Uusi hallitusohjelma lupaa kolmen suuren rataverkon kehittämishankkeen etenevän tällä hallituskaudella. Ohjelmaan on kirjattu päärata ja sen laajennukset, Helsingistä länteen suuntautuva rata, johon luetaan mukaan Espoon kaupunkirata, sekä Helsingistä itään suuntautuva rata.

Pääradan laajennus pitää sisällään tunnin junan Helsingistä Tampereelle lentoaseman kautta. Etenemisen ehdoksi hallitusohjelmaan on kirjattu sopimukseen pääseminen kuntien, valtion ja muiden mahdollisten toimijoiden välillä.

Sen sijaan Helsingin ratapihan alle suunnitellun Pisara-radan edistämiseen hallitusohjelma vaatii lisäselvityksiä.

Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan oteta erikseen kantaa hankkeiden keskinäiseen tärkeysjärjestykseen.

Espoo ja Helsinki tulkitsevat ratahankkeiden tärkeysjärjestyksen eri tavoin.

Espoo uskoo kaupunkiradan mahdollisuuksiin

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä harmittelee, että Espoon kaupunkiradan rakentamisen aloittamista ei hallitusohjelmassa suoraan luvata, vain sen suunnittelun jatkaminen mainitaan. Kaupunkirata jatkuisi Leppävaarasta Kauklahteen, kun se nykyisellään kulkee Helsingin ja Leppävaaran väliä.

– Meillä olisi Espoossa ollut mahdollisuudet mennä jo pitemmälle, sillä Espoon kaupunkiradan suunnittelu on ollut valmiina koko 2000-luvun, Mäkelä sanoo.

Hän kuitenkin toivoo, että kaupunkiratahanke edistyy tällä hallituskaudella, sillä se kytkeytyy Espoon keskustan kehittämiseen ja on myös edellytys Keran alueen rakentamiselle. Keraan on suunnitteilla asuntoja 20 000 uudelle asukkaalle.

Mäkelä uskoo kaupunkiradan olevan vahvoilla ratainvestointien toteuttamisjärjestyksessä, sillä suunnitelmat ovat valmiit ja rakentaminen voidaan aloittaa heti.

– Samalla kaupunkirata mahdollistaisi (Turun) tunnin junan toteuttamisen tulevaisuudessa ja parantaisi rantaradan liikennöintiä, Mäkelä sanoo.

Helsingin mukaan Pisararata on edellytys suurille raideinvestoinneille

Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) puolestaan näkee Pisararadan olevan edellytys kaikille muille suurille ratahankkeille, eli tunnin junille Helsingistä Turkuun ja Tampereelle sekä itäradalle.

– Jos haluamme liikkua siihen suuntaan, että kaupunkien väliset nopeat raideyhteydet toimivat ja että niitä olisi huomattavasti nykyistä enemmän, niin tähän tavoitetilaan ei päästä ilman Pisararataa, Sinnemäki sanoo.

Sinnemäen mukaan uusi hallitusohjelma antaa suuntaviivoja raideinvestointien tekoon, vaikka niiden tärkeysjärjestystä ei mainita.

Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu, tunnelissa kulkeva lähijunarata. Toukokuun alussa Pisaran suunnitelmat saivat käänteen, kun hankkeesta julkaistiin uusi selvitys.

Väyläviraston tekemässä selvityksessä nousi esiin uusia ongelmia ratahankkeesta. Virasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta.

Selvityksestä kävi ilmi esimerkiksi, että Pisararata parantaisi Helsingin seudun lähijunaliikenteen yhteyksiä vain hieman.

Junaliikenteen kehityskuva -selvityksessä puolestaan arvioidaan, että Pisara tai vastaava maanalainen yhteys Helsingin ratapihan ruuhkien takia on välttämätön vasta vuonna 2040.

HSL epäröi ja odottaa lisäbudjettia

Helsingin seudun liikenteen HSL:n kannalta uudessa hallitusohjelmassa on monia hyviä asioita.

HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo, että nopea ratayhteys Helsingistä länteen tarkoittaa hänen tulkintansa mukaan kaupunkiradan jatkamista Espoon Kauklahteen saakka.

– Mutta sitten tässä hallitusohjelmassa todetaan, että kesäkuussa annetaan lisäbudjetti, jossa tarkemmin määritellään näitä eri ratahankkeita, Rihtniemi lisää.

Tämän takia Rihtniemen mukaan on vaikea arvioida, mitä lopulta on odotettavissa.

Hallitusohjelmassa joukkoliikenteelle luvataan hallituskaudelle 20 miljoonan euron vuosittainen joukkoliikennetuki. Tuki on ilmastoperusteinen ja sen tavoitteena on vähentää päästöjä.

Lue lisää:

Orpo: Tunnin junan rakentaminen voisi alkaa jo ensi vuonna

Italian pääministeri Giuseppe Conte on odotetusti uhannut erota virastaan, elleivät hallituspuolueet La Lega ja Viiden tähden liike lopeta riitelyä ja osoita tukevansa pääministeriä.

Conte esitti vaatimuksensa hallitusrakennus Palazzo Chigissä Roomassa pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Hän kertoi olevansa halukas toteuttamaan sovittua hallitusohjelmaa, mutta sanoi, ettei pysty siihen ilman hallituspuolueiden tukea.

– Vaadin puolueilta selvää ja pikaista vastausta, Conte sanoi.

Conte otti myös kantaa EU:n Italialta vaatimaan budjettikuriin.

– Budjettimme pitää olla tasapainossa ja Italian tulee noudattaa EU:n sääntöjä niin kauan kuin ne ovat voimassa, hän sanoi.

Euroopan komissio kysyi viime viikolla Italialta selvitystä siihen, miksi maan julkisen talouden velka nousi viime vuonna. Velan olisi pitänyt sääntöjen puitteissa supistua.

Lue myös:

Italian pääministerin pää jälleen vadilla – Contelta tulossa uhkavaatimus julkisesta taloudesta ja omasta jatkosta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on päättänyt puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) esittelystä uusista kenraali- ja amiraaliylennyksistä puolustusvoimissa.

Prikaatikenraali Pekka Toveri ylennetään kenraalimajuriksi ja kommodori Tuomas Tiilikainen lippueamiraaliksi.

Vuonna 1961 syntynyt kenraalimajuri Toveri on toiminut pääesikunnan tiedustelupäällikkönä toukokuusta 2019 lähtien. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Suomen puolustusasiamiehenä Yhdysvalloissa, Kaartin jääkärirykmentin komentajana ja Panssariprikaatin komentajana. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2013.

Vuonna 1965 syntynyt lippueamiraali Tiilikainen on palvellut merivoimien esikuntapäällikkönä vuoden 2019 alusta lähtien. Sitä ennen hän on toiminut muun muassa Merisotakoulun johtajana, osastopäällikkönä Merivoimien esikunnassa ja Rannikkolaivaston komentajana. Kommodoriksi hänet ylennettiin vuonna 2016.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraati on tänä vuonna Rovaniemellä. Paraatikatselmuksen ja ohimarssin lisäksi ohjelmassa on kalustonäyttely ja Hornetin esityslento, kertoo puolustusvoimat.

Uusi hallitusohjelma julkaistiin tänään. Ohjelma pitää sisällään paljon tavoitteita, kuten esimerkiksi kunnianhimoisen 75 prosentin työllisyystavoitteen.

Hallitusohjelma on aiheuttanut paljon puhetta eri järjestöissä, luonnollisesti puolesta ja vastaan. Yle kävi läpi ohjelmasta annettuja kannanottoja tiedotusvälineistä, sosiaalisesta mediasta ja tiedotteista.

Lue lisää: Hallitusohjelma on julkaistu ja ministerisalkut jaettu – Yle seuraa päivän tapahtumia hetki hetkeltä

Kokoomukselta tyly kuittaus hallituksen ohjelmaan: Hiekalle rakennettu huvila

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan Antti Rinteen (sd.) tulevan hallituksen ohjelma perustuu toiveajatteluun. Orpo sanoo myös, että työllistämistoimien päätösvallan ulkoistaminen tarkoittaa, että ohjelmalta puuttu pohja.

– Hallitusohjelma on rakennettu hiekalle, sillä talouden kestävä pohja puuttuu, kokoomusjohtaja sanoi Twitterissä.

Lisäksi Orpo huomauttaa verotuksen kiristymisestä ja velanoton uhkaavasta kasvusta.

– Jos mietin sitä työtä, jota Suomen kuntoon laittamiseksi keskustan kanssa on yhdessä, tehty ja niitä kipeitäkin päätöksiä, niin kyllä siellä aivan eri porukka on ollut neuvottelemassa. Kovalla työllä rakennetun talouden kovemman pohjan annetaan murentua, Orpo murehtii.

Perussuomalaisilta täyslaidallinen: Enteilee Suomen konkurssia

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johto tyrmää Rinteen (sd.) hallituksen ohjelman verojen kiristykset ja pitää talouslinjauksia vastuuttomina.

– Kovat polttoaineveron kiristykset, mahdolliset tiemaksut, kotitalousvähennyksen leikkaukset ynnä muut ovat myrkkyä duunarille ja yrittäjille. Ne ovat omiaan nakertamaan ostovoimaa ja näin heikentämään työllisyyttä, ennusti eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio puolueen tiedotteessa.

Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolestaan tuumasi yllättyneensä siitä, että pakolaiskiintiötä ollaan nostamassa niin maltillisesti, kuin sitä ollaan näillä näkymin nostamassa.

Kristilliset: Hallitusohjelmassa kestämätön määrä toiveajattelua

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen löytää hallitusohjelmasta useita kannatettavia tavoitteita. Hän listaa ohjelman hyviksi puoliksi koulutuksen, vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon, mutta ei löydä ohjelman toteuttamiseksi kestävää talouspohjaa ja keinovalikoimaa.

– Kunnianhimoiset työllisyys- ja taloustavoitteet ovat tyhjän päällä, sillä todelliset keinot tavoitteiden toteutumiseksi puuttuvat, Räsänen toteaa.

Räsänen toivoo, ettei julkisen talouden pitkäjänteistä kehittämistä laiminlyötäisi, koska tulevaisuuden haasteet, kuten ikärakenne ja suhdannemuutokset, pakottavat miettimään ratkaisuja vuosia eteenpäin. Oppivelvollisuuden pidentämispäätöstä Räsänen pitää valitettavana, hänen mielestään rahoitusta olisi pitänyt kohdentaa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja erityisopetukseen.

Eläkkeensaajien Keskusliitto: Hallitusohjelma luo toivoa paremmasta

– Ennen vaaleja annettu lupaus sadan euron nettokorotuksesta alle 1 400 euron eläkkeisiin saa ensi askeleensa, kun hallitus on korottamassa ensi vuoden alusta alle tuhannen euron eläketuloa saavien eläkkeitä nettona 50 eurolla kuukaudessa, liitto kertoi tiedotteessa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) kiittelee hallituksen linjaa

SAK:n mielestä hallitusohjelma ottaa vakavasti työn pätkittymisen ja silppuuntumisen sekä alustatalouden haasteet. Myös hallitusohjelmaan sisältyvä nollatuntisopimusten sääntelyn kehittäminen saa kiitosta SAK:n hallitukselta.

– Pyrkimys työajan vakiintumiseen parantaa työntekijän luottamusta omaan toimeentuloonsa ja tulevaisuuteensa, kerrotaan SAK:n tiedotteessa.

Rakennusteollisuus näkee ohjelman siltana yli laskevan suhdanteen

RT:n toimitusjohtajan Aleksi Randellin mukaan Rinteen hallituksen ohjelma on silta yli laskevan suhdanteen. Liiton kannanoton mukaan monet ohjelmassa listatut hankkeet luovat pitkän aikavälin näkymää. Lindell kaipaa kuitenkin kattavia vaikuttavuusarviointeja ennen hankkeiden lopullisia toteuttamispäätöksi.

Kuntatyönantajat positiivisina

Kuntatyönantajien KT on tyytyväinen siihen, että tuoreessa hallitusohjelmassa vakuutetaan hallituksen toimivan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamiseksi.

Kuntatyönantajien näkökulmasta yhteistyön tavoitteena on työmarkkinoiden vakaus ja hyvä työllisyyskehitys sekä työrauha. Järjestö kertoi näkemyksistään tiedotteessa.

Akava: Tulevaisuuspanostukset jäävät riittämättömiksi

Akava pitää hyvänä, että tutkimus- kehitys- ja innovaatiopanostuksia lisätään. Akava kuitenkin katsoo, että hallitusohjelman kirjaukset eivät riitä korjaamaan täysin kahden edellisen hallituskauden aikana tehtyjä leikkauksia koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.

