen summaa julkisuuteen vuotanutta hallitusohjelmaluonnosta.
– Ne konkreettiset keinot, joilla tavoitteisiin oikeasti päästään, jäävät osin aika avonaisiksi. Eli kokonaisuus jää tavallaan nähtäväksi seuraavien vuosien aikana: se miten kirjauksia toimeenpannaan ja konkretisoidaan.
Hyvää uudessa hallitusohjelmassa on Rahusen mielestä se, että jo otsikkotasolla ilmaistaan selkeästi, että Suomesta halutaan hiilineutraali vuodelle 2035 – ja että Suomesta halutaan tehdä maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.
– Näihin tavoitteisiin on kaikki mahdollisuudet päästä. Sen lisäksi, että se olisi Suomen etu, se totta kai edistäisi merkittävästi ilmastoasioiden etenemistä EU:ssa ja sitä kautta sillä olisi vaikutusta siihen, mitä suurimmat saastuttajamaat jatkossa tekevät.
Rahunen toivoo, että SDP:n Antti Rinteen hallitus asettaisi Suomelle kansallisen päästövähennystavoitteen vuodelle 2030.
Tavoitteen pitäisi olla 65 prosenttia, mikäli aidosti halutaan tehdä 1,5 asteen politiikkaa, ilmastoasiantuntija sanoo.
– Tällä hetkellä tavoiteprosentteja ei ohjelmassa ole, mutta sinne on kirjattu, että ne tullaan päivittämään ilmastolakiin.
Myöskään fossiilisista polttoaineista luopumiselle ei ole kirjoitettu päivämäärää, mitä Rahunen pitää valitettavana.
Hallitusohjelman kirjauksia turpeen energiakäytöstä Rahunen luonnehtii todella huonoiksi.
– Varsinkin kun lähtökohdat neuvotteluille olivat aika hyvät, hän lisää.
– Neljä viidestä hallitusneuvotteluihin osallistuneesta puolueesta sanoi vaalikampanjan aikana, että he olisivat valmiita luopumaan turpeen energiakäytöstä jo 2020-luvulla. Tämä ei heijastu nyt millään tavalla tähän hallitusohjelman versioon.
Hallitusohjelmassa lupaillaan kuitenkin luonnonsuojelun rahoituksen kasvattamista sadalla miljoonalla eurolla vuositasolla, ja se saa Rahuselta kiitosta.
– Se on todella tarvittava ensiapu luonnon monimuotoisuuden hätään.
Sitäkin WWF:n ilmastoasiantuntija pitää hyvänä, että uusi hallitus haluaa vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.
Kysymysmerkiksi tosin jää, ollaanko metsähakkuita valmiita vähentämään, Rahunen huomauttaa.
– Tuohon tavoitteeseen on muuten vaikea päästä.
Lue myös:
Säätytalossa hiotaan sunnuntaina alkuiltapäivä hallitusohjelmaa valmiiksi. Paikalla ovat kaikkien viiden tulevan hallituspuolueen puheenjohtajat eli viisikko.
Ylen tietojen mukaan hallitusohjelman julkaisua halutaan kiirehtiä, koska luonnokset hallitusohjelmasta on vuodettu jo useille lehdille ja siksi se halutaan julkaista heti maanantaiaamuna.
Iltalehti julkaisi vuodetun hallitusohjelmaluonnoksen sunnuntaina iltapäivällä ja sen voi lukea täältä.
Useista menojen lisäyksistä huolimatta neuvotteluja vetävä Antti Rinne (sd.) lähtee siitä, että valtion talous olisi tasapainossa vuonna 2023. Samana vuonna olisi tarkoitus saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste.
Käytännössä hallitusohjelma lopettaa kahdeksan vuoden säästölinjan. Yhteensä pysyvien menojen määrä nousee 1,2 miljardiin euroon.
Vasta myöhemmin iltapäivällä alkavat neuvottelut salkkujaosta. Ministereitä tulisi uuteen hallitukseen nykytietojen mukaan 18. Asiaan saadaan lisäselvyyttä vielä illan aikana.
Osa uudistuksista siirtyy suoraan myöhemmin tehtäväksi. Esimerkiksi sosiaaliturvan laaja uudistaminen menee parlamentaarisen valmisteluun.
Pienimpiin eläkkeisiin korotuksia ja akviivimallin leikkuri poistuu
Hallitusohjelmassa kerrotaan pienimpien eläkkeiden nousevan noin 50 euroa. Aiemmin puhuttiin vappusatasesta, mutta nyt summa on jäämässä puoleen tästä.
On myös sovittu, että aktiivimallin leikkuri poistetaan. Laki ehti olla voimassa vain viime vuoden alusta alkaen.
Oppivelvollisuus pitenee ja ruotsi taas pakolliseksi yo-kokeissa
Oppivelvollisuus on tarkoitus venyttää koskemaan myös lukiota ja ammatillista koulutusta, siis siihen, kunnes toisen asteen tutkinto lukiossa tai ammattikoulussa on suoritettu.
Lisäksi on sovittu, että ruotsin kieli muuttuu taas pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Kokeen pakollisuudesta luovuttiin vuonna 2005.
Yliopistoille ja korkeakouluille tulossa lisämäärärahoja
Tuleva hallitus aikoo kasvattaa korkeakoulujen määrärahoja, kertoo hallitusohjelmaluonnoksen haltuunsa saanut Helsingin Sanomat.
Lehden mukaan yliopistojen määrärahoja korotetaan 40 miljoonalla(siirryt toiseen palveluun) eurolla vuodessa. Ammattikorkeakoulujen rahoitus kasvaa 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahojen indeksikorotukset palautetaan, eli jatkossa määrärahat nousevat vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.
Lisäksi kunnat saavat ammatillisen koulutuksen lisäopettajien palkkaamiseen yhteensä 235 miljoonaa euroa viidelle vuodelle.
Kotitalousvähennyksestä leikataan, isille lisää aikaa lasten kanssa
Tänä vuonna kotitalousvähennyksen suurin mahdollinen summa on 2 400 euroa ja 50 prosenttia siitä työn osuudesta. Tulevaisuudessa tuo summa laskee 2 250:een euroon ja työn osuuden 40 prosenttiin. Yhteensä leikkaus on vuositasolla noin 95 miljoonaa euroa.
Perhevapaauudistuksessa tehtiin linjaus, jonka mukaan isille kiintiöityjä vapaita pidennetään. Kiintiö ei lyhennä äitien vapaiden osuutta. Lisäksi kotihoidon tuki jatkuu nykymuotoisena.
Samalla lapsilisiin tulee pieni korotus.
Muutoksia raiskauksen määritelmään
Hallitus on muuttamassa raiskauksen määritelmän rikoslaissa, kertovat hallitusohjelman luonnoksen saaneet Iltalehti(siirryt toiseen palveluun) ja Helsingin Sanomat(siirryt toiseen palveluun).
Viime vuonna lain muutosta vaatineen kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 50 000 ihmistä.
Ehkäisy muuttuu HS:n mukaan maksuttomaksi alle 25-vuotiaille ja lääkäriin pääsyn osalta hoitotakuu tiukentuu siten, että lääkäriin pitää päästä kiireettömissä tapauksissa seitsemässä päivässä. Hoitajamitoituksen vähimmäistasoksi vanhusten hoivassa kirjataan 0,7.
Tupakan, alkoholin ja polttoaineiden verotus kiristyy
Hallitusohjelmassa on sovittu myös haitallisen kulutuksen suitsimisesta veroja kiristämällä. Esimerkiksi bensiinin ja dieselin hinta nousee noin viisi senttiä litralta.
Yhteensä fossiilisten polttoaineiden verojen nostamisen lasketaan kerryttävän valtion kassaan 250 miljoonaa euroa.
Tupakan hinnassa korotus on selvästi suurempi. Laskelmien mukaan nyt kahdeksan euroa maksava aski olisi korotuksen jälkeen 9,80 euron hintainen.
Alkoholiverotuksen korotus sen sijaan jää maltilliseksi, noin 50 miljoonaan euroon vuositasolla.
Yhteensä erilaisia veroja kiristetään noin 700 miljoonan euron edestä.
Tuloveroihin 200 miljoonan kevennys, pääomaverotusta mietitään vielä
Ohjelmassa on sovittu myös tuloverojen keventämisestä noin 200 miljoonalla eurolla. Summa kohdennetaan pienituloisiin heidin kohdistuvien haittaverojen vaikutusten vähentämiseksi.
Vastaavasti pääomatuloverotukseen ja lähdeveroon liittyviä asioita mietitään vielä. Myös valtion omaisuuden myynnin tarkka kohde on vielä auki.
Hornetit korvataan täysimääräisesti, poliiseja lisää
Iltalehden tietojen(siirryt toiseen palveluun) mukaan hallitusohjelmassa on linjaus, jonka mukaan nykyiset 64 Hornet-hävittäjää korvataan täysimääräisesti. Sopimus koneiden ostamisesta on tarkoitus tehdä vuonna 2021.
Poliisi puolestaan saa 300 uutta virkaa ja syyttäjäresurssit kohenevat, kertoo Helsingin Sanomat(siirryt toiseen palveluun).
Rinteen hallitus muuttaa Nato-kirjausta
Rinteen hallitus on muuttamassa Suomen Nato-kirjausta, kertoi Iltalehti(siirryt toiseen palveluun) lauantaina.
Hallituksen uusi kanta Suomen Nato-jäsenyyteen on Iltalehden mukaan kirjoitettu hallitusohjelmaan seuraavasti: ”Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä.”
Pakolaiskiintiötä nostetaan, turvapaikkahakemuksille kuukauden tavoiteaika
Hallitusohjelmaluonnoksessa pakolaiskiintiö nostetaan Helsingin sanomien mukaan ensi vuonna vähintään 850:een. Sen jälkeen tasoa arvioidaan joka vuosi välillä 850–1 050, ottaen huomioon turvapaikanhakijoiden määrä. Turvapaikkahakemusten käsittelylle määrätään kuukauden tavoiteaika.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden valvomiseksi otetaan käyttöön jalkapannan asentamismahdollisuus.
