Valokuva kahden yläkoululaisen tekemästä puukosta somessa poiki tekijöilleen mielenkiintoisen reissun vuoden loppupuolelle.
Keiteleläisten kahdeksasluokkalaisten tekemät puukot pääsevät esille Belgian Gemblouxissa järjestettävään kansainväliseen veitsinäyttelyyn marraskuussa.
Opettajana viime lukukaudella oli alan huippuammattilainen, paikallinen puukkoseppämestari Pekka Tuominen, joka työskenteli teknisen työn opettajan viransijaisena.
Hän laittoi keväällä kahden oppilaan puukoista kuvan sosiaaliseen mediaan. Sen sattui näkemään belgialainen veitsentekijä, joka ihastui Lenni Jäntin ja Riku Matilaisen työn jälkeen niin paljon, että kutsui Jäntin ja Matilaisen mukaan näyttelyyn.
– Puukkojen yksinkertaisuus ja konstailemattomuus herättivät huomiota, Tuominen kertoo.
Jäntin ja Matilaisen valmiiden puukkojen kahva on visakoivua. Hela on tehty tinasta. Työläin vaihe oli kahdesta nahan suikaleesta pyöritetty tupen remmi. Sen sijaan terän taonta ja kahvan tekeminen olivat mukavia työvaiheita.Marianne Mattila / Yle
Ennen marraskuista matkaa Jäntti ja Matilainen tekevät kumpikin näyttelyyn kolme puukkoa. Osa puukoista myydään, osa on paikalla puhtaasti näyttelyesineenä.
Pojat ovat tyytyväisiä tulevaan Belgian-reissuun.
– Aika yllättävää oli, että päästiin sinne. Mukava, että tästä kasvoi niin iso juttu, Matilainen toteaa.
Sekä Jäntti että Matilainen käyttävät puukkoa, mutta itse tehdyt puukot ovat olleet vielä hyllyllä.
– En ole raaskinut vielä testata sitä, Jäntti kertoo.
Veitsinäyttelyyn lähteviin puukkoihin valmistui kevään aikana terät. Puukon tekeminen aloitetaan aina terästä. Sen jälkeen tehdään kahva ja viimeisenä puukkoon sopiva tuppi.Marianne Mattila / Yle
Suomalainen puukko kiinnostaa veitsentekijöitä
Suomalainen puukko on puhdaslinjainen käyttöesine. Siinä ei ole ylimääräistä krumeluuria.
– Peruspuukkoa arvostetaan yhä enemmän, Tuominen kertoo.
Puukkoja tehdään joka puolella maailmaa, koska sitä voi käyttää oikeasti. Puukko ei ole pelkkä koriste-esine.
– Eri maiden perinneveitset voivat olla hyvin monimutkaisia ja silloin ne ovat oikeastaan koriste-esineitä, Tuominen kertoo
Puukkoa kutsutaan aina puukoksi. Esimerkiksi englanniksi se on puukko knife.
Pekka Tuominen ei muista, että koskaan aikaisemmin veitsinäyttelyssä olisi ollut esillä yläkouluikäisten tekemät ensimmäiset puukot.Marianne Mattila / Yle
– Paikalla on pari sataa näytteilleasettajaa, kertoo kerran paikalla ollut Tuominen.
Yhdistys on päättänyt kustantaa poikien lennot, majoituksen ja pöytäpaikan näyttelyyn.
Keiteleen kunta tukee matkaa kustantamalla kahden opettajan lennot.
Marraskuussa nelikkoa odottaa neljän päivän reissu.
– Onhan tämä onnellinen ja erilainen tarina, Tuominen toteaa hymyillen.
Puukkojen tekoa jatketaan vielä syksyllä Pekka Tuomisen ohjauksessa. Belgiaan lähtevät Lenni Jäntti ja Riku Matilainen istuvat vastakkain edessä. Samassa käsityökerhossa olivat mukana myös Miska Paananen ja Juri Eevala.Marianne Mattila / Yle
Taloustieteilijä Rauskala on toiminut Itävallan opetusministeriön osastopäällikkönä.