– Hallitusohjelmassa ei mielestämme ole tarpeeksi kunnianhimoa kohdata 2030-luvun osaamisen haasteita. Se on osalle suomalaisista hyvä, mutta tulevaisuusinvestoinnit kokonaisuutena eivät vie Suomea eteenpäin, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Lukiolaisten liitto pöyristyi pakollisen yo-ruotsin paluuta

Suomen Lukiolaisten Liitto kertoo tiedotteessaan hallitusohjelman koulutuspäätösten lisäävän lukiolaisten paineita.

– SLL on pöyristynyt hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan hallitus tavoittelee toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeesta pakollista.

SLL katsoo, että pakollisen kokeen lisääminen on ristiriidassa aiemman ylioppilastutkinnon sekä korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen kanssa.

Opetusalan järjestö kehuu ohjelmaa suunnanmuuttajaksi

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan Rinteen hallituksen ohjelma korjaa nykykurssia, koska se nostaa koulutuksen ja osaamisen keskiöön. Puheenjohtaja Olli Luukkainen pitää kasvatukseen, koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen sekä koulutukselliseen tasa-arvoon sijoittamista investointeina tulevaisuuteen.

Pettymykseksi liitto katsoo tiedotteessaan sen, ettei velvoittavan varhaiskasvatuksen aloittamista jo 5-vuotiaana toteutettu vielä.

Ammattiin opiskelevat: Ohjelma edistää amisten hyvinvointia

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU kiittää hallitusohjelman kirjauksista, jotka edistävät toisen asteen ammatillisten opiskelijoiden hyvinvointia. Osku kuitenkin vaatii kannanotossaan, että koulutuksen järjestäjien uudet oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset katetaan täysimääräisesti valtion budjetista.

Veronmaksajat: Ankea kokonaisuus

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää tiedotteessa hallitusohjelman veropakettia melko ankeana kokonaisuutena.

Lehtisen mukaan ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuvia valmisteveroja kiristetään selvästi, mutta kiristyslinjaa tasapainottavia kevennyksiä ei ohjelmasta löydy.

Ruusuja ja risuja Keskuskauppakamarilta

Keskuskauppakamari kiittää tiedotteessaan tulevan hallituksen panostuksia liikennehankkeisiin. Sen sijaan moitteita Keskuskauppakamari antaa työllisyyteen liittyvien konkreettisten ratkaisujen puuttumiselle sekä mielestään vääjäämättä edessä olevalle velkaantumiskehitykselle.

PAM:n puheenjohtaja Ann Selin pitää uuden hallituksen suuntaa hyvänä

– Viime hallituskauden työelämäheikennykset kurittivat erityisesti naisvaltaisia aloja ja heikossa työmarkkinatilanteessa olevia. Tulevan hallituskauden parannukset moniin pitkäaikaisiin ongelmiin tuntuvat hyvältä. Nyt tarvitaan enää toteuttamista ja luottamuksen palauttamista sopimusyhteiskuntaan, PAM:n puheenjohtaja Ann Selin sanoo tiedotteessa.

Kaupan liitto kaipaa konkretiaa

Kaupan liitto antaa uudelle hallitukselle tiedotteessaan kiitosta kaupan alan tulevaisuuden selontekoa koskevasta linjauksesta. Positiivista on myös hallituksen tavoite turvata suomalaisyrityksille yhdenvertaiset mahdollisuudet unionin sisä- ja ulkomarkkinoilla.

Huolta herättävät kokonaisveroasteen kiristyminen, kaudelle kaavaillut uudet pisteverot sekä kansallisen sääntelyn mahdollinen kiristyminen. Työllisyyskysymysten ratkaisuun liitto jäi kaipaamaan konkretiaa.

Lääkäriliitto iloitsee perusterveydenhuollon vahvistumisesta

Lääkäriliitto kiittää hallitusohjelmaa siitä, että terveyskeskusten ahdinko on otettu vakavasti ja kurjistumiskehitys halutaan pysäyttää. Hallitusohjelma lupaa korjata myös saattohoidon vakavia puutteita, mutta pysyvä resursointi puuttuu.

Lääkäriliitto kannustaa tiedotteessaan hallitusta edistämään pontevasti uskomushoitolakia sekä panostamaan tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan.

Suomen mielenterveys ry kiittelee

Mieli Suomen mielenterveys ry (ent. Mielenterveysseura) on tyytyväinen siihen, että mielenterveys nousee selkeästi osaksi tulevan hallituksen terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa.

Hallitus on sitoutumassa mielenterveysstrategian viimeistelyyn ja toimeenpanoon ja sitä kautta toteuttamaan mielenterveyttä edistävää, ongelmia ehkäisevää ja palveluihin pääsyä parantavaa mielenterveyspolitiikkaa.

Naisjärjestöt tyytyväisiä

Naisjärjestöjen Keskusliiton ajamat hallitusohjelmatavoitteet ovat vahvasti mukana hallitusohjelmassa. Naisjärjestöjen Keskusliitto odottaa, että kirjatuille tavoitteille suunnataan riittävät resurssit ja tavoitteiden toteuttamiselle määritellään selkeä aikataulu.

– Hallitusohjelmassa on monia hyviä naisten oikeuksia edistäviä tavoitteita. Nyt on tärkeää, että tasa-arvotyötä tekevien naisjärjestöjen voimavarat turvataan, muistuttaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet tiedotteessa.

Ympäristöjärjestö WWF riemuitsee hallitusohjelman kirjauksista, mutta odottaa lopun konkretiaa

WWF:n mukaan nyt sorvattu hallitusohjelma sisältää enemmän luonnon suojelun ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen tähtääviä toimia kuin minkään muun hallituksen ohjelmassa on ollut.

– Se, että hallitus lupaa Suomen saavuttavan YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteet, joihin sisältyy luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen, on mahtava ylätavoite, järjestön pääsihteeri Liisa Rohweder toteaa tiedotteessa.

Järjestö seuraa nyt tiiviisti tavoitteiden toteuttamista esimerkiksi hallituksen tulevien talousarvioiden pohjalta.

Energiateollisuus pitää ilmastolinjauksia kunnianhimoisina

Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä.

– Hallitusohjelman tavoitetaso on erittäin kunnianhimoinen, ja jokaisella toimialalla täytyy tehdä merkittäviä muutoksia, että päästään maaliin. Suurimmat haasteet ovat liikenteessä, maataloudessa ja teollisuudessa. Energia-alasta tämä tavoite ei jää kiinni, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Tärkein työ ilmaston hyväksi tehdään päästökauppaa sääntelevässä EU:ssa, Suomen puheenjohtajuuskauden alkaessa on tärkeää, että ilmasto- ja energiakysymykset ovat keskiössä, etujärjestö muistuttaa.

Perheyritysten liitto toivottaa kotimaisen omistamisen ohjelman tervetulleeksi

Perheyritysten liitto on tyytyväinen tuoreen hallitusohjelman kirjaukseen, jossa luvataan laatia kotimaisen omistamisen ohjelma. Tämän omistamisen ohjelman on tarkoitus tukea kasvua löytämällä keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa suomalaista omistajuutta.

– Tulevan hallituksen päätös on askel oikeaan suuntaan kotimaisen omistajuuden vahvistamisessa ja siinä, että kotimaiset omistajat voivat jatkossakin omistaa yrityksiä, jotka työllistävät ja investoivat Suomeen, sanoo Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen.

Kehitysjärjestöt: Kestävä kehitys näkyy historiallisesti

Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen kiittelee tiedotteessa hallitusohjelmaa:

– Kestävä kehitys näkyy historiallisen hyvin ja läpileikkaavasti koko hallitusohjelmassa. Kehityspolitiikassa erityisen hyvää on muun muassa pitkäjänteisyyden korostaminen ja tiekartan luominen YK-tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestöjen laadukkaaseen työhön on myös luvassa lisärahoitusta.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT: Toimenpiteet oikeansuuntaisia

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry kiittää tiedotteessaan uutta hallitusta ehkäisevän päihdetyön näkökulman huomioimisesta hallitusohjelmassa. EHYT ry pitää hallituksen toimenpiteitä perusteltuina ja oikeansuuntaisina päihde- ja rahapelihaittojen ehkäisemiseksi.

Invalidiliitto on tyytyväinen

Invalidiliitto ry kertoo suhtautuvansa myönteisesti tuoreeseen hallitusohjelmaan, jonka yhdenvertaisuutta vahvistavat linjaukset edistävät vammaisten ihmisten hyvinvointia ja vähentävät köyhyyttä sekä eriarvoisuutta.

– Ohjelmassa huomioidaan vammaisten ihmisten työllisyyden edistäminen. Niin palkkatuen uudistaminen, lineaarisen mallin toteuttaminen kuin kuntoutuksenkin kehittäminen helpottavat vammaisten ihmisten mahdollisuuksia työllistyä, Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen sanoo.

Esteettömyysajattelu ei ole hallitusohjelmassa niin vahvasti esillä kuin Invalidiliitto olisi toivonut.

Professorit tyytyväisiä ohjelman suuntaan

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton keskeisenä vaali- ja hallitusohjelmatavoitteena oli yliopistoindeksin saaminen takaisin voimaan. Nyt hallitus vakuuttaa, että indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä koko hallituskauden ajan. Lisäksi yliopistojen ennakoitavaa ja pitkäjänteistä perusrahoitusta vahvistetaan 40 miljoonan euron lisäyksellä per vuosi.

– Tämä lisäys ei toki riitä kompensoimaan kahdeksan vuoden aikana tehtyjä leikkauksia, mutta lisäraha tulee todella tarpeeseen, kun ottaa vielä huomioon yliopistojen jatkuvasti lisääntyvät tehtävät, kommentoivat tiedotteessa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Maija S. Peltola ja Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

Lue myös:

Analyysi: Hallitusohjelma lupaa hoitoonpääsyn viikossa – voiko se olla totta?

Kouvolasta reilun kymmenen kilometrinä päässä Utissa on paikallisen ABC-huoltoaseman pihassa komeillut vanha neuvostoliittolainen Antonov 2 -lentokone. Käytöstä poistettu kone saapui sinne ihmisten ihailtavaksi vuonna 1999.

19 vuoden ajan ihmiset pääsivät kiipeämään 12 metriä pitkän lentokoneen sisään ihmettelemään sen melko pientä matkustamoa ja ohjaamoa sekä istumaan koneen varsin kuluneille penkeille.

Taivasalla vuosikaudet ollut lentokone tuli lopulta viime vuonna tiensä päähän, ja koneen omistaja Kymen seudun osuuskauppa KSO päätti siitä luopua.

– Pääsyy oli se, että kone alkoi olla niin huonossa kunnossa, että se olisi vaatinut täydellisen remontin. Me haluttiin saada se parempiin käsiin, ennen kuin siitä tulee minkäänlaista turvallisuusuhkaa, kertoo osuuskauppa KSO:n talousjohtaja Jukka Virenius.

Niinpä osuuskauppa päätti lahjoittaa lentokoneen Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistykselle, joka otti sen mielihyvin itselleen.

Lentokone ei enää aikoihin ole ollut lentokuntoinen. Niinpä se purettiin Utin ABC:n pihalla ja kahdella kuorma-autolla saatettiin Lappeenrantaan Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen ylläpitämän Karjalan ilmailumuseon edustalle.

Uusi elämä koittaa

Lappeenrannan lentokentän kupeessa sijaitsevan Karjalan ilmailumuseon pihalla seisoo renkaillaan siivetön lentokoneen runko. Siivet ovat vieressä nurmen päällä. Peräsin nojaa läheiseen lentokonehalliin, jonka sisällä puolestaan ovat liki kaksimetriset etupropellin siivet.

– Siivet oli pakko purkaa pois kuljetuksen ajaksi. Tarkoitus on laittaa tämä lentokoneen näköiseksi ja näyttelyesineeksi Karjalan ilmailumuseoon, kertoo Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Marttinen.

Lentokoneen laskutelineet on jo kunnostettu viime talven aikana. Lähiviikkoina siivistä puretaan repaleiset kankaat ja ne päällystetään uudelleen.

– Maalifirma antoi meille lahjoituksena trukkilavallisen maalia. Tarkoitus on maalata kone kokonaan uuteen uskoon.

Koneen siipiä ei tarvitse kunnostaa aivan perusteellisesti, sillä koneella ei ole aikomus enää lentää, vaikka koneen moottori on Marttisen mukaan vielä aivan toimintakuntoinen.