HS kertoo, hallitusohjelman mukaan perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia, lapsen edun toteutumista ja kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta selvitetään. Yle kertoi aiemmin, että maahanmuuttopolitiikkaan on tulossa höllennyksiä.
Suuria ratahankkeita liikkeelle, perusväylänpitoon 300 miljoonaa
Tuleva hallitus tekee perusväylänpitoon 300 miljoonan euron vuosittaisen tasokorotuksen ensi vuodesta alkaen, kertovat Helsingin Sanomat ja Iltalehti, jotka ovat saaneet hallitusohjelmaluonnoksen haltuunsa.
Hallitus edistää suuria raideliikennehankkeita käynnistämällä Pääradan ja sen laajennusten suunnittelun sekä Itäradan suunnittelun. Myös Helsingistä Turkuun suuntautuvan radan eli niin sanotun tunnin junan jatkosuunnittelu käynnistetään.
Aiheesta aiemmin:
Juhannusaatto Lappeenrannassa vuonna 1985. Kahdeksantoistavuotias Tarmo Puranen on ystäviensä kanssa saapunut juhannuksen viettoon. Hän seisoo laiturilla ja juttelee tytön kanssa.
– Promilleja oli nolla, sillä olimme juuri saapuneet paikalle. Kaveri tuli laiturille ja tuuppasi minut leikillään veteen, kertoo Puranen.
Siihen mies ei ollut lainkaan varautunut. Veteen tipahdettuaan keuhkot täyttyivät vedellä, ja hän alkoi upota. Jälkeenpäin hänen kerrottiin olleen noin minuutin ajan hengittämättä. Leirintäalueen väki elvytti Purasta ambulanssin tuloon saakka.
– Jäin henkiin ja pääsin pois sairaalasta jo samana iltana, hän kertoo yli kolmekymmentä vuotta onnettomuuden jälkeen.
Sinä juhannuksena Tarmo Puranen ei uinut, eikä enää sen jälkeenkään. Puranen meni veteen seuraavan kerran vasta kolme vuotta onnettomuuden jälkeen. Kokemus oli pelottava.
– Seisoin vedessä, ja aloin panikoitua. Hengityksestä tuli katkonaista ja minun oli pakko päästä pois vedestä.
Ennen onnettomuutta Puranen oli uimataitoinen nuori mies. Kyky uida oli poispyyhkäisty yhdessä hujauksessa.
– Niin siinä kävi. Kaveri on kyllä ollut siitä asiasta todella pahoillaan. Sehän oli vahinko, ei kukaan tarkoittanut sitä tahallaan.
Viimeisimmän uimataitotutkimuksen mukaan suomalaisista aikuisista noin 68 prosenttia on uimataitoisia. Onnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet ovat hyvin tavallinen syy aikuisten uimataidottomuuden taustalla.
Aikuisten uima- ja vesipelosta ei juurikaan puhuta. Lehtori Tommi Pantzar tutki aikuisten pelkoja ja uskomuksia vettä kohtaan lisensiaattityössään Jyväskylän yliopistoon vuonna 2005.
Tutkimuksensa aikana hän huomasi, että pelkkään uimatekniikkaan keskittyvä koulutus ei auta, jos veteen liittyy pelkoa tai inhoa.
Osalla ihmisistä ei ole lainkaan kokemusta vedestä. Uimaan oppimisen tilanne on saattanut olla niin ikävä, että pelko vettä kohtaan syvenee entisestään. Aikuisen uimapelkoa ei saa vähätellä.
– Uimataidoton ihminen ei koe vettä turvalliseksi. Kylmä vesi tuntuu inhottavalta, eikä rentoutuminen kylmässä vedessä houkuta. Luonnonvedet voivat pelottaa ja tumma, syvä vesi tuntuu uhkaavalta, kuvaa Tommi Pantzar.
Jos aikuinen pelkää vettä, voi pelkkä veden joutuminen nenään tuntua hukkumiskokemukselta. Epämiellyttävien tunteiden käsittelyn pitäisi olla keskeinen osa aikuisten uimaopetusta tekniikkaopetuksen ohella.
Tämä haastaa uimaopettajat. Jos oma kokemus vedessä olemisesta on ainoastaan myönteinen, voi olla vaikeaa asettua vettä pelkäävän aikuisen asemaan. Pelkällä liikuntataustalla tunnemaailmaa voi olla vaikea ymmärtää.
– Keskeistä aikuisten uimaopetuksessa on rakentaa kurssit eri tarpeisiin. Ei vettä pelkäävää ja trialthoniin valmistautuvaa ihmistä voi laittaa samalle uimakurssille, sanoo Tommi Pantzar.
Heikko uimataito aiheuttaa häpeää ja lisää sosiaalisia pelkoja. Uimataidoton välttelee aihetta ja yrittää salata uimataidon puutteen.
– Uimataidoton voi vältellä vesiympäristöjä kuten soutelua, kalastamista tai mökkeilyä. Kylpylöissä käyminen tai rantalomat saattavat jäädä kokonaan välistä, kuvaa Tommi Pantzar.
Salailu voi kestää vuosia. Pantzar kertoo tapauksesta, jossa mies pääsi yllättämään puolisonsa vuosien jälkeen.
– He olivat asuneet jo vuosikymmeniä järven rannalla, kun mies kertoi menevänsä uimakouluun. Vaimo ei tiennyt miksi, ja vasta vuosikymmeniä myöhemmin miehen uimapelko paljastui myös vaimolle, kertoo Tommi Pantzar.
Aikuisten uimataito on hiljalleen parantunut, mutta kaikkien lapsuuteen uimahallit, sopivat luonnonvedet tai uinnin perusopetus eivät yltäneet.
– Myös perheen kulttuuri voi vaikuttaa. Esimerkiksi maahanmuuttajat kuuluvat tähän ryhmään, kuvaa Tommi Pantzar.
Itsevarmuus vedessä kehittyy myönteisten kokemusten kautta. Esimerkiksi veden lämpötila on erittäin tärkeä. Kylpylöissä käyminen tai rantalomat saattavat jäädä kokonaan välistä
– Kylmässä vedessä täristessä ei opi, ja koko uiminen tuntuu huonolta idealta, kuvaa Tommi Pantzar.
Aikuisten alkeiskurssi kannattaa järjestää esimerkiksi uimahallin aukioloaikojen ulkopuolella.
– Vertainen ryhmä, matala allas ja lämmin vesi tuovat veteen totuttelusta hyvän kokemuksen, luettelee Pantzar.
Tarmo Puraselle onnettomuus jätti jäljen, jonka ääreen hän palasi vasta 32 vuotta myöhemmin. Vuosi sitten hän meni aikuisten alkeisryhmään Riihimäen uimaseurassa. Perheen lapset pyytelivät isää uimaan ja koti järven rannalla olisi luontainen paikka nauttia uimisesta.
Aikuisille tarkoitetussa uimakoulussa uimapelosta on opeteltu eroon pikkuhiljaa. Tärkeintä on rauhoittaa oma mieli, jos vedessä olo alkaa hermostuttaa.
– Monta yläfemmaa on uimaopen kanssa altaassa vedetty! On mahtava tunne olla taas vedessä. Se on kuin toinen maailma, missä tulen todella onnelliseksi, Tarmo Puranen kertoo.
Nykyisin mies käy poikansa kanssa uimassa pari kertaa viikossa. Mieluisin ympäristö on uimahalli. Vieläkin pelko voi ottaa vallan, jos uidaan syvällä.
– Silloin yritän rentoutua, ja rupean kellumaan selälläni, hän kertoo.
SPRINGFIELD, MISSOURI 17-vuotias Emily Boyer on silmin nähden täpinöissään. Hän on herännyt lauantaiaamuna aikaisin ja ajanut isänsä kanssa puolitoistatuntia kotoaan Springfieldiin Missourin yliopistoon. Haussa on opiskelupaikka, ja etsintäoperaatioon osallistuu yhdysvaltalaiseen tapaan koko perhe.
Boyereille Missourin osavaltioyliopisto on jo kolmas vierailukohde. Tällä kertaa äiti ei ole päässyt mukaan. Ennen kampuskierroksen alkua Boyer tutkii isänsä kanssa esitettä yliopisto-opiskelun kustannuksista.
– Paras ottaa tämä mukaan, sillä opiskelu ei ole halpaa, Boyer toteaa ja osuu naulankantaan.
OECD:n tilaston mukaan yliopisto-opiskelu on maailmassa kaikkein kalleinta juuri Yhdysvalloissa. Opintotukia ja maksutonta yliopisto-opetusta ei tunneta.
Missourin yliopisto mainostaa itseään keskivertoa edullisempana yliopistona. Heti esitteen ensimmäiselle sivulle on kirjattu yliopiston filosofia: ”laadukas yliopisto-opetus pitäisi olla taloudellisesti mahdollista kaikille”. Missourissa lukuvuosimaksu onkin reilut pari tuhatta vähemmän kuin maan keskiarvo, mutta tästä huolimatta yli 6 500 euroa vuodessa.
Lukuvuosimaksu ei kuitenkaan sisällä esimerkiksi asumis- eikä kirjakuluja. Kun nämä ja muita opiskelumenoja lasketaan mukaan, opiskeluvuosi maksaa Missourissa noin 20 000 – 25 000 euroa. Se on noin 40 prosenttia yhdysvaltalaisen kotitalouden vuotuisista keskiansioista.
Boyerit ovat varautuneet tuntuvaan rahanmenoon. Koiranruokayrittäjä Gil Boyer sanoo olevansa valmis sijoittamaan tyttären opintoihin paljon.