Liittokansleri Sebastian Kurzin johtama hallitus kaatui viime viikolla epäluottamulauseäänestyksessä. Hänen tilalleen väliaikaiseksi liittokansleriksi nimettiin perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja Brigitte Bierlein.
Bierleinin johtama hallitus hallitsee Itävaltaa syyskuussa pidettäviin vaaleihin asti.
Hallitusneuvottelujen vetäjän Antti Rinteen (sd.) tulevasta hallituksesta on selvillä käytännössä jo kuusi ministeriä.
Antti Rinteestä itsestään tulee pääministeri, jos hallitus syntyy.
Ruotsalainen kansanpuolue on jo nimennyt ministeriehdokkaiksi Anna-Maja Henrikssonin oikeusministeriksi ja Thomas Blomqvistin pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriksi.
Lisäksi muut hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat todennäköisesti mukana hallituksessa keskustan Juha Sipilää lukuunottamatta.
Hallituspuoluetta olisi vaikea johtaa hallituksen ulkopuolelta. Kaikkiin tarvittaviin kokouksiin osallistuminen olisi käytännössä hankalaa tai pitäisi ainakin tehdä erityisjärjestelyjä.
Vihreiden puheenjohtajuuden kesäkuussa jättävä Pekka Haavisto on erittäin vahva ehdokas seuraavaksi ulkoministeriksi.
Puolueen seuraavasta puheenjohtajasta Maria Ohisalosta tullee myös ministeri. Ohisalolle ei ilmoittautunut haastajaa, joten vihreät ei järjestänyt jäsenäänestystä puheenjohtajastaan.
Varma ministeri on myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Andersson kertoi Ylen haastattelussa olevansa kiinnostunut opetusministerin salkusta.
Yleensä ministerivalinnoissa vahvoilla ovat puolueiden puheenjohtajien lisäksi varapuheenjohtajat ja eduskuntaryhmien johto.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Antti Rinne johtaa hallitusta – SDP:lle seitsemän ministeriä
Antti Rinteen pääministeriyden lisäksi puolueen ministerilista voisi näyttää seuraavalta.
Eurooppaministeriksi on vahvoilla oululainen kansanedustaja Tytti Tuppurainen. Hän oli viime kaudella EU-politiikkaa käsittelevän suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja.
Kuntaministeriksi noussee SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja ja Antti Rinteen luotettu Sirpa Paatero. Kotkalainen kansanedustaja on Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja.
Kehitys- ja yhteistyöministeriksi olisi mahdollinen puolueen varapuheenjohtaja Ville Skinnari. Lahtelainen kansanedustaja on työskennellyt ulkomailla ja kansainvälinen kauppa on tuttua.
SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin lienee myös ministeri, ehkäpä liikenne- ja viestintäministeri.
Mahdollisesti Skinnarin ja Marinin pestit voisivat mennä myös toisinpäin.
Perhe- ja peruspalveluministeriksi valinta voisi olla porilainen kansanedustaja Krista Kiuru. Hän johti viime vaalikaudella eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa.
Työministeriksi saattaa olla vahvoilla eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tuula Haatainen saattaisi jatkaa eduskunnan varapuhemiehenä.
SDP päättää ministereistään tiistaina.
Jyrki Lyytikkä / Yle
"Annika Saarikko ottaa minkä salkun tahtoo"
Ylen eri lähteiden puheissa keskustan ministereistä toistuu yksi arvio: Annika Saarikko ottaa minkä ministerinsalkun tahtoo, vaikka sanoikin puolueen puheenjohtajuudelle juuri nyt ei.
Saarikolla on sama tilanne kuin neljä vuotta sitten: silloin hänen esikoisensa oli vielä vauva, nyt toisen lapsen laskettu aika on sama kuin keskustan ylimääräisellä puoluekokouksella.
Neljä vuotta sitten Saarikon vanhempainvapaa turvattiin järjestetyllä, jossa Juha Rehula oli perhe- ja peruspalveluministerinä kaksi ensimmäistä vuotta, Saarikko kaksi viimeistä.