Tuhansia koneita

Antonov 2 -lentokone on ollut aikansa monitoimikone. Sitä on käytetty matkustajien ja lastin kuljettamiseen, laskuvarjohyppytoimintaan, sairaankuljetukseen, lannoitteiden levitykseen ja tuholaisten torjuntaan.

– Tämä on mäntämoottoorikoneeksi sisätiloiltaan tilava, ja sen ominaisuudet sopivat hyvin laskeutumiseen esimerkiksi korpitukikohtiin, kertoo Marttinen.

Mikään koneharvinaisuus museon pihalla oleva entinen turistinähtävyys ei kuitenkaan ole, sillä niitä on valmistettu tuhansia kappaleita sekä Neuvostoliitossa että Puolassa.

– Tällainen kone on ollut sekä siviili- että sotilaskäytössä Neuvostoliitossa ja sen vaikutuspiireissä olevissa maissa, kuten Puolassa ja Itä-Saksassa, kertoo Kimmo Marttinen.

Lentokoneessa on kaikki alkuperäinen koneisto paikallaan. Museoarvoa Marttisenkin pitää koneelle vähän hakea.

– On tällä sillä tavalla museoarvoa, että se on lentokone lentokoneiden joukossa. Tällaisia koneita on joitakin hankittu Suomeen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, mutta yhtään niistä ei ole Suomeen katsastettu.

Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Marttinen ei lähde veikkaamaan, milloin lentokone on saatu kokonaan korjattua ja kasattua.

Mutta jos joku haluaa käydä muistojaan verestämään, voi konetta käydä katsomassa kesäaikaan Karjalan ilmailumuseon pihalla Lappeenrannassa. Siivet ovat siinä maassa rungon lähellä.

Ruotsi ei vaadi Wikileaks-sivuston perustajan Julian Assangen vangitsemista ja luovuttamista Ruotsiin.

Asiasta päätti Uppsalan käräjäoikeus tänään. Sen mukaan on olemassa riski sille, että Assange Ruotsissa ollessaan karkaisi vankilasta.

Uppsalan käräjäoikeuden mukaan Assangea voidaan kuulustella ilman, että hänet pitää vangita.

Syyttäjä Eva-Marie Persson on pyytänyt käräjäoikeutta vangitsemaan Assangen poissaolevana. Persson ilmoitti aikaisemmin, että aikoo pyytää Britannian viranomaisia luovuttamaan Assangen Ruotsiin.

Assangen epäillään raiskanneen ruotsalaisen naisen vuonna 2010, jolloin Assange oli vierailulla Ruotsissa.

Tapauksen esitutkinta keskeytettiin vuonna 2012, kun Assange haki turvapaikkaa Ecuadorin Lontoon-lähetystöstä välttääkseen luovutuksen Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin.

Esitutkinnan aloittaminen uudestaan tuli ajankohtaiseksi, kun Ecuador karkotti Assangen huhtikuussa ja Britannian poliisi pidätti hänet.

Australialainen Assange on kärsinyt viime viikot Britanniassa vajaan vuoden mittaista vankeusrangaistusta takuuehtojensa rikkomisesta. Oikeuden mukaan Assange rikkoi aiempaa oikeuden määräystä, kun hän haki turvapaikkaa Ecuadorin Lontoon-lähetystöstä.

Yhdysvallat on nostanut Assangea vastaan kaikkiaan 18 syytettä ja vaatii Britanniaa luovuttamaan tietovuotajan Yhdysvaltoihin oikeudenkäyntiä varten. Assangen luovuttamista Yhdysvaltoihin on tarkoitus käsitellä erillisessä oikeudenkäynnissä.

Lisää aiheesta:

Julian Assangen raiskaustutkinta aloitetaan uudelleen Ruotsissa

YK:n erityisasiantuntija: Assange joutunut psykologisen kidutuksen kohteeksi

Tietovuotaja Assangen luovutuksen käsittely viivästyy – "Liian sairas oikeuteen"

Antti Rinteen hallitus tekee useita muutoksia Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Juha Sipilän hallituksen aikana tehtyjä kiristyksiä puretaan.

Kaikkea ei kuitenkaan laiteta uusiksi. Esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden palautukset jatkuvat.

– Kovin radikaaleja muutoksia hallitusohjelmassa ei maahanmuuton suhteen ole, arvioi Siirtolaisuusinstituutin ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Matti Välimäki.

Hän sanoo, että yleisvireenä hallitusohjelmassa on myönteinen suhtautuminen ihmisten liikkuvuuteen.

Perusoikeusmyönteinen ja syrjinnänvastainen näkökulma on Välimäen mukaan vahva. Kotimaisia työmarkkinoita kuitenkin pyritään suojaamaan muun muassa säilyttämällä EU- ja ETA- alueen ulkopuolelta tulevaa työvoimaa koskeva saatavuusharkinta.

Kokosimme yhteen hallitusohjelmaan kirjatut maahanmuuttopolitiikan olennaiset linjaukset. Koko hallitusohjelman voit lukea valtioneuvoston sivuilta.

1. Kiintiöpakolaisten määrä nousee sadalla

Kiintiöpakolaisia otetaan Suomeen ensi vuonna vähintään 850. Tämän jälkeen määrästä päätetään erikseen joka vuosi. Määrä vaihtelee vuosittain 850–1 050 välillä turvapaikanhakijoiden määrästä riippuen.

Kiintiöpakolaisia valittaessa painotetaan haavoittuvaa asemaa ja otetaan huomioon myös kotoutumisen edellytykset.

2. Perheenyhdistämistä helpotetaan

Perheenyhdistämiseen liittyvät ongelmat ja kansainvälistä suojelua saavien perheenkokoajien tulorajojen kohtuullisuus selvitetään. Nykyisin yhdellä aikuisella tulisi olla tuloja kuukaudessa 1 000 euroa ja toisella aikuisella noin 700 euroa.

Tulojen on tultava palkasta, yritystoiminnasta, eläkkeestä tai muusta varallisuudesta. Myös jotkin etuudet lasketaan tuloiksi.

Jos perheenyhdistämistä hakee kansainvälistä suojelua saava alaikäinen, ei toimeentulovaatimusta jatkossa ole.

3. Tekninen valvonta käyttöön säilöönoton ohella

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta voidaan valvoa teknisellä valvonnalla säilöönoton tai asumisvelvoitteen sijasta.

Suomessa on valvottu vankeja jalkapannalla. Hallitusohjelmaan ei kuitenkaan ole kirjattu tarkemmin, millä tavalla turvapaikanhakijoiden tekninen valvonta aiotaan toteuttaa.

Yli 15-vuotiaiden lasten säilöönotolle selvitetään muita vaihtoehtoja. Säilöönottokeskuksissa on vain runsaat sata paikkaa.

4. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa parannetaan

Avustajan käyttö Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa on jatkossa mahdollista. Nykyisin avustajan saa vain erityistilanteissa.

Avustajille maksettavissa palkkioissa palataan työtuntien mukaiseen laskutukseen ja kiinteistä palkkiosta luovutaan. Osa avustajista ei ole kiinteän palkkion vuoksi enää halunnut hoitaa vaikeimpia juttuja.

Kielteisten päätösten valitusaika palautetaan ennalleen eli nykyisestä kolmesta viikosta neljään viikkoon. Perusoikeuksien varmistuminen ja näyttökynnyksen kohtuullisuus arvioidaan.

5. Ihmiskaupan uhreille apua

Ihmiskaupan uhrien auttamiseksi säädetään laki. Se turvaa kuntien mahdollisuudet auttaa uhreja. Turvallisesta ja tuetusta asumisesta huolehditaan.

6. Kielteisen päätöksen saaneiden palautukset jatkuvat

Palautuksia pannaan toimeen tehokkaasti, mutta perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten palautuskieltoja aiotaan kunnioittaa.

Palautussopimuksia pyritään solmimaan niiden maiden kanssa, joiden kansalaisia voidaan palauttaa turvallisesti. Ensisijainen vaihtoehto on vapaaehtoinen paluu ja sitä kehitetään.

7. Kielteisen päätöksen saanut voi jäädä töihin

Ne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, jotka ovat työllistyneet, voivat jatkossa saada oleskeluluvan työn perusteella nykyistä joustavammin. Lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöjä aiotaan tämän vuoksi muuttaa. Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllistymiseen panostetaan.

8. Turvapaikanhakijoiden koulutukseen panostetaan

Kielikoulutukseen tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa myönteisen oleskeluluvan saamisesta. Kotouttamisen on käynnistyttävä jo vastaanottokeskuksessa. Maahanmuuttajanaisten mahdollisuudet osallistua koulutukseen varmistetaan.

Jokaisen nuoren, myös paperittoman, oikeus suorittaa perusopetus loppuun asti turvataan. Paperittomien ja turvapaikkaa hakevien lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen selvitetään.

9. Ulkomaalaisten opiskelua helpotetaan

Suomessa tutkintoa opiskeleville ulkomaalaisille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi. Valmistumisen jälkeen oleskelulupaa jatketaan kahdella vuodella ja työllistymistä tuetaan.

EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vaikutukset selvitetään. Maksuja voidaan hyvittää, jos opiskelija jää valmistumisen jälkeen työskentelemään Suomeen.

10. Osaavaa ulkomaista työvoimaa halutaan

Ulkomaalaisia työntekijöitä aiotaan hankkia työvoimapulasta kärsiville aloille. Opiskelijoiden lisäksi Suomeen halutaan erityisosaajia ja tutkijoita. Työperusteiset oleskeluluvat tulisi saada keskimäärin kuukaudessa.

EU- ja ETA- alueen ulkopuoliseen työvoimaan sovelletaan saatavuusharkintaa. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö aiotaan torjua.

Lue myös:

Analyysi: Antti Rinteen hallituksen riemun päivät haihtuvat nopeasti

Näin hallitusohjelma on otettu vastaan: Enteilee konkurssia, on hiekalle rakennettu huvila – toisaalta auttaa Suomen yli laskusuhdanteen

Yle seurasi hetki hetkeltä: Puolueet valitsevat ministerinsä alkuviikosta – Haavisto todennäköinen ulkoministeri ja Andersson opetusministeri, Sipilä jää ulos hallituksesta

Tamperelainen Oras Tynkkynen (vihr.) hakee hallituksen ilmasto- ja ympäristöministeriksi. Tynkkynen on toiminut aiemmin hallituksen ilmastopoliittisena asiantuntijana. Tynkkynen vahvistaa Ylelle, että hän on käytettävissä tehtävään. Hän vetoaa siihen, että hänellä on pitkä kokemus ympäristö- ja ilmastoasiantuntijana.

Tynkkynen ei päässyt eduskuntaan takaisin näissä vaaleissa. Tällä hetkellä Tynkkynen toimii Sitran vanhempana neuvonantajana ympäristöasioissa. Tynkkynen oli eduskunnassa 11 vuotta.

Vihreät päättävät nimistä tiistaina illalla. Oras Tynkkynen arvioi, että valinnasta tulee tiukka. Hänen vahvuuksiaan on ilmasto-osaaminen mutta osa voi pitää haittana sitä, ettei hän istu eduskunnassa. Tynkkynen toivoo, ettei sukupuoli vaikuta valintaan.

– Toivoisin, ettei sukupuolta ainakaan nähdä esteeksi.

Pirkanmaalle on ennakoitu myös toista ministerin paikkaa, sillä SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin on ollut vahvoilla.

Perinteisesti Pirkanmaalta ei ole ollut paljon ministereitä, joten Tynkkynen toivoo tilanteen korjautuvan uudessa hallituksessa.

– Satu Hassi ja Kimmo Sasi ovat vanhat tutut, mutta viime aikoina Pirkanmaa on pärjännyt monessa hallituksessa huonosti.

Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Hallitusohjelma julkaistettiin Helsingissä keskustakirjasto Oodissa aamupäivällä. Voit lukea hallitusohjelman kokonaisuudessaan valtioneuvoston sivuilta tästä.

Yle on myös julkaissut hakukoneen, josta voit tarkistaa, mitkä hallitusohjelman lupauksista koskevat sinua.