– Olemme asettaneet tavoitteen säästää 100 000 dollaria, jotta Emily voisi valmistua yliopistosta velattomana eikä hänen tarvitsisi aloittaa aikuiselämäänsä sadan tuhannen veloissa, Gil Boyer sanoo.
Säästämisaikaa on vielä pari vuotta, sillä tytär käy lukion ensimmäistä luokkaa.
Enemmistö yhdysvaltalaisopiskelijoista ei ole yhtä onnekkaita kuin Emily Boyer. Heistä 70 prosenttia valmistuu velkataakka niskassaan. Keskimäärin velkaa on 33 000 euroa. Opintovelan määrä on reilussa vuosikymmenessä yli tuplaantunut.
Oklahomalaisessa Fridayn perheessä on säästetty kahden lapsen yliopisto-opintoihin jo parikymmentä vuotta.
– Aloimme laittaa rahaa sivuun yliopistoa varten pian esikoisen syntymän jälkeen. Olemme säästäneet yli 18 vuotta, laskee perheenisä Karl Friday.
Fridayn perheen esikoinen opiskelee jo kotiosavaltion yliopistossa. Nuorempi poika, urheilullinen Jakson Friday tähyilee Missourin yliopistoon sen hyvän lacrosse-joukkueen vuoksi. Yhdysvalloissa vapaa-ajan harrastukset ovat paljon muutakin kuin vastapainoa pänttäämiselle, niistä voi koitua myös rahallista hyötyä.
– Olemme rohkaisseet lapsiamme erilaisiin aktiviteetteihin, koska niiden kautta voi saada yliopistostipendejä. Lacrossen pelaamisen lisäksi Jakson soittaa trumpettia. Toivomme, että ne poikisivat rahoitusta, äiti Janet Friday sanoo.
Haitaksi ei myöskään ole, että Jakson Friday on menestynyt koulussa mallikkaasti. Hyvien arvosanojen ja testitulosten ansiosta hän on oikeutettu missourilaisille opiskelijoille tarkoitettuun edullisimpaan lukuvuosimaksuun.
Yhdysvalloissa julkiset yliopistot perivät kotiosavaltion ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta yleensä suurempia lukuvuosimaksuja. Missourissa lukuvuosimaksu on tällöin noin kaksinkertainen osavaltion omiin opiskelijoihin verrattuna.
Missourin yliopiston opiskelijavalinnan apulaisjohtajana työskentelevä Sean Kliethermes kertoo, että yliopisto on viime aikoina halunnut laajentua, ja opiskelijoita on houkuteltu enenevästi myös Missourin ulkopuolelta.
– Meille tulee opiskelijoita Kansasista, Arkansasista, Oklahomasta, Texasista ja joitain myös itärannikolta. Haluamme laajentaa aluettamme edelleen, Kliethermes sanoo.
Syy laajentumishalukkuudelle on yksinkertainen. Missourissa lukiosta valmistuvien ikäluokat ovat pienenemään päin. Kilpailu osavaltion yliopistojen kesken onkin Kliethermesin mukaan kovaa.
Kilpailijoitaan edullisemman lukuvuosimaksun lisäksi Missourin yliopisto haluaa erottautua kompaktiudellaan ja kodinomaisuudellaan.
– Vaikka täällä on yli 24 000 opiskelijaa, tunnumme pienemmältä. Ryhmäkoot ovat pieniä ja opiskelijat yksilöitä eivät pelkkiä opiskelijanumeroita, Kliethermes sanoo.
Markkinoijikseen yliopisto on valjastanut yli pari sataa nykyistä opiskelijaa erityisiksi yliopiston suurlähettiläiksi. Heidän tehtävänään on kierrättää mahdollisia tulevia opiskelijoita ja heidän vanhempiaan kampuksella.
Kierroksilla väkeä on riittänyt, sillä Missourissa vieraili kuluneen vuoden aikana peräti 17 500 ihmistä. Sean Kliethermesin mukaan kampuskierrokset ovatkin olennainen osa opiskelijarekrytointia. Samoin ajatellaan myös muualla, sillä vastaavanlaisia tutustumiskierroksia järjestetään muissakin yhdysvaltalaisyliopistoissa.
Englanninkielen pääaineopiskelija Abigail Jensen lähtee tutustuttamaan Boyerit ja Fridayt Missourin yliopiston kampukseen. Ryhmä pääsee ensimmäiseksi opiskelija-asuntolaan, mikä onkin monelle yksi tärkeimmistä tutustumiskohteista.
Ryhmä pysähtyy aulavahtimestarin ja postilokeroseinän eteen. Janet Fridayta kiinnostaa, mihin kotoa lähetettävät paketit oikein menevät, kun eivät selvästi mahdu pikkuisiin lokeroihin. Yliopistosuurlähettiläs Jensen tietää salamana, että paketit vastaanottaa vahtimestari, ja paketin saapumisilmoitus laitetaan lokeroon.
Matka jatkuu hissillä ylempiin kerroksiin, jossa asuinhuoneistot ovat. Käytävämatto on nähnyt parhaat päivänsä, mutta nuoret ovat tehneet pitkistä käytävistä kodinomaiset ja viihtyisämmät koristelemalla ovia ja betoniseiniä.
– Tässä rakennuksessa asuu moni urheilijoista, koska jääkaappi on iso, Jensen kertoo ja osoittaa kahden asukkaan kimppahuoneiston jykevää jenkkikaappia.
Samalla selviää, että hyvin menestyvät opiskelijat voivat päästä vastaavanlaiseen huoneistoon, jossa makuuhuone on oma, mutta keittiö ja suihkutila yhteinen. Toisessa asumisvaihtoehdossa huone jaetaan.
Jaetun huoneen mallissa samaan tilaan on mahdutettu kahden sängyn lisäksi kaksi työpöytää ja kaksi vaatekaappia. Jakson Friday kurkistaa kaappiin sisään ja isä Karl Friday kokeilee valokatkaisijaa. Lopuksi Jakson vielä painaa sormillaan patjaa sen pehmeyden testatakseen. Moitteita ei kuulu.
– Huoneet näyttivät oikein kivoilta. Mieluummin ottaisin toki oman huoneen, kuin jaetun huoneen, jotta saisi henkilökohtaisille tavaroille enemmän tilaa, Emily Boyer pohtii.
– Juuri sanoin hänelle, että kaikkia tavaroitaan ei vain yksinkertaisesti voi ottaa yliopistoon mukaan, Gil Boyer jatkaa.
Isä myös arvelee, että kimppa-asumisessa on tyttärelle totuttelemista, koska ei ole tähän asti koskaan jakanut huonetta kenenkään kanssa.
Kierros jatkuu pesutupaan. Sieltä vapaiden pesukoneiden tilannetta voi seurata kännykkäsovelluksella. Ryhmä kuuntelee vaikuttuneen oloisena.
Kampukselta ei välttämättä tarvitse poistua lainkaan, sillä alueella on yliopistoruokaloiden lisäksi useita muita ruokapaikkoja, kauppa, posti, urheilukeskus ja uimahalli, jossa voi kellua altaassa ja katsoa toisinaan jopa elokuvia.
Reilun tunnin kestävä kierros on edennyt jo reippaasti yli puolen välin ennen kuin päästään varsinaisiin opiskeluun liittyviin rakennuksiin, kuten kirjastoon ja tiedekuntarakennuksiin.
Jakson Friday panee merkille taloustieteiden uudehkon rakennuksen, koska haluaa lukea pääaineenaan liiketaloutta. Myös Emily Boyer on kierroksen jälkeen selvillä, missä hänen toiveoppiaineidensa espanjan ja biologian laitokset sijaitsevat.
Ja koska ollaan kouluampumisten Yhdysvalloissa, kierroksella käsitellään myös turvallisuuskysymyksiä. Selviää, että asuntoloiden ovet ovat lukossa iltaseitsemästä aamuseitsemään. Lisäksi Abigail Jensen pysähtyy erikseen esittelemään hätäpuhelinta. Niitä on sijoitettu kampusalueelle useita ja niistä voi nappia painamalla soittaa apua ja myös saattajan, jos kampuksella liikkuminen pimeällä pelottaa.
Emily Boyerin isä Gil sai kenties samalla vastauksen tärkeimpään huoleensa: olisiko tytär täällä turvassa. Samasta syystä isä toivoo tyttären jäävän lyhyen automatkan päähän kodista.
– Yksi häntä kiinnostavista yliopistoista on viiden tunnin ajomatkan päässä. Se on vähän liian kaukana. En missään tapauksessa halua hänen menevän Kaliforniaan tai itärannikolle, jonne pitäisi lentää.
Reilun tunnin kampuskierros päättyy yliopiston kirjakaupan edustalle. Kaupassa tosin kirjat näyttävät olevan sivuroolissa, sillä ne on sijoitettu kaupan takaosaan. Suuremman myyntitilan ovat saaneet yliopiston oheistuotteet, kuten karhulogolla koristellut t-paidat, hupparit, viirit, lippalakit, huivit ja magneetit.
Sekä Jakson Friday että Emily Boyer ostavat itselleen paidat. Se on Missourin yliopistolle hyvä merkki.
– Ei kukaan osta paitaa yliopistosta, josta ei ole lainkaan kiinnostunut. Harkitsen vakavasti tänne tulemista, Emily Boyer sanoo hymyillen.
Vierailun päätteeksi myös Jakson Friday vaikuttaa myydyltä.
– Kyllä tämä voisi olla minun yliopistoni. Pidän tästä kampuksesta, tunnen täällä oloni kotoisaksi.
Etsintäoperaation loppusuora häämöttää, sillä Fridayn viiden yliopiston listalla perheellä on vielä yksi yliopisto käymättä. Kampuskierros sinne on jo varattu.
Lue lisää:
Ruotsin ja suomen kieli saattavat palata jälleen pakollisiksi aineiksi ylioppilastutkinnossa.
Iltalehti kertoi eilen lauantai-iltana, että hallitusohjelmaluonnoksessa on kirjaus, jonka mukaan toinen kotimainen kieli palautettaisiin pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa.