Sama kaava toistunee nytkin. Vahvin veikkaus on tiede- ja kulttuuriministerin salkku. Lisäksi tarvitaan joku tuuraajaksi.
Mutta sitten keskustan ministeriveikkaus menee vaikeammaksi. Sipilä kieltäytyy kaikista keskeisistä paikoista ja vetäytyy eduskunnan takariviin kantamaan vastuuta surkeasta vaalituloksesta, kuten hän itse sanoi.
Valtiovarainministeri arvoituksena keskustan valinnoissa
Keskustassa on kahta ilmaa siitä, minkälaiset paikat todennäköisille puheenjohtajaehdokkaille pitäisi nyt järjestää.
Toiset laittaisivat puheenjohtajaehdokkaat mahdollisimman koviin tehtäviin, toisten mielestä esimerkiksi valtiovarainministerin paikan antaminen nyt Antti Kaikkoselle merkitsisi hänen puheenjohtajaksi valintansa tukemista. Ratkaisu voisi kääntyä syyskuun puoluekokousäänestyksessä jopa Kaikkosta vastaan.
Siksi veikkaukset Kaikkosen salkusta vaihtelevat valtiovarainministeristä elinkeinoministeriin ja puolustusministeriin. Elinkeinoministeri ja puolustusministeri voisivat olla tässä vaiheessa jopa todennäköisemmät vaihtoehdot.
Toinen vaihtoehto valtiovarainministeriksi tai elinkeinoministeriksi voisi olla Mika Lintilä, elinkeinoministeriksi ehkä myös Katri Kulmuni.
Varapuheenjohtaja Katri Kulmuni voisi nousta myös puolustusministeriksi. Toinen vaihtoehto on kansanedustaja Mikko Savola.
Kulmuni lienee todennäköinen ministeri, mutta pesti riippuu ministeripaketin kokonaisuudesta.
Myös arviot maatalousministeristä vaihtelevat. Toisten mielestä Jari Lepän pitäisi nyt antaa jatkaa tehtävässä, koska Suomen EU-puheenjohtajuus alkaa jo heinäkuun alussa ja maatalousrahat ovat olennainen neuvottelun kohde.
Edellinen keskustalainen pääministeri Matti Vanhanen siirtynee eduskunnan puhemieheksi. Perusteluna on mainittu muun muassa Vanhasen elokuinen sydänleikkaus, josta toipuminen onnistuu helpommin puhemiehenä kuin ministerinä.
Toinen mahdollisuus puhemieheksi voisi olla Anu Vehviläinen.
Keskusta päättää ministeriehdokkaistaan keskiviikkona.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Vihreiden Pekka Haavisto ulkoministeriksi
Vihreissä käytännössä varma ulkoministeri on Pekka Haavisto.
Kesäkuussa puolueen johtoon valittava Maria Ohisalo nousee joko ympäristö- ja ilmastoministeriksi tai vaihtoehtoisesti sisäministeriksi.
Jos Ohisalo haluaa ympäristöministerin pestin, sisäministeriksi noussee eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen.
Tamperelainen entinen kansanedustaja ja Sitran neuvonantaja ympäristöasioissa työskentelevä Oras Tynkkynenpyrkii ilmastoministeriksi. Jos Maria Ohisalo haluaa samaan tehtävään, Tynkkysellä tuskin on menestymisen mahdollisuuksia.
Vihreät päättää hallitusohjelman hyväksymisestä ja ministeriehdokkaistaan tiistaina.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Vasemmistoliitosta mahdollisesti vain naisia ministereiksi
On paljon mahdollista, että Vasemmistoliitto esittää vain naisia puolueen ministereiksi.
Puheenjohtaja Li Andersson haluaa mieluummin opetusministeriksi.
Koska Andersson on Turusta, vasemmistoliiton tapojen mukaisesti toinen ministeri nimitettäneen Pohjois-Suomesta. Sosiaali- ja terveysministeri lienee Hanna Sarkkinen.