Suomen tulevassa hallituksessa on 19 ministeriä:

• SDP:llä on 7 salkkua: pääministeri, eurooppaministeri, kunta- ja omistajaohjausministeri, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri, perhe- ja peruspalveluministeri, liikenneministeri sekä työministeri.
• Keskustalla 5 salkkua: valtiovarainministeri, tiede- ja kulttuuriministeri, elinkeinoministeri, puolustusministeri ja maa- ja metsätalousministeri.
• Vihreillä 3 salkkua: ulkoministeri, ympäristö- ja ilmastoministeri ja sisäasiainministeri.
• Vasemmistoliitolla 2 salkkua: opetusministeri ja sosiaali- ja terveysministeri.
• RKP:lla 2 salkkua: oikeusministeri ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri.

SDP ja vihreät valitsevat ministerinsä huomenna tiistaina, vasemmistoliitto ja keskusta keskiviikkona.

Tähän mennessä tiedossa on jo muutamia nimiä: Oikeusministeriksi nousee RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriksi kansanedustaja Thomas Blomqvist. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on todennäköisesti opetusministeri. Ulkoministeriksi on nousemassa vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.

Hallitusneuvotteluja vetäneestä, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteestä tulee hyvin todennäköisesti pääministeri.

Keskusrikospoliisi epäilee törkeää petosta Cargotecissa. Suomalaisen pörssiyhtiön palveluksessa olleiden henkilöiden epäillään erehdyttäneen työnantajaltaan noin 14 miljoonaa euroa.

Poliisi epäilee, että yhtiö on erehdytetty maksamaan rahat ulkomaisten yhtiöiden pankkitileille tekaistuilla laskuilla vuosien 2002–2017 aikana.

KRP on tehnyt asiassa kiinniottoja ja kotietsintöjä huhtikuussa. Tällä hetkellä on vangittuna yksi henkilö, joka aiemmin toimi pitkään yhtiössä esimiestehtävissä.

Esitutkinta aloitettiin viime vuoden lopussa. Keskusrikospoliisi tiedotti siitä maanantaina, mutta ei kertonut yhtiön nimiä.

Cargotec vahvisti tämän maanantaina ja kertoo, että asia koskee MacGregor-liiketoiminta-aluetta. Cargotecin pääkonttori on Helsingissä, mutta toimintaa on myös esimerkiksi Tampereella.

MacGregor tarjoaa lastin- ja offshore-kuormankäsittelyratkaisuja merioloissa.

Cargotec on lastin- ja kuormankäsittelyn globaali yritys. Cargotecin liikevaihto vuonna 2018 oli noin 3,3 miljardia euroa, ja yhtiö työllistää noin 12 000 henkilöä.

Tekaistuja laskuja

Asiaan epäillään liittyvän myös muita kuin Suomen kansalaisia, eikä poliisi ole toistaiseksi tavoittanut kaikkia osallisiksi epäiltyjä.

Epäilty törkeä petos on tehty keskusrikospoliisin mukaan erehdyttämällä yhtiö maksamaan ulkomaisille pankkitileille eri projekteihin liittyviksi merkittyjä tekaistuja laskuja. Epäilty rikos on jatkunut pitkään ja teon on poliisin mukaan syytä epäillä toteutetun erittäin suunnitelmallisella tavalla.

– Epäillyn rikoksen tuottama taloudellinen hyöty ja asianomistajalle aiheutettu taloudellinen vahinko on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen. Poliisi pyrkii jäljittämään ulkomaille siirrettyä ja mahdollisesti kätkettyä omaisuutta, sanoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Janne Järvinen Keskusrikospoliisista.

Cargotec havaitsi epäillyn talousrikoksen omassa sisäisessä selvityksessään, ja se on tehnyt tutkintapyynnön viranomaisille. Epäillyillä väärinkäytöksillä ei ole vaikutusta Cargotecin taloudelliseen tulokseen.

– Cargotecilla on nollatoleranssi väärinkäytöksiin, ja se tukee kaikin tavoin viranomaisia tapauksen tutkinnassa. Johtuen esitutkinnan keskeneräisyydestä, asiasta ei kerrota tällä hetkellä enempää. MacGregorin tai Cargotecin toiminnassa ei epäillä rikosta, yhtiö tiedottaa.

Käräjäoikeus on määrännyt syytteen nostamisen määräpäiväksi 22.10.2019.

Tällä viikolla alkavat Raide-Jokerin rakennustyöt aiheuttavat monia muutoksia liikennejärjestelyihin Helsingissä ja Espoossa.

Syynä on se, että tulevan raitiovaunulinjan reitillä olevia teitä valmistellaan kiskojen asennusta varten. Alkuvaiheessa työt ovat pääosin johtojen ja kaapeleiden siirtoa sekä teiden muokkausta.

Uuden pitkän raitiotien rakentaminen vaatii kärsivällisyyttä reitin varren asukkailta. Raide-Jokerin liikennejärjestelyvastaava Joonas-Petteri Kallonen kehottaa reitin lähellä asuvia tutustumaan tuleviin liikennejärjestelyihin.

– Kannattaa varata matkaan normaalia enemmän aikaa ja tutustua liikennejärjestelyihin esimerkiksi meidän tulevassa karttapalvelussa jo etukäteen. Reitin ruuhkaisimpia paikkoja kannattaa välttää mahdollisuuksien mukaan.

Poikkeuksia on luvassa myös 550-bussin reittiin, mutta bussien määrää on lisätty, jotta poikkeukset eivät vaikuttaisi aikatauluihin.

• Lue, kuinka Raide-Jokerin hinta-arvio nousi yli 380 miljoonaan euroon.

Työmaat on myös pyritty ajoittamaan niin, ettei bussireitteihin isosti vaikuttavia järjestelyjä olisi samaan aikaan käynnissä liian monia. Tietyöt pidentävät Kallosen mukaan matka-aikoja muutamilla minuuteilla.

• Näin Raide-Jokerin suunnittelijat arvioivat hankkeen haastetta viime vuonna: "Jopa vaikeampi rakentaa kuin länsimetro"

Itäkeskuksessa isoja muutoksia Varikkotiellä

Varikkotien valmistelevat työt alkavat heti tänään maanantaina, ja se suljetaan autoliikenteeltä maanantaina 17. kesäkuuta alkaen Kajaaninlinnantien ja Viilarintien välillä. Tietä kulkevat bussit 550, 58, 80, 92 ja 92N siirtyvät poikkeusreitille, joka kulkee Itäväylän kautta.

Bussit 92 ja 92N kiertävät Viilarintien kautta ja jättävät ajamatta Ratasmyllyntien osuuden. Poikkeusjärjestelyt kestävät syyskuuhun 2022 asti.

Pitäjänmäessä ja Pajamäessä alkavat isot työmaat

Länsi-Helsingissä Pitäjänmäessä tehdään kaistajärjestelyjä Pajamäentien risteykseen ja poistetaan joitakin kääntyville autoille erikseen varattuja kaistoja.

Tämä voi arvion mukaan hidastaa tiellä suoraan kulkevaa liikennettä. Esimerkiksi Pajamäentien bussipysäkit siirtyvät hieman työmaiden tieltä ja Pitäjänmäentien idän suuntaan kulkevan puolen kevyen liikenteen väylä on suljettu tästä kohtaa työmaiden aikana.

Maunulassa ja Oulunkylässä suljetaan teitä

Pirkkolantie on suljettu autoliikenteeltä välillä Metsäpurontie–Maunulantie.

Myös Pirjontie Maunulassa suljetaan autoilta kesäkuussa ja korvaava reitti on Pakilantien ja Metsäpurontien kautta. Pirjontiellä säilyy kevyen liikenteen väylä kadun eteläpuolella. Töiden arvioidaan kestävän loppusyksyyn 2020.

Veräjä Oulunkylässä suljetaan kokonaan liikenteeltä maanantaina 3. kesäkuuta alkaen vesijohdon ja viemärilinjan rakentamista valmistelevien töiden takia. Veräjä säilyy autoilta suljettuna arviolta vuoden 2019 loppuun.

Norrtäljentie suljetaan autoilta maanantaina 17. kesäkuuta alkaen ja 550-linja siirtyy kulkemaan Siltavoudintien kautta.

Myös Pihlajamäessä ja Viikissä on luvassa pieniä muutoksia tiejärjestelyihin.

Raide-Jokerin rakentamisen vilkkain vaihe vasta 2020–2021

Nyt alkavien tietöiden lisäksi Raide-Jokerin rakentamiseen kuuluu useita muitakin merkittäviä tietöitä lähivuosina.

Suurimpia projekteja ovat ainakin elokuussa alkava Impilahden sillan rakentaminen, Huopalahden tunnelin sulkeminen ja Viilarintiellä elokuussa alkavat työt. Huopalahden tunnelin sulkeminen siirtää 550:n poikkeusreitille Vihdintielle.

Raitiovaunun liikennöinnin pitäisi alkaa vuonna 2024. Hinta-arvio koko projektille on runsaat 380 miljoonaa euroa.

Aiheesta voi keskustella tämän artikkelin alla 3.6.2019 kello 22:00 saakka.

Lue lisää:

Lintuharrastajat: Raide-Jokerin hakkuut uhkaavat pesintärauhaa – "Tähän aikaan pienessäkin metsikössä on lintujen pesiä"

Liito-oravan papanat viivästyttävät Raide-Jokerin hakkuita Helsingissä – "Pitää selvittää, ovatko puut osa suojeltua lisääntymispaikkaa"

Hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd.) ylitti ensimmäisen esteen, kun hän johti viiden puolueen hallitusneuvottelut onnelliseen lopputulokseen. Hallitusohjelman ja ministerisalkkujen jaon tiedotustilaisuudessa hallituspuolueiden johtajat hymyilivät kilpaa.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson riemuitsi, että RKP on palannut hallitukseen. Henriksson muisteli Enid Blytonin Viisikko-kirjoja, joissa viisikon kiperät seikkailut päättyvät aina lopulta onnellisesti.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ei iloisuudessaan hävinnyt yhtään hymyä Henrikssonille. Rinteen uusi punamulta on vasemmistoliiton ainoa mahdollisuus päästä hallitukseen.

Vihreiden puheenjohtajan tehtävät kahden viikon kuluttua jättävä Pekka Haavisto kertoi puoluejohtajien viettäneen viime viikkoina enemmän aikaa keskenään kuin perheen jäsentensä kanssa. Kuherruskuukausi näytti Haaviston elekielen perusteella vielä jatkuvan.

Keskustan syyskuussa väistyvä puheenjohtaja Juha Sipilä tunnusti poistuneensa hallitusneuvotteluista yhtenä iltana niska höyryten, mutta apu oli löytynyt nikkaroinnista autotallissa.

– Lopputulos yllätti minut, oli Sipilän vilpittömältä kuulostanut tunnustus hallitusohjelmalle ja Rinteen vetämille hallitusneuvotteluille.

Hallitusneuvottelujen tulos on vielä myytävä puolueiden päättäville tahoille. Suurin jännitys kohdistuu vasemmistoliiton neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen.

Vasemmistonuoret kiirehtivät jo tukemaan vasemmistoliiton lähtemistä mukaan punavihreään kansanrintamahallitukseen, joka "tarjoaa toivoa paremmasta vuosikymmeniä kestäneen oikeiston valtakauden ja neljän vuoden ajan jatkuneen erityisen kurjistavan politiikan jälkeen".

Vihreiden puoluevaltuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteiskokous päättää hallitusohjelman hyväksymisestä tiistai-iltana.

Eduskunta- ja eurovaalien voittojen jälkeen vihreiden voimantunne on korkealla, joten hallitusohjelman "järkivihreät" kompromissit herättävät paljon porua vihreissä.

Keskustan kynnys hallitukseen menolle on korkealla eduskuntavaalien murskatappion jälkeen. Keskustan puoluevaltuuskunta ja eduskuntaryhmä ottavat kantaa hallitusohjelmaan keskiviikkona.

Hallitusneuvotteluissa eduskuntavaalien voittajapuolueet: SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP, osoittivat huomattavaa joustavuutta keskustan kynnyskysymyksille. Keskustan neuvotteluasemat olivat vahvat, kun koko Rinteen hallituskuvio eli keskustan tuen varassa.

SDP:n niukaksi jäänyt vaalivoitto heikensi Rinteen neuvotteluasemia.

Suomalaisissa monipuoluehallituksissa pääministeripuolue joutuu maksamaan hintaa pääministerin paikasta, mikä näkyi näissäkin hallitusneuvotteluissa.

Hallitusneuvotteluihin osallistuneista puolueista vihreiden asema oli vaalivoittojen jälkeen vahva. Keskustan ja vihreiden rajanvedossa Pekka Haavisto ei vetänyt narua kuitenkaan liian tiukalle.