Yle on saanut vahvistuksen Iltalehden uutisoimiin tietoihin omista lähteistään.
Käytännössä kirjaus tarkoittaisi, että ruotsi palaisi pakolliseksi aineeksi niillä ylioppilaskokelailla, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä – ja vastaavasti ruotsinkielisten kokelaiden olisi kirjoitettava suomi pakollisena aineena osana tutkintoaan.
Hallitusohjelma on määrä julkistaa huomenna maanantaina. Tieto toisen kotimaisen kielen mahdollisesta palauttamisesta pakolliseksi aineeksi on kuitenkin otettu ristiriitaisesti vastaan.
– Jos tämä on totta, niin tämä on aika käsittämätön temppu, kommentoi Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtaja Antti Kivi.
– Lukiolaiset ovat jo valmiiksi väsyneitä. Tämä on uusi märkä rätti vasten kuormittuneita lukiolaisten kasvoja.
Toisaalta taas Suomen ruotsinopettajat ry pitää hallitusneuvotteluista tihkunutta tietoa tervetulleena. Yhdistys edustaa Suomessa kaikkia ruotsin kielen opettajia.
– Minusta tämä on hyvä uutinen, sanoo puheenjohtaja, Nokian lukiossa ruotsia ja espanjaa opettava Satu Pessi.
– Kun jaoin uutisen yhdistyksemme Facebook-sivulle, siellä tuli saman tien toistasataa tykkäystä. Ajatusta pidettiin upeana.
Pakollisesta ruotsin kielen kokeesta luovuttiin ylioppilaskirjoituksissa vuonna 2005. Sen jälkeen on uutisoitu, miten lukiolaisten into kirjoittaa ruotsi on romahtanut ja nyt heillä on vaikeuksia selvitä pakollisesta virkamiesruotsista.
Ylioppilastutkinto koostuu tällä hetkellä vähintään neljästä kokeesta (Ylioppilastutkintolautakunta).
Kokelaan on suoritettava koe äidinkielessä ja kirjallisuudessa, muut kolme koetta hän voi valita toisesta kotimaisesta kielestä, vieraasta kielestä, matematiikasta ja reaaliaineista. Myös ylimääräisiä kokeita voi suorittaa.
Suomen Lukiolaisten Liiton mielestä kielten opiskeluun pitää kannustaa, mutta ei niin, että kokeesta tulisi pakollinen ylioppilaskirjoituksissa.
– Se ei palvele ketään. Samalla tavalla jos jostain muusta aineesta tehtäisiin pakollinen, se vaikeuttaisi jo valmiiksi väsyneiden lukiolaisten lukiopolkua, Antti Kivi sanoo.
Hänen mukaansa opiskeluhuoltokaan ei riitä korjaamaan sitä kuormittavuutta, minkä lukio aiheuttaa.
– Ne juurisyyt siihen, että lukiolaiset ovat uupuneita, löytyvät koulutuspoliittisista päätöksistä. Ja tässä on taas niistä yksi.
Satu Pessin mukaan ruotsia on tällä hetkellä opiskeltava lukiossa viiden pakollisen kurssin verran. Ylimääräiset ruotsin kielen kurssit ovat sen jälkeen vapaaehtoisia.
Pessi sanoo, että ne, jotka aikovat suorittaa ruotsin ylioppilaskirjoituksissa, valitsevat yleensä myös syventäviä kursseja.
Miten hallitusohjelmaluonnoksen kirjaus toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta toteutuisi käytännössä – olisiko se helppo tehtävä?
– On se ennenkin onnistunut, Pessi kuittaa.
– Tietenkin lukioon tulisi paineita saada kaikki samalle lähtöviivalle.
Hän selventää viittaavansa tällä siihen, että ruotsin kielen opetusta on hajautettu yläkoulusta myös kuudennelle luokalle. Tämä taas on merkinnyt sitä, että nyt Suomessa on yläkouluja, joissa ruotsi saattaa olla yhdeksännellä luokalla enää vapaaehtoinen aine, hän jatkaa.
Lukiossa tämä voi näkyä opiskelijoiden osaamisessa, Pessi toteaa.
– Jotta tasa-arvo toteutuisi yläkouluissa, pitäisi kuntien panostaa Helsingin ja Espoon mallin mukaisesti lisäämällä yläkouluun vähintään yhden vuosiviikkotunnin verran ruotsin kielen opetusta.
Lukiolaisten Liiton näkemystä "märästä rätistä" Suomen ruotsinopettajien puheenjohtaja kommentoi toteamalla, että "nyt pitäisi katsoa vähän eteenpäin".
– Yliopistoon ja korkeakouluihin jatko-opintoihin hakeutuessa on painotettu yhä enemmän matemaattisia aineita. Kuinka monelle on märkä rätti sekin, että pitää panostaa matematiikkaan, Pessi pohtii.
– Ihminen on sen verran laiska, että jos ei ole jotain pakkoa, niin ei silloin viitsikään.
Hän huomauttaa, että Suomi on kaksikielinen maa ja palvelua on saatava omalla äidinkielellä.
– Väitän, että ruotsi on loppujen lopuksi helpompaa kuin englanti. Mutta motivaatio ja kodin ilmapiiri ovat tärkeitä. Jos vanhemmat eivät ole koskaan tykänneet ruotsista ja ovat ruotsivastaisia, niin kyllä se tarttuu kotona näihin nuoriinkin.
Entä millaisen viestin Suomen Lukiolaisten Liitto lähettäisi hallitusneuvotteluihin?
– Tässä vaiheessa kannattaa pysähtyä hetkeksi ja hengittää syvään ja miettiä, onko tämä todella sellainen uudistus, jonka hallitus haluaa tehdä. Onko tämä se viesti, jonka hallitus haluaa lähettää jo valmiiksi kuormittuneille lukiolaisille, sanoo varapuheenjohtaja Antti Kivi.
Lue myös:
Uusi hallitus ottaa ja antaa – katso keskeiset tiedot hallitusohjelman sisällöstä (2.6.2019)
Sipilä: Pakollisen ruotsin yo-kokeen palauttamisesta kannattaisi ehkä keskustella (21.3.2017)
Säätytalolta poistunut hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) sanoi sunnuntai-iltana Ylelle, että hallitusohjelma on valmis, ja hallitukseen tulee yhdeksäntoista ministeriä. Myös ministerisalkkujen jako on sovittu, mutta Rinne ei kertonut asiasta enempää.
Salkkujaon ja monen muunkin hallitusohjelmaan liittyvän asian kerrottiin selviävän maanantaina kello 10.30 alkavassa tiedotustilaisuudessa Oodi-kirjastossa Helsingissä. Tilaisuus on kaikille avoin. Iltalehti kuitenkin julkisti puolueiden väliset salkkujaot myöhään sunnuntai-iltana.
Ylen saamien tietojen mukaan vasemmistoliitto olisi saamassa kaksi ministeriä hallitukseen.
Svenska Yle eli Ylen ruotsinkielinen uutistoimitus on saanut lähteiltään vahvistuksen, että RKP saa hallitukseen kaksi ministeriä, kuten vasemmistoliittokin.
Jos vasemmistoliitto ja RKP saavat kumpikin kaksi ministeripaikkaa, loput 19 ministeripaikasta jakautuisivat todennäköisesti jo aiemmin oletetusti seuraavasti: SDP 7, keskusta 5 ja vihreät 3.
Rinne ei ole vahvistanut, että aiemmin oletettu laskelma olisi ollut suunnitelmissa eikä kertonut, mikä puolue olisi saamassa aiemmin oletettuun laskelmaan verrattuna yhden ministerin lisää.
Maaseudun tulevaisuus kertoi illalla, että keskustapuolue on saamassa maa- ja metsätalousministerin salkun. Lehden mukaan tulevan ministerin nimi ei vielä ole tiedossa.
Iltalehti julkisti hetkeä myöhemmin kaikki puolueiden keskinäiset salkkujaot.
Iltalehden mukaan SDP saisi pääministerin, eurooppaministerin, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin, liikenneministerin, sosiaali- ja terveysministeriön toisen ministerin, työministerin ja kuntaministerin salkut.
Valtiovarainministerin, opetusministeriön toisen ministerin, puolustusministerin, elinkeinoministerin sekä maa- ja metsätalousministerin salkut olisivat menossa keskustalle.
Vihreät saisivat ulkoministerin, ympäristöministerin ja sisäministerin salkut. Sosiaali- ja terveysministerin ja opetusministerin salkut menisivät vasemmistoliitolle. RKP:lle tulisivat oikeusministerin ja pohjoismaiden yhteistyöministerin salkut.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tviittasi illalla olevansa väsynyt, mutta todella tyytyväinen lopputulokseen.
Rinteen jälkeen Säätytalolta poistunut RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson totesi olevansa tyytyväinen hallitusohjelmaan.
Yle kysyi Henrikssonilta, tuleeko hallitukseen pätkäministereitä eli joku ministeripesti jaettaisiin esimerkiksi kahdelle puolueelle?
– Sellaisesta ei ole sovittu, Henriksson vastasi.
Näyttäisi siltä, että joku puolue on saanut yhden ministerin lisää siihen, mitä aiemmin ennakoitiin. Henriksson ei kuitenkaan vahvistanut, että RKP saisi kaksi ministerisalkkua aiemmin oletetun yhden sijaan.
Paavo Lipposen toisessa hallituksessa 1999-2003 vihreät ja RKP jakoivat puoliksi peruspalveluministerin pestin. Nyt Henrikssonin mukaan tällaista jakoa ei ole tehty.
Yleensä hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat ministereinä hallituksessa. Keskustan osalta asiaa ei voi niin yksiselitteisesti päätellä, koska Juha Sipilä luopuu puolueen puheenjohtajuudesta syyskuussa. Keskustan tilanteesta Yle ei ole saanut vahvistusta.