Jyrki Lyytikkä / Yle
RKP nimesi jo ministeriehdokkaansa
Ruotsalainen kansanpuolue nimesi jo sunnuntai-iltana ministeriehdokkaansa. Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ryhtyy oikeusministeriksi.
Samaan ministeriöön pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriksi nimitetään Thomas Blomqvist Raaseporista. Hän on RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
Kaupan alalla on tänään ihmetelty, mitä tarkoittaa tämä uuden hallitusohjelman lakoninen kirjaus: "Hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, muun muassa private label -tuotteet".
Private label -tuotteet ovat kauppaketjujen omia tuotemerkkejä, joita yleensä myydän hieman halvemmalla kuin ns. merkkituotteita. Tunnettuja kaupan merkkejä Suomessa ovat mm. K-ryhmän Pirkka-tuotteet ja S-ryhmän Rainbow-tuotteet.
Kaupan omien merkkien hintaetu vastaaviin ns. merkkituotteisiin verrattuna voi perustua mm. suuriin hankintaeriin ja pienempiin markkinointikustannuksiin.
Päänraapimista päivittäistavarakaupassa aiheuttanut kirjaus ylivoimaisen neuvotteluaseman hillinnästä ja private label -tuotteista on peräisin Säätytalon hallitusohjelmaneuvottelujen maatalousryhmästä, jonka sihteerinä toimi maatalousministeri Jari Lepän erityisavustaja Risto Lahti.
– Kirjauksella haluttiin alleviivata poliittista tahtoa siihen, että elintarvikeketjun kaikki osapuolet pärjäävät ja hallitus haluaa etsiä siihen keinot, Risto Lahti sanoo.
Asiantuntijat miettimään keinoja
Lahti ei vielä halua arvioida, millaisia mahdolliset lainsäädännölliset keinot voisivat olla, mutta pitää private label -tuotteiden kieltämistä käytännössä epätodennäköisenä vaihtoehtona. Hänen mukaansa hallitusohjelman kirjaus toimii pohjana käynnistettävälle asiantuntijatyölle ja asiantuntijoiden tehtävänä on etsiä sopivat keinot, joilla päivittäistavarakaupan neuvotteluasemaa hillitään ja private label -tuotteiden kauppaa mahdollisesti säädellään.
Suomen päivittäistavarakaupasta kaupan omien merkkien eli ns. private label -tuotteiden osuus on noin neljännes.
"Rajua puuttumista yritystoimintaan"
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kertoo, että kaupan piirissä hallitusohjelman kirjaus on herättänyt hämmennystä, eikä kukaan tiedä, mitä se voisi käytännössä tarkoittaa.
– Kaupan merkkien kieltäminen Suomessa olisi aika rajua puuttumista yritystoimintaan, Luoto sanoo.
Hän huomauttaa, että Suomessa on juuri säädetty elintarvikemarkkinalaki, ja elintarvikeketjun epäterveitä kauppatapoja suitsivaa ns. utp-direktiiviä (unfair trading practises) ollaan parhaillaan sisällyttämässä Suomen lainsäädäntöön.
Kyse on suuren mittakaavan asioista, sillä koko Suomen päivittäistavarakaupan myynti on noin 18 miljardia euroa vuodessa ja private label -tuotteiden osuus siitä on noin 4,5 miljardia euroa. Hallitusohjelmassa mainitut mahdolliset lainsäädännölliset toimet koskisivat siis suurta kaupan volyymiä, joka koostuu suurelta osin monille kuluttajille tärkeistä halvempien tuotteiden ryhmistä.
Sekä lastensuojeluilmoitusten että kiireellisesti sijoitettujen lasten määrät kasvoivat viime vuonna, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta lastensuojelutilastosta.
Lastensuojeluilmoitus tehtiin viime vuonna noin 79 000 lapsesta, mikä oli noin 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lastensuojeluilmoituksia sen sijaan oli melkein kaksinkertainen määrä, noin 146 000. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtä lasta kohden tehtiin keskimäärin 1,8 lastensuojeluilmoitusta.
Kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli viime vuonna 4 390, mikä oli 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.