Hallituksen salkkujaossa pienemmät puolueet pärjäsivät hyvin. Kahden ministerin saalis oli pienimmälle hallituspuolueelle, RKP:lle, merkittävä saavutus, vaikka pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin salkku jääkin ohueksi. Monipuoluehallituksessa puolueen on vaikea toimia yhden ministerin varassa.

Vasemmistoliitto sai kaksi painavaa salkkua. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kautta menee valtaosa valtion menoista ja vaikka molemmissa ministeriöissä on tässäkin hallituksessa kaksi ministeriä, niin ministeriöiden ykkössalkuilla on kuitenkin omat etunsa.

Keskustan saamaa opetus- ja kulttuuriministeriön kakkossalkkua lihotettiin tiedepolitiikalla, joten keskustalainen ministeri saa valvoa, että maakuntakorkeakoulut pärjäävät resurssikilpailussa.

Vihreille salkkujaossa tuli bonuksena ulkoministerin paikka, joka näyttää räätälöidyn palkkioksi Pekka Haavistolle. Vihreiden viime syksyn kriisissä pätkäpuheenjohtajaksi suostunut Haavisto vei vihreät vaalivoittoihin ja hallitukseen.

– Minä katson eduskunnan takapenkistä työllisyyden perään. Näin kuittasi väistyvä pääministeri Juha Sipilä oman testamenttinsa Antti Rinteen hallitukselle.

Neljä vuotta sitten Suomen talous ja työllisyys olivat kuralla. Sipilän perusporvarihallitus palautti suomalaisen työn kilpailukyvyn, nosti talouden kasvuun ja yllätti itsensäkin ripeällä työllisyyden paranemisella.

Sipilän hallitus sai toki vetoapua maailman ja Euroopan talouden kasvusta. Kovan väännön jälkeen myös työmarkkinajärjestöt tekivät talkoissa oman osuutensa. Tyylipisteitä tuloksen tekijöille ei voinut aina antaa, ja se näkyi eduskuntavaalien tuloksessa.

Talous ja työllisyys ovat kuitenkin vielä veitsen terällä. Maailman taloudessa valmistaudutaan jo mahdolliseen taantumaan seuraavan neljän vuoden aikana, joten Rinteen hallitukselta vaaditaan talouden suhdanteiden tarkkaa vaistoamista.

Suunnitelmat miljardiluokan tulevaisuusinvestoinneista koulutukseen ja liikenneväyliin voivat parhaassa tapauksessa tukea hiipuvaa talouskasvua. Julkisen talouden rahoituspohja on kuitenkin ohuella jäällä.

Rinteen hallituksen lupaukset ja uudistukset lepäävät työllisyyden paranemisen varassa. Pääministeri Sipilä epäonnistui, kun hän yritti houkutella työmarkkinajärjestöjä kilpailukykyä parantavan yhteiskuntasopimuksen taakse. Työmarkkinasopimus syntyi vasta kovan tuskan jälkeen.

Pääministerin salkussa nyt tiukasti kiinni oleva Rinne kutsuu työmarkkinajärjestöjä auttamaan hallitusta työllisyyden vahvistamisessa. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan jo kesän aikana, mutta työllisyystavoitteen toteutumista luvataan seurata tarkasti matkan varrella.

Hallitusohjelmaan poimitut työllisyystoimet vaikuttavat kevyiltä. Työllisyystavoitteen toteutuminen vaatisi noin 60 000 työllistä lisää vuoteen 2023 mennessä.

Jos työllisyystavoite näyttää karkaavan, niin Rinteen hallituksen lupaamilta uudistuksilta ja parannuksilta jäävät rahat puuttumaan. Se olisi vakava paikka viiden puolueen hallitusyhteistyölle.

Lue myös:

Analyysi: Hallitusohjelma lupaa hoitoonpääsyn viikossa – voiko se olla totta?

Jopa lähes yhdeksän tuhatta lunnia menetti henkensä tähän saakka selittämättömässä joukkokuolemassa Alaskan vesillä vuoden 2016 lopulla. Washingtonin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan pääsyynä oli meren lämpeneminen.

Joukkotuho paljastui, kun Beringinmeressä sijaitsevan St. Paulin saaren rantaan huuhtoutui satoja kuolleita tai kuolemaisillaan olleita lintuja.

Miltei 80 prosenttia oli töyhtölunneja ja runsas kymmenesosa töyhtökiislasia. Joukossa oli myös isolunneja ja etelänkiisloja.

Lintujen kunto viittasi siihen, että ne olivat kuolleet nälkään, tutkijat totesivat. Heidän laskujensa mukaan merelle oli jäänyt moninkertainen määrä lunnien ruumiita.

St. Paul on yksi neljästä Venäjän ja Alaskan välissä sijaitsevasta Pribilofinsaaresta. Niillä pesii yli kaksi miljoonaa merilintua. Ihmisiä saarilla asuu vajaat 500.

Lokakuussa 2016 asukkailta alkoi tulla yhä useampia ilmoituksia rantaan ajautuneista lunneista tai niiden ruumiista.

– Oli ilmiselvää, että ympäristössä oli jotakin todella pahoin pielessä, kertoo St. Paulin ympäristönsuojeluviraston johtaja Lauren Divine The Atlantic -lehden haastattelussa.

Rasvakudos kadonnut, lihakset kuihtuneet

Divinen ryhmän haravoinnissa St. Paulin rannoilta löytyi seuraavina kuukausina 70 prosenttia enemmän kuolleita lintuja kuin normaalisti vastaavana aikana.

Yleensä juuri töyhtölunnien ruumiit ovat erityisen harvinainen löytö. Kymmenen edellisen vuoden aikana niitä oli löytynyt vain kuusi.

Washingtonin yliopiston tutkijat laskivat löytyneiden ruumiiden ja tuulien suuntatietojen perusteella, että töyhtölunneja oli kuollut vuoden 2016 viimeisinä kuukausina vähintään 3 150 ja jopa 8 800.

Ruumissa ei ollut ulkoisia merkkejä petojen hyökkäyksistä tai sairauksista. Joidenkin mahasta löytyi levien tuottamaa myrkkyä, mutta pitoisuudet eivät olleet läheskään tappavia.

Linnuilla oli hyvin vähän rasvakudosta, ja lentämiseen tarvitut lihakset olivat kuihtuneet. Linnut eivät olleet saaneet kylliksi ravintoa; ne olivat nälkiintyneet hengiltä, tutkijat päättelivät.

Taitavan kalastajan saalis on kaikonnut

Töyhtölunni on erittäin taitava sukelluskalastaja. Sukkulamaisen ruumiinsa ja kaarevien siipiensä ansiosta se suorastaan lentää veden alla pienten kalojen perässä.

Beringinmeren saaliskalat ovat kuitenkin vähentyneet nopean ilmastonmuutoksen vuoksi. Jääpeitteen katoaminen on hävittänyt hyisen vesikerroksen, jossa on ollut paljon planktonia ja sitä syöviä kaloja.

Niinpä kalat sekä jäävät laihoiksi että hajaantuvat laajalle. Lintujen on tehtävä paljon normaalia enemmän töitä saadakseen ravinnostaan kylliksi energiaa, selittää PLOS ONE -lehdessä ilmestynyttä tutkimusta johtanut professori Julia Parrish.

Syksyllä lunneilla on lisäksi aivan erityinen tarve energialle, sillä ne vaihtavat muutamassa viikossa koko vedeltä ja kylmältä suojelevan höyhenpukunsa.

Luonto on järjestänyt asiat niin, että juuri kesän ja syksyn taitteessa ravintoa on ollut tarjolla paljon. Uuden asun saaneet linnut ovat voineet lentää lokakuuhun mennessä pulskina lämpimämmille vesille.

Ilmastonmuutoksen takia niin ei enää ole.

Merilinnuilla jo kolmas kuolonvuosi

Pohjoisen Tyynenmeren merilintujen joukkotuhot ovat muutoinkin lisääntyneet, kertoo Yhdysvaltain luonnonpuistovirasto NPS.

Sen mukaan viime vuosi oli kolmas perättäinen vuosi, jolloin useita lajeja kuoli suuria määriä. Ekosysteemin muutosten vaikutukset ovat kasaantuneet, NPS:n tutkijat toteavat.

Muutokset ovat olleet niin nopeita, että on erittäin vaikea ennustaa, mitä seuraavaksi tapahtuu, lisää Julia Parrish tv-haastattelussa CTV-kanavan sivulla.

Yhdestä uudesta uhkasta pohjoisen merilinnuille raportoitiin kansainvälisessä tutkimuksessa viime vuoden lopulla: ilmastonmuutos ajaa käärmeitä, kettuja ja muita pesiä ryöstäviä eläimiä alueille, joissa linnut ovat aiemmin voineet pesiä rauhassa.

Tuossa tutkimuksessa tarkasteltiin lähes 240 pesimäalueen havaintoja yli seitsemän vuosikymmenen ajalta kaikkialta maailmasta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset havaittiin suurimmiksi arktisilla alueilla.

Lue myös:
Ilmastonmuutos ajaa merien planktonia kohti napa-alueita – kaikki kalat ja merieläimet eivät pysy muutoksessa mukana

Yhdysvalloissa raskaana olevien naisten kannabiksen käyttö on yleistynyt, kertoi Medical News Today -sivusto tammikuussa. Useat naiset käyttävät ainetta raskauspahoinvoinnin helpottamiseen.

Amerikkalaisyliopiston tutkimus kartoitti Kaliforniassa vuosina 2009–2016 kannabiksen käytöstä raportoineita tai positiivisen tuloksen testissä antaneita raskaana olevia naisia. Heidän prosenttiosuutensa liki tuplaantui neljästä seitsemään. Tutkijat olettavat luvun olevan todellisuudessa vieläkin korkeampi.

Kalifornian osavaltio on laillistanut kannabiksen viihdekäytön viime vuoden alussa.

– Olisin voinut valita lääkkeet ja päätyä lopulta sairaalaan, mutta valitsin kannabiksen, kertoo eräs ahdistuksesta kärsinyt ja raskaana ollessaan kannabista käyttänyt armeijan veteraani Vox-sivustolle.

Esimerkiksi vuoden 2013 julkaistun Yhdysvaltain terveysviraston mukaan kannabiksen käyttö aiheutti sikiölle yli kaksi kertaa suuremman riskin kuolla kohtuun. Vuonna 2017 julkaistun artikkelin mukaan kannabis altistaa sikiön alikasvulle, ennenaikaisille synnytykselle ja lapsen myöhemmille hermosto-ongelmille.

Yhteensä 32 osavaltiossa kannabiksen käyttö lääkkeenä on sallittua, 10 osavaltiossa ja Yhdysvaltojen pääkaupungissa viihdekäyttö on sallittua.

Tutkimusta ei tarpeeksi

Lääkärit ovat viime vuonna alkaneet lisääntyvästi varoitella useissa kannabiksen olevan edelleen sopimatonta odottaville naisille.

– Naisille tulisi kertoa siitä, että ei ole hyvä idea käyttää kannabista raskauden aikana, sanoo asiasta kirjoittanut Stanfordin tutkija Seth Ammerman Los Angeles Times -lehdelle. Myöskään aineen käyttöä imettämisen aikana ei suositella.

Ammerman oli mukana ryhmässä, joka viime elokuussa julkaisi raportin, jossa kannabiksen todettiin vaikuttavan lapsen kasvuun sikiöaikana sekä myöhempään kehitykseen.

Ilmeisesti kannabiksen käytöstä raskauden ja imetyksen aikana liikkuu ristiriitaista tietoa tai siihen vaikuttaa sallivammaksi muuttunut yleinen suhtautuminen kannabikseen.

Yhdysvaltain kansallinen huumeiden väärinkäyttöä tutkiva laitos National Institute on Drug Abuse (NIDA) on myöntänyt, että kannabiksen haitoista raskauksen ja imetyksen aikana ei ole riittävästi tietoa. Lisätietoa kaivataan myös raskaana olevien käyttäjien määristä.

Medical News Todayn mukaan aineen tutkiminen raskauden aikana on hankala asia. Esimerkiksi olisi epäeettistä tehdä tutkimusta altistamalla raskaana olevia ja kehittyviä sikiöitä kannabikselle.

Viraston mukaan viitteitä on siitä, että noin 20 prosenttia 24-vuotiaista ja sitä nuoremmista naisista on käyttänyt kannabista raskaana ollessaan.

Suomi painottaa haittoja

Suomen sosiaali- ja terveysministeriön alainen Terveyden ja hyvinvoinninlaitos mainitsee kannabiksen käytöstä raskauden aikana pelkästään aineen haittavaikutuksista. Kannabiksen käyttö ja hallussapito on rangaistavaa Suomessa.