Ministereitä pääministeriksi ryhtyvän Antti Rinteen lisäksi olisivat siis ainakin vihreiden Pekka Haavisto, vasemmistoliiton Li Andersson ja RKP:n Anna-Maja Henriksson. Heistä Pekka Haavisto olisi todennäköisesti uusi ulkoministeri.
Aiemmin tänään sunnuntaina Iltalehti julkaisi kokonaisuudessaan hallitusohjelmaluonnoksen.
Lue lisää:
Uusi hallitus ottaa ja antaa – katso keskeiset tiedot hallitusohjelman sisällöstä
Se on pieni ja vaaleanpunainen, läpikuultavaa paksua lasia. Noin kymmenen senttimetriä korkea ja saman verran halkaisijaltaan oleva pyöreiden muotojen esine tuntuu kokoonsa nähden painavalta.
Näyttää siltä kuin esineen väri vaihtelisi riippuen siitä, mistä suunnasta valo siihen osuu.
Haminassa sijaitsevasta kodista löytynyt harvinainen taide-esine hämmästyttää asiantuntijoita.
Suunnittelija ja muotoilija Tamara Aladinin suunnitteleman esineen arvioidaan olevan uniikki eli ainoa lajissaan. Esineen käyttötarkoitus on ainakin hivenen hämärän peitossa.
– Maljakoksi se on hieman matala, tulkitsisin sen olevan jonkinlainen kulho, oletettavasti jokin kokeiluesine, arvioi Haminan kaupunginmuseon johtaja Paula Kouki.
Suomen lasimuseossa Riihimäellä esineessä nähdään jotain tuttua, vaikka kysymysmerkkejäkin jää ilmaan. Museonjohtaja Hanna Mamia-Walther sanoo, että museon asiantuntijoille esine ei ole entuudestaan tuttu – paitsi väreiltään.
– Väri sopii Riihimäen Lasin 1960-luvulla käyttämiin väreihin, mutta tyypillinen Aladin se ei ole.
Kulhon pohjassa on signeeraus ‘Tamara Aladin Riihimäen Lasi Oy’. Juuri tämä on kiinnittänyt asiantuntijoiden huomion. Aladinin signeerauksiin nimittäin törmää harvoin, sillä hän suunnitteli enimmäkseen isojen sarjatuotantojen käyttöesineitä, joihin suunnittelijan nimeä ei merkitty.
Ja koska hän suunnitteli astioita ja muuta kodin käyttölasia arkikäyttöön, hänen nimensä on jäänyt suurelle yleisölle melko tuntemattomaksi.
Maljakot ja kynttilänjalat alkavat saada mainetta vasta nyt, kun niiden suunnittelija on kuollut.
Tapio Wirkkalan, Oiva Toikan tai Timo Sarpanevan nimet tunnistavan suuren yleisön joukosta nousee usein silti vielä kysymys – kuka ihme oli Tamara Aladin ?
Tamara Aladin syntyi 1932 Haminassa Poitsilan kartanossa, joka nykyään toimii Jamilahden kansanopistona.
Kansanopiston aloitettua toimintansa Aladin muutti äitinsä kanssa kartanon viereiseen Särkelän huvilaan, jossa hän asui myös lasinsuunnittelijan uransa päätyttyä.
Tamara Aladin oli koulutukseltaan keraamikko, joka pääsi lasin suunnittelijaksi ja muotoilijaksi Riihimäen Lasille vuonna 1959.
Aladin suunnitteli pääasiassa isoihin sarjatuotantoihin kuuluneita kodin käyttöesineitä kuten maljakoita, kynttilänjalkoja ja tuhkakuppeja.
Suomen lasimuseon johtajan Hanna Mamia-Waltherin mukaan Aladin suunnitteli varsinaisia taide-esineitä vain vähän.
– Hän oli ennen kaikkea suunnittelija ja muotoilija. Lasitehtaan puhaltajat sitten toteuttivat Tamaran suunnitelmat.
Aladin suunnitteli esinesarjoja pääasiassa Riihimäen Lasin vientimallistoihin, muun muassa Saksaan sekä muualle Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Hänen tuotantoaan ovat muun muassa Koralli-, Kehrä-, Safari- ja Presto -sarjat.
Hänen uransa kesti 17 vuotta eli siihen saakka kun lasitehdas lopetti puhalletun lasin tuotannon vuonna 1976.
Tamaralle tuotannon päättyminen merkitsi sitä, että lasisuunnittelu ja ajoittaiset esiintymiset julkisuudessa saivat jäädä. Hän oli antanut vuosien varrella haastatteluja aikakauslehdille ja vilahtanut suomalaista lasia esittelevässä dokumenttielokuvassa 1960-luvun puolivälissä.
Oli aika keskittyä muihin asioihin lapsuudesta tutuissa maisemissa Haminassa.
Harrastukset olivat Aladinille tärkeitä lasisuunnittelijan uran jälkeen.
Hän muun muassa keskittyi kotinsa ympärillä olevan puutarhan hoitamiseen sekä hevosiin. Aladin oli Haminan Ratsastajat ry:n jäsen ja kävi muun muassa kouluratsastuskilpailuissa.
Aladinin serkku Johannes Paasonen muistelee Tamaran harjoitelleen ratsastusta Haminassa varsin näyttävällä tavalla.
– Hän saattoi ratsastaa kotoaan Haminan keskustaan, jossa sitten suuntasi hevosella Reserviupseerikoulun kentälle harjoittelemaan.
Myös Haminan kaupunginmuseon johtaja Paula Kouki sanoo kuulleensa vastaavaa.
– Haminalaiset ovat kertoneet, että Tamara Aladin on ollut hevosensa selässä uljas näky kaupungissa.
Myöhempinä vuosina Aladinista julkaistuissa artikkeleissa hänet mainitaan usein salaperäiseksi tai mystiseksi.
Tamara Aladinin läheisten mielestä suomalaisessa lasiteollisuudessa vahvasti vaikuttanut muotoilija oli kuitenkin jotain aivan muuta.
Aladinin veljentytär haminalainen Anna Laitila arvelee maineen johtuvan yksinkertaisesti vain siitä, että Tamara ei ollut työuransa jälkeen sitäkään vähää julkisuudessa mitä lasisuunnittelijana.
– Täti oli meille ihan tavallinen ihminen, hän ei ollut mikään diiva, eikä jäänyt vellomaan taiteeseen tai vatvomaan töitään.
Myös Laitilan tytär Assi Aladin muistaa isotätinsä hauskana seuraihmisenä.
– Upea ja sydämellinen. Loppuun asti ikinuori ja erilaisten ihmisten ja eläinten ystävä.
Tamara Aladin kuoli Haminassa viime maaliskuussa 87 vuotiaana.
Tamara Aladinilla ja hänen suunnittelemillaan esineillä on mahdollisuus nousta selvästi aiempaa tunnetummiksi myös suuren yleisön keskuudessa.
Suomessa on tänä keväänä lyhyen ajan sisällä esillä Aladinin töitä peräti kolmessa eri näyttelyssä.
Kesäkuun ensimmäisen viikon lopussa avautuvan Haminan kaupunginmuseon kesänäyttelyn lisäksi Riihimäellä Suomen lasimuseossa on ollut kevään ajan esillä Tamara Aladinin muistonäyttely.
Lisäksi helsinkiläisessä, muun muassa vanhoihin astioihin erikoistuneessa kaupassa on huhtikuusta lähtien ollut esillä Aladinin esineistöä. Yrittäjä Tiina Westerlund Astialiisasta on 14 vuoden aikana pitänyt parisenkymmentä näyttelyä.
Hänen mukaansa Aladinin töitä liikkuu markkinoilla.
– Mutta taiteilijaa ei tunneta, hänen työnsä olivat pääosin niin tavallisia kodin käyttöesineitä.
Olipa haminalaiskodista löytynyt Aladinin esine sitten käyttöesine tai taidetta, saa se keräilijänkin innostumaan. Helsinkiläinen Timo Laakso on harrastanut lasiesineiden keräämistä parisenkymmentä vuotta. Kokoelmassa on Tamara Aladininkin töitä useita kymmeniä.
Hän pitää esinettä harvinaisena tai jopa uniikkina.
– Komea ja mielenkiintoinen! Signeeraus näyttää minusta tyypilliseltä Riihimäen lasin signeeraukselta. Uskon, että esine on aito Tamaran suunnittelema, ehkä 1960-luvun lopulta, sanoo Laakso esineestä kuvat nähtyään.
Tamara Aladinin tunnettuuden lisäämiseen tähtää näyttelyllään myös Haminan kaupunginmuseo. Samassa paikassa oli Aladinin töitä esillä jo vuonna 2011, silloin pääpaino oli nimenomaan esineissä, nyt Tamarassa persoonana.
– Saamme näyttelyyn mukaan runsaasti myös valokuvia kotialbumeista. Varsinkin Tamaran hevosharrastusajasta odotamme kuva-aineistoa näyttelyyn, sanoo kaupunginmuseon johtaja Paula Kouki.
Hänen mukaansa jo näyttelyn kokoaminen on ollut menestys.
– Olemme saaneet haminalaisilta lainaksi useita kymmeniä esineitä näyttelyä varten. Se kertoo siitä, että Haminassa Tamara Aladin on tunnettu ja häntä on pidetty ja pidetään tärkeänä henkilönä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho aikoo kertoa ensi keskiviikkona jatkosuunnitelmistaan.
Halla-aho lupasi valottaa aikeitaan sitten, kun kevään kahdet vaalit, eduskunta- ja eurovaalit, on käyty.
Perussuomalaisten puoluekokous on Tampereella kesäkuun lopussa. Kokouksessa valitaan kahdeksi seuraavaksi vuodeksi muun muassa puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä puoluesihteeri.
Puheenjohtaja Halla-ahon luotsaama PS nousi Ylen edellisessä kannatusmittauksessa kärkipaikalle.
Lue lisää:
Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset nousi kärkeen, vihreät kiri keskustan kiinni
Auton valokiila havahduttaa Esa Vuorion irrottamaan katseensa maassa makaavasta pojasta. Vuorio on hetki sitten pysähtynyt ensimmäisenä onnettomuuspaikalle ja kokee helpotusta, että apuun tulee muitakin. Loukkaantuneita on viisi.
Hän nousee ja juoksee muutaman metrin päähän autojen luo ja kummastelee mielessään, miksi autoilijat vain istuvat paikoillaan. Päästyään ensimmäisen auton luo hän huomaa, että autoissa kuvataan. Tallennetaan kännyköihin maassa makaavia, vakavasti loukkaantuneita, nuoria.
Vuorio huutaa lujaa: "Mitä te teette? Tulkaa auttamaan! Täällä tarvitaan apua!”
Nainen autossa jatkaa kuvaamista ja vastaa näsäviisaasti, että voisi kyllä poistua, mutta takana oleva auto estää häntä peruuttamasta. Myöskään takana olevan auton kuski ei nouse auttamaan.
Vuorio kiroaa ja käskee autoilijoita poistumaan välittömästi. Kaukaa kuuluu hälytysajoneuvojen lähestyvä ääni.
– Tunsin suunnatonta raivoa. Miten mikään ei ole enää pyhää? Hädässä olevan ihmisen auttamisen sijaan tärkeämpää on saada kuvat onnettomuudesta nettiin kaikkien ruodittavaksi ja revittäväksi.
Vain hetkeä aiemmin viisi nuorta on noussut huoltoaseman pihassa pieneen henkilöautoon. 16-vuotias Jasper Helin on tarkoitus kuskata tyttöystävänsä luokse Turun kehätien toiselle puolelle. Tytöt asettuvat etupenkille ja kolme poikaa taakse.
Urheilijanuorukaiset eivät meinaa mahtua takapenkille, eikä turvavöitä saada kiinni. Jasper Helin istuu keskellä, ihan penkin reunalla tehden tilaa vieressä istuville.
Muutaman minuutin päästä kello 23.16 etupenkillä istunut tyttö soittaa hätäkeskukseen. Auto on suistunut tieltä Runosmäen liittymässä ja pyörinyt katon kautta ympäri useita kertoja.
Töistä tulossa oleva Esa Vuorio huomaa liittymän ohi ajaessaan suuren pölypilven ja kummallisesti taivaalle heijastuvat auton valot. Hän hidastaa ja peruuttaa koukaten liittymästä onnettomuuspaikalle.
Näky on karmiva. Ensimmäisenä Esa Vuorion katse kiinnittyy auton edessä makaavaan poikaan. Hänen luokse päästyään Vuorio tietää heti, ettei paljoa ole tehtävissä. Poika vuotaa verta ja hengittää raskaasti.
Taustalta kuuluu toisen nuoren vaikerointia. Yhden pojista Vuorio ohjaa auton vierestä nurmelle istumaan. Hätäkeskukseen soittanut tyttö kyselee jatkuvasti maassa makaavan ystävänsä vointia. Vuorio ei raaski kertoa totuutta.
Ei kenenkään omaisen pitäisi saada tietoa onnettomuudesta sosiaalisen median kautta. Anne Helin
Vuorio kiiruhtaa katsomaan kuskia, joka roikkuu pää alaspäin turvavyön varassa. Hän ei uskalla avata vyötä, jottei tyttö satuttaisi itseään entistä pahemmin. Pian Vuorio kumartuu taas maassa makaavan Jasper Helinin vierelle.
Pian kuva onnettomuuspaikasta on Snapchatissa. Kuvassa näkyy suuri määrä sinisiä valoja. Se on otettu kaukaa. Poliisi on saanut eristettyä alueen.
Jasper Helinin isoveli Kasper Helin on kavereiden luona ja juuri käymässä nukkumaan. Hän havahtuu isän kummalliseen puhelinsoittoon. Hänet tullaan hakemaan kotiin. Sekavan puhelun päätyttyä kaverit ryhtyvät selaamaan iltapäivälehtien sivuja. Löytyy järkyttävä uutinen – neljä loukkaantunutta ja yksi onnettomuuspaikalle menehtynyt. Samalla yksi kavereista muistaa nähneensä snäpissä kuvan joltain onnettomuuspaikalta.
Poliisi saapuu hakemaan. Syy luvataan kertoa vasta kotona.
Autoon noustessa poliisi kieltää Kasper Heliniä katsomasta puhelintaan. Matkalla mielessä jyskyttävät kysymykset herättävät epätoivoa: Sen on pakko olla Jasper, mutta ketkä muut ja kuinka pahasti. Veljeksillä on paljon yhteisiä kavereita.
Kaksi vuotta myöhemmin Jasperin kuolinpaikalla seisovalle Anne Helinille nousevat kyyneleet silmiin. Viiden nuoren automatka päättyi toukokuussa 2017 kahden pojan kuolemaan.
Hän palaa muistoihin karmivasta yöstä, jolloin heidän kotipihansa täyttyi poliisiautoista. Kasperin päästyä kotiin, äiti kertoi esikoiselleen tämän pikkuveljen kuolleen.
Äitiä ahdistaa vieläkin miettiä, miten Kasper arvaili poliisiautossa, mitä on tapahtunut.
– Ei kenenkään omaisen pitäisi saada tietoa onnettomuudesta sosiaalisen median kautta. Minusta on karmivaa, että siitä oikein kisataan, kuka sen kuvan onnettomuudesta saa ensimmäisenä nettiin, Anne Helin toteaa.
16-vuotiaana kuollut Jasper Helin oli oikeudenmukainen poika. Äiti Anne Helin tietää, että Jasper olisi ollut raivoissaan onnettomuuspaikalla kuvaamisesta. Vaikka poika oli onnettomuuden jälkeen niin pahoin loukkaantunut, ettei hän tajunnut häntä kuvattavan, äiti on edelleen vihainen poikansa puolesta.
Hän ei voi unohtaa niitä autoilijoita, jotka kuvasivat, mutta eivät auttaneet.
Onnettomuuden jälkeisenä päivänä lähtivät liikkeelle niin uteliaisuuden kuin auttamishalun aallot. Kahden nuoren hengen vaatineesta onnettomuudesta puhuivat kaikki.
Helinien kotiin alkoi virrata apua. Heille kannettiin ruokaa ja pian äidille kerrottiin, että Jasperin jalkapallojoukkueen vanhemmat haluavat järjestää isoveli Kasperin ylioppilasjuhlat. Muut ottaisivat hoitaakseen parin viikon päästä järjestettävien lakkiaisten leipomiset ja siivoamiset.
– Koko Rusko kannatteli meitä. Sen välittämisen oikein tunsi. Meistä pidettiin hyvää huolta, Anne Helin kiittelee.
Samaan aikaan lähtivät liikkeelle juorut. Helinin perheen korviin kantautui huhuja, joissa spekuloitiin sillä olivatko nuoret juovuksissa. Puhuttiin, että liittymään olisi ajettu sataaviittäkymppiä. Hämmästeltiin sitä, millaiset nuoret ylipäänsä tuohon aikaan autoilevat.
Jasperin kuollessa hänen vierellään oli tuttu ihminen. Anne Helin
Etenkin Jasperin isoveli oli ilkeistä puheista raivoissaan. Jasperin vaari kertoi heti tuoreeltaan tutuille avoimesti kaiken mitä tiesi onnettomuudesta. Ettei nuorista kukaan ollut humalassa. Kyse oli tavallisista nuorista matkalla kahvittelemasta huoltoasemalta kotiin. Silti vielä kuukausien jälkeen tutut tulivat kysymään, eikö kuski ollutkin humalassa.
Puheet satuttivat koko perhettä.
Kohtalokkaan liittymän vieressä, pienellä kummulla seisoo Jasperin isän, veljien ja ystävien yhdessä tekemä valkoinen risti. Sen vieressä seisovat Esa Vuorio ja Anne Helin. Hän puhuu Vuoriosta enkelinä, jolle perhe on ikuisesti kiitollinen. Oli onni, että juuri hän sattui paikalle.
Onnettomuuden jälkeen Anne Helin keräsi puoli vuotta rohkeutta ottaakseen yhteyttä Esa Vuorioon. Hän halusi kiittää, mutta tapaaminen jännitti. Auttajan nimen hän oli saanut poliiseilta.
Vuorion saapuessa Helinien kotiovelle hämmennys oli suuri. He tajusivat tuntevansa toisensa. Molempien lapset pelasivat aikoinaan samassa jalkapalloseurassa. He ovat kannustaneet turnauksissa poikiaan samojen viheriöiden reunoilla.
– Minua lohdutti suunnattomasti se tieto, että Jasperin kuollessa hänen vierellään oli tuttu ihminen. Toisaalta surin sitä, että Esa joutui auttamaan yksin ennen kuin ambulanssit saapuivat. Niiden ihmisten, jotka vain kuvasivat, olisi pitänyt rientää auttamaan, Anne Helin toteaa.
Vuorion oli onnettomuuden jälkeen ensimmäistä kertaa kohdatessaan vaikea katsoa Anne Heliniä silmiin. On edelleen. Annen silmät ovat niin samanlaiset kuin Jasperin. Vuorio ei tule koskaan unohtamaan pojan silmiä ja katsetta. Hän katsoi auttajaansa koko ajan silmiin. Poika kuoli Esa Vuoriota katsoen.
Lue lisää:
Kiinan opetusministeriö on varoittanut opiskelijoita ja tutkijoita siitä, että meneminen opiskelemaan Yhdysvaltoihin sisältää riskejä.
Ministeriön mukaan jotkut opiskelijat ovat viime aikoina kohdanneet ongelmia viisuminsa keston suhteen ja viisumianomusten hylkääminen on lisääntynyt.