THL:n mukaan kannabinoidit läpäisevät istukan ja kertyvät sikiöön. Lisäksi on viitteitä siitä, että kannabista käyttäneiden äitien lasten syntymäpaino ja -pituus sekä pään ympärysmitta ovat normaalia alhaisemmat.

Myös raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana kannabista käyttäneiden äitien lapset ovat olleet koulumenestykseltään kontrolliryhmiä heikompia, joskin erot kannabista käyttämättömien äitien lapsiin verrattuna kaventuvat myöhemmällä iällä.

Raskauden aikainen kannabiksen käyttö lisää myös joidenkin lapsuusajan syöpien kehittymisen riskiä, kertoo THL.

Esimerkiksi Helsingin Uudenmaan Sairaanhoitopiirin sivuilla todetaan, että kannabiksen käyttö lisää tupakoinnin tavoin selvästi sikiökuoleman riskiä. HUSin alla toimii Naistenklinikka eli Helsingin yliopistollisen keskussairaalan naistentauteja ja synnytyksiä hoitava sairaala.

Vau.fi-sivusto kertoi vuonna 2016, että myös Suomessa osa odottavista äideistä on lääkinnyt raskauspahoinvointia kannabista polttamalla.

Ylen tänä keväänä tekemän kyselyn mukaan eduskuntapuolueista vain vihreät lieventäisi kantaa niin, että käyttö ei olisi enää rangaistavaa. Tällä hetkellä 42 prosenttia suomalaisista ajattelee, ettei kannabiksen käyttämisestä pitäisi rangaista.

THL:n mukaan suomalaisten kannabis-kokeilut ovat lisääntyneet viime vuosina eniten verrattuna muihin huume-kokeiluihin.

Lue myös:

Vihreä aalto etenee maailmalla, mutta milloin kannabis laillistetaan Suomessa? Näin vastaavat puolueet

Jo joka neljäs suomalainen on käyttänyt huumeita – Näin päihdeasenteet ovat vuosien varrella muuttuneet

Luxemburg aikoo laillistaa kannabiksen ensimmäisenä EU-maana

Kannabisosakkeet ovat saaneet kansainväliset sijoittajat ekstaasiin, mutta kestääkö huuma?

Toisena maana maailmassa: Kanada laillisti kannabiksen kaiken käytön

Huumenuorten vanhemmat kokevat usein jäävänsä yksin syyllisyyden, pelon ja neuvottomuuden kanssa. Jo vertaistuki auttaa, sillä tilanne pidetään usein salassa tuttavilta.

– Se pelko. Olin yksin sen kanssa, kuvaa Alina, jonka poika on nyt 17-vuotias huumeiden käyttäjä.

Alina sekä omat tarinansa kertovat Mia ja Irma eivät esiinny jutussa omilla nimillään, koska eivät halua, että heidän lapsensa tunnistetaan.

Irti Huumeista ry:llä on 23 vertaistukiryhmää eri puolilla maata. Läheistoiminta on kuulunut yhdistyksen repertuaariin alusta asti, mutta ryhmien määrä on kasvanut viime vuosina.

– Tarve on isompi kuin mihin pystymme vastaamaan. Laissa sanotaan, että päihdepalvelut pitäisi järjestää sekä käyttäjien että läheisten tarpeisiin. Saamme läheisiltä paljon palautetta, ettei näin ole, sanoo toiminnanjohtaja Mirka Vainikka.

Nuorten huumeiden käyttö on lisääntynyt viime aikoina reippaasti monessa pienessäkin kaupungissa. Kokkolassa tähän on tartuttu aloittamalla alueen ensimmäinen vertaistukiryhmä huumeita käyttävien nuorten vanhemmille. Lastensuojelu ostaa palvelun Avominneltä.

Äidit kokevat, että nuoret saavat kyllä tukea, mutta läheiset jäävät paitsioon.

– Luulen, että en olisi joutunut näin huonoon kuntoon, jos tällainen ryhmä olisi ollut alusta asti, Alina sanoo.

Miantytär alkoi käyttää päihteitä 15-vuotiaana. Kokeilut alkoivat alkoholilla ja olivat heti rajuja. Tyttöä on haettu sairaalasta ja putkasta ja tuotu ambulanssilla kotiin. Silti kannabikseen siirtyminen tuli yllätyksenä – kannabista tyttö alkoi käyttää sijoituksessa ollessaan.

Lastensuojelu tuli mukaan kuvioon jo alkuvaiheessa, ja tukea on saatu, mutta se ei ole auttanut. Aiempia sijoituksia on takana kaksi, nyt 17-vuotias tyttö asuu nuorisokodissa.

– Elämä on pyörinyt tämän ympärillä siitä asti. Jatkuvasti tuntuu kuin kävelisi nuoralla, sanoo Mia.

Kaksi nuorempaa sisarusta on joutunut näkemään paljon, ja heidän elämästään on karsiutunut asioita: viime hetkellä peruttuja yökyliä ja arkisia menoja.

– Sitä ei huomaakaan, miten elämä ajautuu lapsen päihteiden käytön ympärille. Alkaa perua omia menojaan, sillä viikonloppuisin pitää olla valmiudessa ja päivystää. Elämästä katoaa ilo, ei jaksakaan enää lähteä mihinkään.

Sillä rakkaus päihteitä käyttävään nuoreen löytyy aina jostain. Samoin toivo, kun nuorella on paha olla ja hän katuu. Toivo kestää seuraavaan kertaan asti.

Mia tuntee helpotustakin siitä, että nuori asuu muualla. Muu perhe on saanut palautettua osittain omaa elämäänsä, irrottauduttua päihdeongelman ympärillä elämisestä.

Tyttö itse ei koe, että hänellä olisi ongelma. Pian hän on täysi-ikäinen ja äidin vahvin tunne on pelko. Äidit ovat puntaroineet monenlaista toiselle paikkakunnalle muutosta siteiden katkaisemiseen.

Mian on kuitenkin vaikea kuvitella, etteikö hän olisi mukana tyttären elämässä joka tapauksessa.

Koko ajan pelottaa. Se kuluttaa omia voimavaroja, se huolissaan olo. "Alina"

Irman tytön alkoholikokeilut alkoivat 13 – 14 -vuotiaana. Ensimmäisenä havahdutti poliisi, joka toi nuoren kotiin. Alussa kuvioon kuului myös viiltelyä.

Karkureissut tulivat osaksi perheen arkea. Tytärtä etsittiin kuin neulaa heinäsuovasta. Mukana pelko, jännitys, ahdistus.

– Löytyykö tyttö elossa vai joutuuko tällä kertaa oikeasti ostamaan arkun? Sitä paineen suuruutta ei osaa kuvata. Tämä on painajainen, joka tulee todeksi. Yleensä painajaisesta herää, mutta tästä ei. Tätä ei osaisi kuvitella, jos ei itse eläisi sitä.

Yläkoulussa tytär alkoi käyttää pillereitä, mutta silti siirtyminen kannabikseen pääsi yllättämään vanhemmat. Käyttö ryöstäytyi salaa, perhekodissakaan sitä ei huomattu, kunnes ongelma rävähti silmille. Sekakäyttö on edennyt, ja hatkareissujen jälkeen seula on paljastanut kannabiksen lisäksi useimmiten bentson ja amfetamiinin käytön.

Tytär on ollut sijoitettuna 14-vuotiaasta asti, nyt hän on laitoksessa ja käy myös päihdehoidossa. Äidin mukaan hän vaikuttaa motivoituneelta hoitoon.

Löytyykö tyttö elossa vai joutuuko tällä kertaa oikeasti ostamaan arkun? Sitä paineen suuruutta ei osaa kuvata. "Irma"

Epäilys on silti koko ajan läsnä. Valhetta on tullut niin paljon, että Irman on vaikea löytää luottamusta. Sisäinen taistelu syö voimia. Irma on oppinut varovaiseksi:

– En kehu, että menee hyvin, koska voi olla, että kohta ei mene.

Vanhemmat ovat pohtineet realistisesti vaihtoehtoja: tytär voi 18-vuotiaana olla päihteetön, kuten vanhempi sisaruksensa on ollut koko ikänsä. Mutta sitäkin on pitänyt miettiä, mitä tehdä, jos kaikki romahtaakin.

– Olen joskus pontevasti sanonut, että minähän rupean elämään omaa elämää! sanoo Irma.

– Mutta toivossa tässä eletään, hän sanoo. Pienemmällä äänellä.

Päihde- ja läheisohjaaja Virpi Karhu Avominnesta sanoo, että läheiset kokevat samoja tunteita kuin päihderiippuvaisetkin, mutta eri vaiheessa. Pelko, häpeä ja ahdistus kuuluvat morkkikseen ja krapulaan. Läheinen taas elää niitä silloin, kun ei tavoita nuorta tai tiedä, mikä tätä vaivaa.

Läheisten onkin tärkeä löytää omat tunteet, kun on elänyt pitkään nuoren tunteissa ja saattanut lakata näkemästä, kuka oikein itse onkaan. Vastatunteina tulee katkeruutta, pettymystä, surua, vihaa ja häpeää. Sitä sekamelskaa ryhdytään selvittämään, jotta läheisen oma elämä pääsisi taas aukeamaan.

Riippuvuussairaudet koskettavat aina laajempaa piiriä ja kaikki joutuvat ottamaan tunteillaan kantaa. Silloin yleensä ymmärretään alkaa hoitaa myös itseä.

– Ei se helppoa ole, se on haastavaa. Ei äitiys tai isyys mihinkään häviä. Lapsia ei voi vaihtaa, sanoo Karhu.

Koko ajan pelottaa. Se kuluttaa omia voimavaroja, se huolissaan olo. "Alina"

Alina sai ensimmäisen yhteydenoton koulusta. Pojan oli kuultu kyselevän, mistä saisi huumeita. Pian karkureissun jälkeen nuoren verestä löytyi jo jäämiä aineista.

Pitkät karkumatkat jatkuivat ja aineiden kirjo kasvoi: kannabiksen jälkeen tulivat lääkkeet, sitten amfetamiini, muuntohuumeet ja lopuksi suonensisäiset.

Äidin arkea ovat sävyttäneet jännitys ja paine: mitä seuraavaksi tapahtuu. Poika oli välillä myös väkivaltainen äitiään kohtaan.

– Se pelko. Olin yksin sen kanssa. Ja tietysti pelko oli myös siitä, pysyykö poika hengissä.

Poika on ollut monta kertaa sijoitettuna viime vuosien aikana, nyt hän on 17 ja huostaanotettuna.

Alinalla on hätä. Aikaa on vähän. Mitä sitten, kun poika on täysi-ikäinen? Ongelmat ehtivät venyä niin pitkään. Ehtiikö tässä ajassa enää korjata tilannetta? Mieltä painaa myös tilanteen ristiriita, sillä fiksun pojan rahkeet riittäisivät vaikka mihin.

– Toivon, että vuodessa tulisi järkeä päähän. Koko ajan pelottaa. Se kuluttaa omia voimavaroja, se huolissaan olo.

Ei äitiys tai isyys mihinkään häviä. Lapsia ei voi vaihtaa. Päihde- ja läheisohjaaja Virpi Karhu, Avominne

Mian koko perheelle luvattiin alussa tukea, mutta käytännössä sitä ei tullut. Päihdenuorelle tukea on tarjottu kyllä paljon, mutta muuta ei ole osannut edes toivoa.

– Ei ole tullut paljon itseä ajateltua.

Kenelle tahansa aiheesta ei voi puhua. "Pistäkää tiukemmat rajat" -neuvot alkavat nopeasti tympiä. Riippuvuus löytää konstit, ja nuori voi tulla kotiin sovittuun aikaan. Onhan sitä ennen ehtinyt päiväkännit.

Syyllisyys on tuttu tunne kaikille kolmelle äidille, vaikka heitä on yritetty siitä vapauttaa. Niin ammattilaiset kuin joskus nuori itsekin on sanonut, ettei kyse ole siitä, mitä vanhemmat ovat tehneet.

– Itsehän minä tätä teen, sanoi Irman tytär.

Naiset ovat jaksaneet kuka mitenkin. Osan parisuhde kesti, toisten ei. Luottoystäville on voinut puhua, mutta esimerkiksi työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa huumenuoren vanhempi on usein sivussa.