Tämä on ministeriön lausunnon mukaan vaikuttanut siihen, voivatko kiinalaisopiskelijat mennä opiskelemaan Yhdysvaltoihin ja saada opintonsa sujuvasti suoritettua loppuun.
Kiinalaislehti Global Timesin päätoimittaja Hu Xijin arvioi Twitterissä, että kehotus voidaan nähdä vastauksena Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasotaan.
Yhdysvallat korotti tuhansien kiinalaistuotteiden tulleja toukokuussa, kun maiden kauppaneuvottelut eivät tuottaneet tulosta. Kiina vastasi korottamalla vastaavasti yhdysvaltalaistuotteiden tulleja.
Maiden välejä hiertää myös se, että Yhdysvallat pitää kiinalaista teknolgiajättiä Huaweita turvallisuusuhkana.
Yhdysvalloissa opiskelee vuosittain noin 360 000 kiinalaista, mikä merkitsee miljardeja dollareita opiskelu- ja muina maksuina.
Kiinan televisiossa kerrottiin myöhemmin opetusministeriön tiedottajan sanoneen, että yleisesti ottaen kiinalaisten opiskelu Yhdysvalloissa sujuu normaalisti ja Yhdysvaltain yliopistot toivottavat heidät tervetulleiksi.
Opetusministeriön varoitus herätti kuitenkin vilkkaan keskustelun kiinalaisessa sosiaalisen median palvelussa Weibossa. Jotkut pitivät tilannetta pelottavana, jotkut sanoivat aikovansa mennä Yhdysvaltojen sijaan johonkin muuhun maahan.
Joukko republikaaneja on esittänyt Yhdysvaltain kongressissa lakia, joka kieltäisi opiskelu- ja tutkimusviisumit Kiinan armeijan työntekijöiltä sekä niiltä, jotka saavat armeijalta rahoitusta.
Yhdysvaltalaisvirkamiehet ovat varoittaneet mahdollisuudesta, että kiinalaiset varastaisivat tietoja tai vakoilisivat yhdysvaltalaisissa yliopistoissa ja muissa instituutioissa.
Monet yliopistojen edustajat ovat puoelstaan varoittaneet ylireagoimasta. Heidän mielestään kiinalaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden rooli on tärkeä Yhdysvaltain instituutioille, vaikka turvallisuusriskit tiedostetaankin.
Yhdysvaltain teollisuustuotannon kasvu on hyytymässä, ilmenee maanantaina julkaistusta ISM-instituutin ostopäälliköiden indeksistä.
Ostopäälliköiden indeksi putosi toukokuussa toista kuukautta peräjälkeen, mutta pysyi vielä kasvun puolella.
ISM:n indeksi sisältää Yhdysvaltain ja Kiinan toukokuussa ilmoittamat lisätullit, mutta ei tuoreinta tullikiistaa Yhdysvaltain ja Meksikon välillä.
Kauppakiistojen keskellä Yhdysvaltain teollisuustuotteiden kysyntä on heikentymässä selvästi, ISM kertoo. Uusien tilausten määrä oli toukokuussa enää hienoisessa kasvussa, ja tilauskanta supistui huhtikuusta.
ISM pitää Meksikolle asetettavia tulleja kovempana iskuna Yhdysvaltain teollisuudelle kuin Kiina-tulleja. Yhdysvaltain teollisuudella on paljon alihankintaa Meksikosta.
Aiheesta lisää:
Kiinan ja USA:n kauppasota kiihtyy – sanasota yltyi syyttelyksi Etelä-Kiinan meren politiikasta
Kannettavasta tietokoneesta kajahtaa raskas metallimusiikki. Samaan aikaan telkkarista kajahtaa Emmerdalen tunnussävel. Pari ihmistä on juuttunut television ääreen oleskelutilassa. Ohi kävelee mies tupakka huulessa.
Tunnelma on pysähtynyt, mutta samaan aikaan levoton.
– Psykiatrinen osastomme kaipaa vähän päivitystä, toteaa palveluesimies Vesa Piikki Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.
Yhdessä huoneessa asuu kaksi tai kolme potilasta.
Koko osastolla on yksi suihku, vessoja on kolme. Myös hygieniatilojen vähyys on ongelma.
Etelä-Karjalan keskussairaalassa on kaksi psykiatrista osastoa. Molemmissa potilaspaikkoja on 13–14, mutta välillä potilaita on silti 20.
Lappeenrannassa sijaitsevat osastot eivät ole vanhoja. Ne rakennettiin 2000-luvulla, mutta tilat eivät vastaa enää tämän päivän standardeja.
Itäsuomalainen Jenni, 35, on kokenut 20 vuoden aikana useita osastojaksoja kolmessa eri hoitoyksikössä. Pisimmillään hän ollut viisi kuukautta putkeen hoidossa. Lyhin jakso on ollut muutamia päiviä. Jenni kertoo, että huonekaverit kuormittavat jaksamista ja oma rauha olisi tärkeää paranemisen kannalta.
– Kerran sain huonekaveriksi todella rasittavan pakkomielteisen naisen. Ärsyynnyin ihan suunnattomasti hänen jatkuvista kyselyistään. Silloin sain vaihtaa huonetta. Yleensä on pitänyt vain kestää, vaikka samassa huoneessa olisi ties millainen potilas, kuvailee Jenni.
Yhteiset wc- ja suihkutilat tuottivat suuria ongelmia, koska vessaan oli aina jonoa.
– Viereisen huoneen iäkäs nainen viipyi vessassa ihan kohtuuttoman pitkään. Tämä kiristi minun hermojani, kun olin silloin muutenkin altis ärsykkeille, Jenni kertoo.
Jenni ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden takia.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin psykiatrisella osastolla rauhalliset tilat ovat vähissä.
Yksi eristyshuone on muokattu hieman viihtyisemmäksi. Seinät on maalattu siniseksi ja eteiseen tuotu kirjoja. Tilassa on tavallinen sänky, jonka vieressä on pieni pöytäryhmä. Potilaat tulevat tänne, jos he kaipaavat rauhaa hälinäiseltä osastolta.
– Kyllä potilaat varmasti kärsivät siitä, että on levotonta silloin, kun itse kaipaa rauhaa, sanoo psykiatrisen osaston esimies Vesa Piikki Eksotesta.
Rentoutumishuoneeksi tehty vanha eristyshuone on tyhjää parempi.
– Ollaan pystytty yksi pieni tila tarjoamaan, jossa on rauhaa. Jos yleisissä tiloissa on levotonta tai huonekaverit eivät anna rauhaa, on edes jokin vaihtoehto, Piikki ynnää.
Lappeenrannan yksikössä kaikkia mielenterveysongelmia hoidetaan samalla osastolla. Potilaiden ikähaitari on 18–99 vuotta. Monella psykiatrisella osastolla hoidossa olleen Jennin mukaan viihtyvyyteen vaikuttaa se, millaisia potilaskaverit ovat.
– Jos joukossa sattuu olemaan yksikin maaninen tai muusta syystä levoton potilas, koko osasto muuttuu levottomaksi. Se näkyy erityisesti yhteisissä aamu- ja iltaryhmissä.
Jenni kertoo, että jotkut potilaat voivat olla pelottavia. Hänen mielestään ahdistus voi lisääntyä parempivointisella potilaalla, jos huonekavereiksi päätyvät esimerkiksi psykoosissa oleva ja työuupumuksesta kärsivä ihminen.
Osastolla voi olla hauskaakin, jos kasassa on mukava potilasporukka.
– Monesti on naurettu ihan vatsat kippurassa. Se on tuonut vauhtia toipumiseen.
Eristyshuone on karu. Harmahtavan ikkunalasin takana näkyy kalterit. Keskellä pikkuhuonetta on sänky, jonka laidoissa on kiinni lepositeet.
– Faktahan on, että eristyshuoneet ovat hyvin putkamaisia, Vesa Piikki kuvailee.
Eristyshuoneeseen voi joutua, jos koetaan, että potilas on vaaraksi itselleen tai toisille.
Osaston esimies Piikki katsoo tilaa ja sanoo, että eristyshuoneesta taitaa tulla sanomista seuraavalla aluehallintoviraston tarkastuskäynnillä. Hän viittaa muun muassa keskusteluyhteyteen, joka pitäisi olla saatavilla huoneessa potilaan ja hoitajan välillä.
– Huoneessa ei ole riittäviä mahdollisuuksia yhteydenpitoon tai ei ainakaan siinä mittakaavassa, jossa niiden pitäisi laadullisesti tänä päivänä olla.
Kun potilas joutuu eristyshuoneeseen, pitää hoitohenkilökunnan tarkkailla häntä koko ajan. Se tapahtuu pienen ovessa olevan ikkunaruudun läpi. Eristyshuoneen visiitti voi kestää tunteja. Saman ajan hoitajan pitää seistä ikkunan takana ja tarkkailla potilasta.
Lisäksi vessa pitää olla eristyshuoneessa olevan potilaan saatavilla, mutta vessa sijaitsee lukitun eristyshuoneen oven takana.
Valtaosa mielisairaaloista on rakennettu 1900-luvun alussa. Nyt käynnissä on jälleen rakentamisbuumi. Seuraavan kymmenen vuoden aikana on nousemassa yhdeksän uutta psykiatrista sairaalaa. Uusia psykiatrisia tiloja on suunnitteilla ja rakenteilla ainakin Kajaaniin, Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun.
Turussa on kuunneltu potilaita asiantuntijoina uutta psykiatrista sairaalaa suunniteltaessa. Sairaalan on tarkoitus valmistua vuonna 2023.
– Tavoitteena on, että Turussa olisi tuolloin yksi Euroopan hienoimmista sairaaloista, sanoo hankkeen projektipäällikkö Pekka Makkonen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Turun uusi psykiatrinen sairaala on tulossa keskeiselle paikalle Kupittaan aseman viereen. Makkonen kertoo, että metsämielisairaaloiden aika on ohi. Turkuun valmistuva sairaala on Suomen ensimmäinen keskeisellä paikalla oleva psykiatrinen sairaala.