– Kun toiset puhuvat omista nuoristaan, tulee ulkopuolisuuden tunne. Ei voi kehua omaansa. Eikä voi sanoa, että hänelle kuuluu todella huonoa.

Irma on purkanut oloaan lapioimalla soraa tai lähtemällä lenkille. Ollut sairaslomilla, käynyt työterveyspsykologilla ja aloittanut psykoterapian.

Myös Alina käy psykoterapiassa masennuttuaan vakavasti. Aluksi auttoi jo se, että sai jutella perhetyöntekijän kanssa. Lopulta Alina ymmärsi, että tarvitsee saman kokeneiden puheseuraa: sen näkemistä, ettei ole yksin ja ainoa.

– Täällä ei tarvi selitellä. Toiset ymmärtävät jo puolesta sanasta. Monesti ajattelee, että ihan kuin hän puhuisi mun suullani, sanoo Alina.

Läheiset tarvitsevat myös tietoa, jo pelkästään päihdesairaudesta. Asiantuntijuus on avuksi, sillä vanhempi voi tehdä päätöksiä rakkaudesta ja säälistä: kuten purkaa sijoituksen liian pian.

Vaikka vertaistuki on tärkeää, alussa tarvitaan ohjausta, sanovat Mia, Irma ja Alina. Vetäjä, joka tietää, mistä puhutaan.

– Ehdottomasti tällainen ryhmä pitäisi olla tarjolla heti. Luulen, että en olisi joutunut näin huonoon kuntoon, jos olisi ollut, sanoo Alina.

Mia tunsi alussa vihaa, joka kohdistui esimerkiksi omaan mieheen ja lastensuojeluun. Jos tunteita olisi saanut purettua, ehkä asiat olisivat menneet toisin, hän pohtii nyt.

– Terve järki tuntui välillä kadonneen. Jo nyt olen saanut uudenlaista varmuutta, sanoo Mia.

Ryhmässä pystyy myös katsomaan asioita vähän kauempaa. Kaikki käyvät läpi samoja asioita, mutta erilaisina persoonina ja eri vaiheessa.

– Ahaa-elämyksiä tulee jatkuvasti, sanoo Irma.

Irti Huumeista ry:n ryhmiä ohjaavat koulutetut vapaaehtoiset ohjaajat, joille on tarvittaessa tarjolla ammatillista tukea.

Osa läheisistä on käynyt ryhmissä pitkään, osa taas tulee ja menee sen mukaan, miten huumearki vaihtelee. Toiminnanjohtaja Mirka Vainikka muistuttaakin, että kyseessä on pitkäaikaissairaus, jonka kanssa läheisillä riittää työstettävää.

Kysely on osoittanut, että läheiset kärsivät samanlaisista ongelmista kuin käyttäjät: esimerkiksi ahdistuksesta, masennuksesta ja ruokahaluttomuudesta.

He tarvitsevat myös tietoa, mutta Vainikan mukaan on pohdittava, kuinka paljon vertaistuessa kannattaa keskittyä sairauteen ja kuinka paljon läheisen omaan tilanteeseen.

Huumenuoren äiti toivoo sellaista, mitä moni muu vanhempi pitää itsestäänselvänä. Että voisi murehtia tavallisia murheita, kuten sitä, että nuori lentää pesästä.

– Olisin onnellinen, jos minulla olisi tavallinen elämä.

Meistä on tyttäreni kanssa tullut naapurustossamme jonkinlainen nähtävyys. "Katso kuinka hienosti tuo tyttö pyöräilee!", hihkaisi eräs äiti lapselleen ohittaessamme heidät matkalla kouluun.

Suomalaiselle tuiki tavallinen liikkumismuoto on Yhdysvalloissa harvinaista. Työmatkansa säännöllisesti pyöräilee yhdysvaltalaisista vain alle prosentti.

Laskin huvikseni lapseni koulun pihalla pyörätelineessä olevien pyörien määrän. Niitä oli neljän sadan oppilaan opinahjossa 16.

Ei siis ihme, että olen saanut useamman kerran kuulla hämmästeleviä ja ihailevia kommentteja pyöräilystämme. Samalla on käynyt ilmi, että useampikin lapsemme 6-vuotiaista luokkatovereista ajaa vielä apupyörien kanssa. Pyörällä ajon harjoitusta ei selvästikään ole kertynyt tarpeeksi.

Eräs isä tuli kiittelemään, että heidän lapsensa oli rohkaistunut pyörän päälle nähtyään tyttäremme pyöräilevän. Sanoin levittävämme mielellämme eurooppalaista pyöräilykulttuuria autoilun sydänmaille.

Koulunpihalla eräs lapsemme luokkakaverin äiti osoitti minua ja kysyi: ”miten pystyt tuohon?”. Kesti tovi ennen kuin tajusin, että hän tarkoitti korkokenkiäni, farkkujani ja jakkuani. Kostyymi ei kuulemma näyttänyt lainkaan siltä, että voisin olla liikkeellä pyörällä.

Yhdysvalloissa pyöräilijät pukeutuvat voittopuolisesti jonkinlaisiin joustaviin urheiluasuihin. Kutsun näitä sukkahousumiehiksi. Heitä suhahtaa ohitseni työmatkapyöräreitilläni viimeisen päälle hienoissa varusteissa.

Arkipäivän kokemukseni onkin, että Yhdysvalloissa työmatkapyöräilijät ovat usein piinkovia pyöräilyharrastajia. Kaltaisiani peruspyöräilijöitä näkee harvakseltaan. Naisena näytän myös olevan työmatkapyöräilijänä vähemmistössä.

Työpaikallani eräs vanhempi yhdysvaltalaismies kysyi minkä härpäkkeen olin kiinnittänyt pyöräni takarenkaan päälle. Herra ei ollut aiemmin nähnyt lastenistuinta.

Yhdysvaltalaisia yritetään kuitenkin saada innostumaan pyöräilystä.

Etujoukoissa pyöräilymahdollisuuksien parantamisessa ollaan länsirannikolla, esimerkiksi Portlandissa, Oregonissa. Mutta myös esimerkiksi Washingtonissa on lisätty pyöräteiden ja -kaistojen määrää yli 120 kilometrin verran 2000-luvun aikana. Pääkaupungin tavoite on rakentaa vuoteen 2020 mennessä ainakin 80 kilometriä lisää pyöräilyväyliä.

Jonkinlaisia merkkejä pyöräilyinnostuksen lisääntymisestä on nähtävissä.

Washingtoniin on levinnyt hiljattain useita kaupunkipyöräyrityksiä. Uutuutena pyörät, joita ei tarvitse pysäköidä tiettyihin telineisiin, vaan ne voi jättää niille sijoilleen määränpäähänsä päästyään. Pyörissä on GPS-paikannin, ja seuraava ajaja löytää ajokin kännykkäsovelluksella.

Lyhyiden matkojen korttelipyöräily näillä yhteiskäytössä olevilla kaupunkipyörillä onkin Yhdysvalloissa kasvanut parin viime vuoden aikana selvästi. Vuonna 2017 niillä tehtiin yhteensä 35 miljoonaa matkaa, 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Korttelipyöräilyn lisääntyessä liikenteeseen on saapunut selvästi aika kokematontakin pyöräilijää. Sydän kylmänä seurasin taannoin, kun nuori pariskunta toikkaroi kaupunkipyörineen ilman kypäriä liikennettä vastakarvaan, liikennemerkeistä ja -valoista piittaamatta.

Meno oli hurjaa, etenkin kun yhdysvaltalaiskaupungeissa fillaristille riittää riskin paikkoja ilman, että itse niitä lisää. Koska pyöräilykulttuuri on lapsenkengissä, autoilijoiden kanssa saa olla pyörän satulassa tarkkana.

Olen useamman kerran joutunut pyöräkaistalla väistelemään eteeni äkisti kaartavia tai pysäköityjä autoja. Toistaiseksi olen välttynyt yhteentörmäyksiltä.

Yhdysvaltain liikenneministeriön mukaan 783 pyöräilijää kuoli liikenneonnettomuuksissa vuonna 2017. Näissä onnettomuuksissa pyöräilijä kolaroi moottoriajoneuvon kanssa.

Viime kesänä kesälomalta palatessani hätkähdin, kun pyöräreitilleni oli ilmaantunut valkoiseksi maalattu polkupyörä. Pyörään ripustetusta lapusta selvisi, että siinä kadunkulmassa, korttelin päässä yhteispohjoismaisesta toimistostamme pyöräilijä oli kuollut jäätyään auton alle.

Tuon onnettomuuden jälkeen turmapaikalle oli tuotu metallitolppia erottamaan pyöräkaista autotiestä. Turvallisuuden parantaminen olisikin ensiarvoisen tärkeää, jos pyöräilyä Yhdysvalloissa halutaan lisätä.

Yhtälö on arkijärkinen: kun pyöräilijän ei tarvitse pelätä henkensä edestä, aiempaa useammat uskaltavat Yhdysvalloissakin pyörän selkään. Myös muut kuin ne sukkahousumiehet.

Poliisi epäilee Sastamalassa yli viikko sitten sattunutta onnettomuutta perhesurmaksi.

Onnettomuudessa saivat surmansa pirkanmaalaiset henkilöauton kuski ja ajoneuvossa olleet kaksi lasta.

Häijään suunnasta ajanut henkilöauto ajautui Sastamalan keskustan suunnasta tulleen ajoneuvoyhdistelmän kaistalle.

Rikoskomisario Pauli Pitkäkoski kertoo Ylelle, että tutkinnassa tulleiden seikkojen takia epäillään, että henkilöauton kuljettaja on tahallisesti ajanut rekkaa päin. Pitkäkoski ei kerro lasten ikiä tai kuljettajan sukupuolta.

Autossa oli turvaistuimet, on kerrottu aiemmin.

– Törmäys oli niin raju, että henkilöautossa olleiden puolesta ei olisi ollut mitään tehtävissä, tutkinnanjohtaja Pauli Pitkäkoski Sisä-Suomen poliisista kertoi viime viikolla.

Asiasta kertoi ensin MTV Uutiset.

Myös ajoneuvoyhdistelmä jouduttiin hinaamaan paikalta, mutta sen kuljettaja ei loukkaanut törmäyksessä vakavasti.

Tutkinnanjohtaja sanoi jo viime viikolla, että kello 20 jälkeen lauantaina tapahtunut onnettomuus ei johtunut ainakaan huonosta säästä tai näkyvyysongelmista.

Lue lisää:

Poliisi tutkii Sastamalan kuolonkolarin syytä: Kaksi lasta ja yksi aikuinen kuolivat, kun henkilöauto ajautui ajoneuvoyhdistelmän kaistalle

Antti Rinteen (sd.) vetämät hallitusneuvottelut ovat ohitse, ja keskustavasemmistolainen hallitus julkisti maanantaina liki 200-sivuisen hallitusohjelmansa. Yle seurasi politiikan suurta päivää hetki hetkeltä.

Tähän juttuun on poimittu nimenomaan alle 30-vuotiaita koskevia linjauksia.

1. Työpaikkatakuu

Jos alle 25-vuotias nuori tai alle 30-vuotias opinnoistaan valmistunut jää työttömäksi, hallitus takaa hänelle kolmen kuukauden kuluessa esimerkiksi työharjoittelu- tai oppisopimuspaikan.

Kyseessä voi olla myös työpaikka, työkokeilu, työpaja tai kuntoutus.

2. Virvoitusjuomien ja alkoholin verotus kiristyy

Hallitus jatkaa alkoholin ja tupakan veronkorotuksia sekä kiristää virvoitusjuomien verotusta. Virvoitusjuomavero kiristyy ja se painottuu sokeripitoisiin juomiin. Alkoholiveroa korotetaan maltillisesti.

Nyt kahdeksan euroa maksava aski olisi laskelmien mukaan korotuksen jälkeen 9,80 euron hintainen.

3. Toisen asteen tutkinto pakolliseksi

Varmistetaan, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen eli lukion tai ammatillisen koulutuksen. Korotetaan oppivelvollisuusikä 18 ikävuoteen.

4. Energiajuomat pois nuorimmilta

Hallitus kieltää energiajuomien myymisen alle 16-vuotiaille.

5. Ruotsi ylioppilaskirjoituksiin

Hallitus haluaa vahvistaa toisen kotimaisen kielen oppimista koulussa ja pyrkii palauttamaan ruotsin pakolliseksi yo-aineeksi.

6. Ilmaista ehkäisyä

Ehkäisy muuttuu koko maassa maksuttomaksi alle 25-vuotiaille. Kyseessä on kokeilu, jonka jatkosta päätetään vaalikauden lopulla.