Mallia on haettu Pohjoismaista ja Hollannista. Erityisen mieltynyt Makkonen on Uppsalan psykiatriseen sairaalaan, joka on toiminut mallina uudelle Turun sairaalalle. Ruotsalaissairaalan yhteydessä on muun muassa ravintola, kirjasto ja luentosali.
– Se luo avoimuuden ja vähentää mielenterveyden ongelmien stigmaa, Makkonen kuvailee.
Turun sairaalan yhteyteen on suunniteltu muun muassa postin ja Kelan toimipistettä sekä avointa kirjastoa.
– Sitten kun sairaala on valmis ja istun aulassa, niin en tiedä onko viereinen ihminen potilas, lääkäri, hoitaja vai joku, joka on muuten vaan käymässä siellä. Näin aulaan kävelevä ihminen ei saa heti mielisairaan leimaa, Makkonen jatkaa.
Lisäksi omaiset pystyvät yöpymään Turun uudessa psykiatrisessa sairaalassa.
Jenni on myös ollut nykyaikaisissa tiloissa hoidossa, joissa on omat huoneet.
– Nyt täällä on avattu ihan uusi vastaremontoitu osasto, joka on ihan luksusta yhden hengen huoneineen ja omine suihkuineen.
Nainen kertoo, että osastojaksoillaan hän ei ole viihtynyt ulkona. Yksi sairaala kuitenkin innosti ulkoilemaan.
– Siellä oli metsä ihan vieressä. Metsä oli täynnä pitkiä polkuja, joita oli ihanaa kävellä yksin rauhassa tai hoitajan kanssa jutellen. Tällä hoitojaksolla sain myös pudotettua painoani, koska liikuin niin paljon. Tämä oli ehdottomasti paras hoitojaksoni ikinä, Jenni kuvailee.
Hän toivoo, että potilaiden lapset huomioitaisiin paremmin osastoilla.
– Potilaiden lapsia ei ole huomioitu ollenkaan. Niin ulkona kuin sisälläkin voisi olla lapsille leluja ja muuta tekemistä.
Kehnokuntoisen psykiatrisen osaston kylkeen Lappeenrannassa nousi viime vuonna uusi keskussairaala. Psykiatriselta osastolla ymmärretään, ettei rahaa riitä kaikkeen.
– Nämä on elämän realiteetteja, ettei kaikkea voida rakentaa yhtä aikaa, toteaa Vesa Piikki.
Osaston esimies Piikki ei ole perin toiveikas parempien tilojen saamisen suhteen. Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkosen mukaan akuuttia tarvetta uusille tiloille ei ole.
– Työntekijät ovat olleet tyytyväisiä tiloihin. Kyllähän niissä voi vielä toimia, toimitusjohtaja sanoo.
Mielenterveyspotilaat pitävät harvoin meteliä toiveistaan.
– Kyllähän meidän palvelua käyttävät ovat hirveän vähään tyytyväisiä. Meidän asiakaskunta ei ole kaikkein äänekkäin ja vaativin ryhmä, ynnää Piikki.
Atlantin ylittävillä lennoille on tulossa uusia yhtiöitä, jotka aloittavat liikenteen kapearunkoisilla Airbus A321 LR –koneilla. Esimerkiksi JetBlue on aloittamassa lennot New Yorkista ja Bostonista Lontooseen. Koneet pystyvät lentämään ilman välilaskua 7 400 kilometrin matkan. Ne mahdollistavat kaukolennot sellaisiltakin kentiltä, joilta ei ole tarpeeksi matkustusta yli 300-paikkaisille laajarunkokoneille.
Myös Finnair etsii kapearunkoista matkustajakonetta, jolla pääsisi Helsinki-Vantaalta kauas.
Finnairin entinen toimitusjohtaja Pekka Vauramo kertoi vuosi sitten South China Morning –lehden haastattelussa, että yhtiö haluaisi aloittaa lennot Kiinan ns. kakkoskaupungeista.
Sittemmin yhtiö on aloittanut codeshare- yhteistyön Juneyao Airin ja China Southern kanssa, jolloin yhtiöt tuovat matkustajia 13:ta kiinalaiskaupungista Finnairin omiin kohteisiin. Tällä hetkellä yhtiö lentää Kiinassa seitsemään kaupunkiin.
Kapearunkokaluston käyttö Kiinan reiteillä ei kannata, koska Venäjän perimät ylilentomaksut ovat samat koneen matkustajamäärästä riippumatta.
– Maksu on sama, mutta kapearunkokoneissa maksu per matkustaja on suurempi, koska paikkoja koneessa on vähemmän, sanoi Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATA:n vuosikokouksessa Soulissa.
Finnair haluaa uusien koneiden lentävän ilman välilaskua kauemmas, kuin mihin nykyiset kapearunkokoneet, esimerkiksi juuri markkinoille tullut Airbusin A321 LR, pystyvät. Konetyyppi ei ole mukana, kun Finnair valitsee uutta vaihtoehtoa.
– Meidän reittisuunnitelmissa tämä on liian lyhyt matka ja odotamme lähivuosina markkinoille tulevia uusia ratkaisuja, jotka mahdollistavat pidemmät lennot, sanoi Finnairin kaupallinen johtaja Ole Orvér.
Ensisijaisesti uudet koneet korvaavat kuitenkin Euroopan reiteillä vanhentuvaa kalustoa. Käytännössä yhtiössä ei ole vielä päätetty, miten nykyinen kapearunkokalusto uudistetaan.
Kapearunkolaivaston uusinnasta tulee Finnairille seuraavan vuosikymmenen merkittävin investointi. Yhtiöllä on nyt käytössä 14 Airbusin A350–konetta ja tilauksessa viisi lisää. Uusia laajarunkokoneiden tilauksia ei ole suunnitteilla, vaan käytännössä yhtiö keskittyy tämän jälkeen kapearunkolaivaston uusimiseen ja tarjonnan kasvattamiseen nykyisillä reiteillä.
– Tänä vuonna kapasiteettimme kasvaa Aasian reiteillä kymmenen prosenttia, mikä on selvästi markkinakasvua kovempi, sillä globaalin lentoliikenteen ennakoidaan kasvavaan viiden prosentin tahtia, laskee toimitusjohtaja Topi Manner.
Finnair on lisännyt tarjontaa esimerkiksi aloittamalla toisen päivittäisen vuoron Hongkongiin ja Tokioon sekä lisäämällä vuoroja Osakaan. Myös Guangzhoun reitti on muuttunut ympärivuotiseksi.
Käytännössä Finnair päätyy valinnassa Airbusin tai Boeingin uuteen konetyyppiin.
Airbusin toimitusjohtaja Christian Scherer kertoi IATA:n vuosikokouksessa, että Airbus tuo vuosien 2023 - 2024 aikana markkinoille Airbus A321 XLR -koneen, jonka kantama tulee olemaan noin 8 700 kilometriä, ja se kuljettaa 220 matkustajaa. Yhtiö kertoo suunnitelmistaan tarkemmin kesäkuussa järjestettävässä Pariisin ilmailunäytöksessä.
Kyseessä on päivitetty versio konetyypin aiemmista versioista. Siinä olisivat tehokkaammat moottorit sekä suurempi lentoonlähtöpaino mukana kuljetettavan lisäpolttoaineen takia. Uusiin koneisiin olisi tulossa vastaavanlainen ohjaamo kuin Finnairilla käytössä oleviin Airbus A350-koneisiin, mikä helpottaa ohjaamomiehistön käyttöä.
A321 XLR on Airbusin vastaus Boeingin suunnitelmille tuoda markkinoille uusi Boeing 797-konetyyppi.
Amerikkalaisvalmistaja on ilmoittanut Boeing 797:n pystyvän lentämään ilman välilaskua 9300 kilometrin päähän ja kuljettavan 228 matkustajaa.
IATA:n vuosikokouksessa puhunut IAG:n toimitusjohtaja Willie Walsh kertoi konsernin olevan erittäin kiinnostunut Airbusin A321 XLR-konetyypistä. IAG omistaa British Airwaysin lisäksi espanjalaisen Iberian sekä valtosan irlantilaisesta Aer Linguksesta.
Walshin mukaan A321 XLR sopisi erityisesti Iberialle ja Aer Lingukselle. Iberia lentää Madridin kotikentältä kaukolentoja Karibialle, Keski-Amerikkaan ja Meksikoon. Aer Linguksella puolestaan on useita kohteita Pohjois-Amerikassa.
IAG on tilannut Aer Lingukselle kahdeksan Airbusin A321 LR-konetta, mutta tarve on kuudelle lisäkoneelle. Osa tilauksista voitaisiin Walshin mukaan muuttaa XLR-versioon, jos Airbus pystyy aloittamaan toimitukset lähivuosina.
Airbus A321 XLR voisi korvata joillakin IAG:n yhtiöiden operoimilla reiteillä nykyisin käytettävän laajarunkokoneen, mikäli matkustajamäärä ei edellytä suurempaa määrää istuimia.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja hänen vaimonsa Melania ovat saapuneet Lontoon Buckinghamin palatsiin. He laskeutuivat palatsin puutarhaan helikoptereilla.
Presidenttiparia vastassa oli Britannian kruununprinssi Charles ja hänen vaimonsa, Cornwallin herttuatar Camilla Parker-Bowles.
Palatsin ovella Trumpit otti vastaan Britannian kuningatar Elisabet, joka johdatti vieraat sisään. Ohjelmassa on lounastapaaminen.
Yhdysvaltain presidenttiparin saavuttua palatsin edustalla ammuttiin tykeillä kunnialaukauksia ja sotilassoittokunta esitti Yhdysvaltain kansallislaulun.
Trump tapaa myöhemmin tänään lisää kuningashuoneen jäseniä. Huomenna on vuorossa tapaaminen tehtävästään kohta väistyvän pääministeri Theresa Mayn kanssa.