7. Valokuitua kaikille

Hallitus aikoo rakentaa valokuituverkon koko maahan, jotta jokaisella on mahdollisuus nopeaan laajakaistaan. Lisäksi tiedonsiirtonopeutta nostetaan.

8. Lisää kasvisruokaa ja luomua

Uusi kansallinen ilmastoruoka-ohjelma pyrkii pienentämään suomalaisten syömän ruoan ilmastojalanjälkeä ja lisäämään ymmärrystämme ruoantuotannosta.

Kasvisruoan osuutta lisätään esimerkiksi kouluissa ja virastoissa, ja ohjataan kuntia suosimaan lihan, kananmunien ja maidon osalta kotimaista lähi- ja luomutuotantoa

9. Ylivelkaantumisen torjuntaa

Maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa lyhennetään.

Lisäksi otetaan käyttöön positiivinen luottorekisteri eli tietokanta, josta luotonantajayhtiöt voivat nähdä luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot reaaliaikaisesti. Tarkoitus on antaa luotonantajalle nykyistä parempi mahdollisuus arvioida lainan ottajan maksukykyä.

10. Raiskausten uhreille tukea

Raiskaus määritellään entistä tiukemmin, kun se muutetaan rikoslaissa suostumuksen puutteeseen perustuvaksi. Seksuaalirikosten uhrien tukikeskusten palvelutarjontaa ja valtakunnallista kattavuutta laajennetaan.

Hei lukija! Siinä olivat kiireisimmät tärpit. Mutta kiinnostavat poiminnat hallitusohjelmasta vain jatkuvat.

11. Ei lukukausimaksuja korkeakouluihin

Tutkintoon johtava korkeakoulutus säilyy maksuttomana.

12. Liikuntapaikkoja lisää

Liikkumista kannustetaan tukemalla liikuntapaikkojen rakentamista sekä lisäämällä ja kunnostamalla lähiliikuntapaikkoja, puistoja ja ulkoilureitistöjä.

13. Ympäristön puolesta kierrätyksellä

Tekstiilijätteen erilliskeräykselle etsitään keinoja jo ennen jätedirektiivissä asetettua vuoden 2025 määräaikaa, ja tehostetaan muovinkierrätystä.

14. Bensan hinta nousuun

Vähäpäästöisempi liikkuminen otetaan huomioon niin auto- ja ajoneuvoverotuksessa. Fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti. Esimerkiksi bensiinin ja dieselin hinta nousee noin viisi senttiä litralta.

15. Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset

Vähimmäisrangaistuksia korotetaan varsinkin silloin, kun kyseessä on lapseen kohdistuva törkeä seksuaalirikos.

16. Ulkomainen nimi ei saa haitata työnhakua

Hallitus laatii rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman. Tehdään selvitys nimettömästä työnhausta.

Nyt monet kokevat, että esimerkiksi ulkomaalaiselta kuulostava nimi työhakemuksessa karsii hakijan pois jatkosta, vaikka hänellä olisi työhön sopiva koulutus ja kokemusta.

17. Urheilijanuorille mahdollisuus amikseen

Urheilua tavoitteellisesti harrastavat nuoret saavat samanlaiset edellytykset opiskella ammatillisessa koulutuksessa kuin heillä nyt on urheilulukioissa.

18. Perusopetus myös paperittomille

Hallitusohjelmassa turvataan jokaisen nuoren, myös kesken koulutuksensa maahan tulleiden ja paperittomien, oikeus suorittaa perusopetus loppuun.

19. Silpomiset estettävä

Hallitus turvaa määrärahat sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön.

20. Pakkoavioliitot ehkä rikollisiksi

Pakkoavioliittojen mitätöinti tehdään mahdolliseksi ja niiden kriminalisointia selvitetään.

21. Medialukutaidolla valeuutisia vastaan

Väärän tiedon leviämistä pyritään ehkäisemään opettamalla medialukutaitoa entistä paremmin kouluissa ja nuorisotyössä. Autetaan lapsia myös suojautumaan ja käsittelemään verkossa kohtaamiaan ongelmia.

Lisäksi hallitus tukee niiden journalististen medioiden vastuullista työtä, jotka toimivat erityisesti nuorten suosimilla digitaalisilla alustoilla.

22. Pikavippien houkuttelevuutta vähennetään

Kuluttaja- ja pikaluottoja koskevaa sääntelyä kiristetään tarpeen vaatiessa. Kuluttajaluottojen houkuttelevuutta vähennetään hillitsemällä niiden aggressiivista markkinointia.

23. Sukupuolten palkkaeroja kavennettava

Naisten ja miesten välisiin perusteettomiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin muun muassa lisäämällä palkka-avoimuutta.

24. Perheenlisäys ja työsuhde

Lainsäädäntöä täsmennetään siten, että raskaus ja perhevapaan käyttö eivät saa vaarantaa määräaikaisen työsuhteen jatkumista.

25. Henkilötunnus ja sukupuoli

Henkilötunnuksesta tulee sukupuolineutraali, kun sen sukupuolisidonnaisuudesta luovutaan osana henkilötunnuksen uudistamista.

26. Translaki

Translaki uudistuu siten, ettei sukupuoltaan korjaavilta jatkossa vaadita lisääntymiskyvyttömyyttä. Lisäksi lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisen sukupuolen korjauksesta. Sukupuolenkorjausta voi kuitenkin edelleen hakea vasta täysi-ikäisenä.

27. Sukuelinkirurgia pois nuorimmilta

Intersukupuolisten lasten kosmeettisesta, ei-lääketieteellisestä sukuelinkirurgiasta luovutaan lasten ollessa pieniä. Näin vahvistetaan heidän itsemääräämisoikeuttaan.

Muokattu kello 20.32: Kohdan 2 otsikkoon nostettu alkoholin ja virvoitusjuomien verotus tupakkaveron sijaan.

Lue lisää:

Tutustus hallitusohjelmaan tämän tiedotteen liitteistä (Valtioneuvosto)

Yle seurasi hallitusohjelman julkistuspäivää hetki hetkeltä: Ministeriveikkaukset alkoivat, hallitusneuvottelijat vetäytyivät Korpilammelle

Analyysi: Antti Rinteen hallituksen riemun päivät haihtuvat nopeasti

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen johtaman hallituksen ohjelma julkistettiin maanantaina kello 10.30 alkaneessa tiedotustilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa. Ohjelma julkistettiin samaan aikaan valtioneuvoston sivuilla.

Hallitusohjelman nimi on Osallistava ja osaava Suomi, Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.

1. Rinteen mukaan hallituksen päätavoitteet ovat korkea työllisyysaste, kestävä julkinen talous, kestävä ympäristöpolitiikka, tuloerojen kaventaminen sekä tuottavuuden kasvu. Rinteen mukaan takuumieheksi tarvitaan toimiva hyvinvointivaltio.

2. Ministereitä tulee 19. Ministerisalkut jakautuvat seuraavasti:

SDP pääministeri (VNK) eurooppaministeri (VNK), kunta- ja omistajaohjausministerin (YM), kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri (UM), perhe- ja peruspalveluministeri (STM), liikenneministeri (LVM) ja työministeri (TEM).

Keskusta tulevat valtiovarainministeri (VM), tiede- ja kulttuuriministeri (OKM), elinkeinoministeri (TEM), puolustusministeri (PLM) sekä maa- ja metsätalousministeri (MMM).

Vihreät ulkoministeri (UM), ympäristö- ja ilmastoministeri (YM) ja sisäministeri (SM)

Vasemmistoliitto sosiaali- ja terveysministeri (STM) ja opetusministeri (OKM).

RKP oikeusministeri (OM) sekä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri (OM).

SDP ja vihreät valitsevat ministerinsä huomenna tiistaina, vasemmistoliitto ja keskusta keskiviikkona.

Tähän mennessä tiedossa on muutamia nimiä: Oikeusministeriksi nousee RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriksi kansanedustaja Thomas Blomqvist. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on todennäköisesti opetusministeri. Ulkoministeriksi on nousemassa vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.

Hallitusneuvotteluja vetäneestä, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteestä tulee hyvin todennäköisesti pääministeri.

3. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi seuraavansa eduskunnassa takapenkistä työllisyystavoitteen täyttymistä eikä lähde ministeriksi. Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto kehui hallitusohjelman olevan ilmastonmuutoksen torjunnan osalta maailman kunnianhimoisin hallitusohjelma. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson iloitsi työttömien aktiivimallin purkamisesta. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kysyi miksei Suomikin pystyisi nostamaan työllisyysasteen 75 prosenttiin, jos naapurimaissa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa pystytään siihen?

4. Tulevat 18 maakuntaa hoitavat Rinteen mukaan vain sote-palveluita sekä palo- ja pelastustointa. Perusterveydenhuollon hoitotakuu tiukentuu, kiireettömissä tapauksissa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Tavoite voidaan ohjelman mukaan saavuttaa tuhannen yleislääkärin lisäyksellä. Vanhusten hoivan hoitajamitoituksen vähimmäistasoksi kirjataan 0,7.

5. Alle 1000 euroa ansaitseville eläkeläisille hallitus lupaa 50 euroa kuukaudessa lisää rahaa puhtaana käteen.

6. Polttoaineiden verotus kiristyy ja nostaa bensiiniin ja dieseliin hintaa noin 5 senttiä litralta.

7. Oppivelvollisuus pitenee 18 ikävuoteen ja toinen aste eli käytännössä lukiot ja ammattikoulut muuttuvat maksuttomiksi.

8. Hallitusohjelmassa on kaksi nuorisoa kiinnostavaa kohtaa: Energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille kielletään ja kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikäraja lasketaan 15 vuoteen.

9. Hallitusohjelman julkaistamisen jälkeen eduskuntaryhmät kokoontuivat Espoon Korpilammelle seminaariin, jossa ne kävivät hallitusohjelmaa läpi, sitouttaakseen myös viiden puolueen kansanedustajat hallitusohjelman taakse.

10. Hallitusohjelman mukaan verotuloja lisättäisiin 730 miljoonalla eurolla, tämä ei kuitenkaan kata kaikkia pysyviä menolisäyksiä. Lisätukea toivotaan työllisyyden kasvusta. Talousasiantuntijan mukaan hallitusohjelman linjaukset tuovat lisää rahaa pienituloisille. Sen sijaan keski- ja suurituloisille esitetyt muutokset vaikuttavat todennäköisesti vain vähän. Valmisteverojen kiristykset tuntuvat monen kukkarossa.

Aiheesta lisää:

Antti Rinteen hallitus lupaa jokaiselle jotakin: Ylen hakukone kertoo, mitkä lupaukset koskevat sinua

Analyysi: Hallitusohjelma lupaa hoitoonpääsyn viikossa – voiko se olla totta?

Näin hallitusohjelma on otettu vastaan: Enteilee konkurssia, on hiekalle rakennettu huvila – toisaalta auttaa Suomen yli laskusuhdanteen

Vaasan keskussairaalalle luvataan hallitusohjelmassa laaja päivystys – "Tämä on keskussairaalan tulevaisuuden päivä"

Tulevan hallituksen ohjelma on julkaistu. Tässä jutussa voit selvittää, mitä se merkitsee sinun arjessasi. Valitse alta, mihin ryhmiin kuulut ja mihin rahasi kuluvat, ja saat tietää, mitä SDP:n Antti Rinteen hallitus sinulle lupaa.

Seuraava hallitus panee vireille lukuisia selvityksiä ja ohjelmia, mutta tähän on poimittu vain muutamat kansalaisen kannalta kiinnostavimmat.

Ilmasto ja energia-asiat ovat laveasti esillä hallitusohjelmassa, mutta arkea koskettavia toimenpiteitä on varsin vähän. Kaavailuja ja selvityksiä on sitäkin enemmän.

Selkeät ilmastotoimet liittyvät lähinnä polttoaineisiin. Esimerkiksi öljylämmitys pitäisi vaihtaa muuhun lämmitysmuotoon 2020-luvulla. Tähän tarjotaan kotitalouksille erityistä ohjelmaa, mutta mahdollisia kannustimia ei mainita.

Lue myös:

Yle seurasi hallitusohjelman julkistuspäivää hetki hetkeltä: Ministeriveikkaukset alkoivat, hallitusneuvottelijat vetäytyivät Korpilammelle

Analyysi: Antti Rinteen hallituksen riemun päivät haihtuvat nopeasti

Analyysi: Hallitusohjelma lupaa hoitoonpääsyn viikossa – voiko se olla totta?