THL:n tutkimusprofessorin Tarja Heinon mielestä vaikeassa tilanteessa olevien lasten, nuorten ja perheiden tukeminen riittävän aikaisin ei ole onnistunut
– Jotta jatkossa osattaisiin kohdentaa tuki oikein, tulisi tuntea ilmiöitä paremmin ja myös tutkia juuri tätä kysymystä monipuolisesti, nykyistä enemmän ja tarkemmin, Heino toteaa THL:n tiedotteessa.
Viime vuonna kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli yli 18 500. Näiden lasten määrä kasvoi edellisvuodesta muutamalla prosentilla. Huostassa oli yhteensä noin 11 000 lasta, mikä vastaa noin prosenttia alle 18-vuotiaista
Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä kuitenkin laski viime vuonna kaksi prosenttia. Avohuollossa oli viime vuonna kaikkiaan noin 55 000 lasta eli noin neljä prosenttia alle 21-vuotiaista.
Yhdysvallat kiristi tiistaina Kuuban vastaisia pakotteita. Maan valtiovarainministeriö muun muassa kielsi koulutukselliset ryhmämatkat Kuubaan.
Koulutusmatkat ovat olleet viime aikoina yksi pääperusteista yhdysvaltalaisten Kuuban-matkoille, ja päätöksen odotetaan vähentävän yhdysvaltalaisten Kuuban-matkailua merkittävästi.
Käytännössä kyse on ollut turistimatkoista, joissa matkaajat ovat viettäneet osan aikaa paikallisten kanssa.
Lisäksi ministeriö kielsi veneiden ja yksityisten lentokoneiden viennin Kuubaan.
Yhdysvallat perustelee uusia pakotteita Kuuban "epävakauttavalla roolilla läntisellä pallonpuoliskolla", millä se tarkoittaa Kuuban tukea muun muassa Venezuelalle ja Nicaragualle.
Venäjän viranomaisten raportoidaan vaativan nettipalveluilta käyttäjiin liittyviä tietoja.
Tiistaina Venäjän johtava internetyritys Yandex sanoi, että se on sitoutunut tiedon yksityisyyteen. Yandex kommentoi asiaa uutisraporttien kerrottua, että Venäjän tiedustelupalvelu FSB olisi vaatinut Yandexilta sen salausavaimia.
Yandex ei tiistaina kumonnut tai vahvistanut raportteja siitä, että venäläisviranomaiset painostavat yhtiötä. Se kuitenkin kommentoi, että Venäjän nykyisiä internetturvallisuutta koskevia lakeja voidaan noudattaa loukkaamatta käyttäjien yksityisyyttä.
Yandex pyörittää Venäjän suosituinta internetin hakupalvelua ja sähköpostipalvelua.
Maanantaina taas raportoitiin, että venäläisviranomaiset haluavat tietoja treffipalvelu Tinderistä.
Tiistaina yhtiö sanoi, että on antanut luvan tulla laitetuksi listalle, johon kuuluvien yritysten on pyydettäessä luovutettava tietoja käyttäjistä viranomaisille. Näihin lukeutuu myös FSB.
Jos yhtiö ei suostu, sen toiminta voidaan estää. Venäjä on aiemmin yrittänyt estää viestipalvelu Telegramin käytön, koska yhtiö ei antanut viranomaisille pääsyä käyttäjiensä salaisiin viesteihin. Käyttäjät kiersivät eston VPN-palveluiden avulla.
Tinderin mukaan yhtiö ei ole vielä antanut julki kenenkään käyttäjän tietoja.
Tinder on laitettu Venäjän televiestintä- ja mediasääntelyviraston listalle viime kuussa. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan listalla on 175 yhtiötä.
Vaatimus tarkoittaa, että Tinderin on säilytettävä käyttäjien metatietoja sekä teksti-, ääni- ja videoviestejä, raportoi uutistoimisto Reuters.
Tinderin lisääminen listalle on osa Venäjän laajempaa pyrkimystä säädellä internetin käyttöä.
Poistomääräys voisi ulottua koko maailmaan?
Samaan aikaan Euroopan unionin puolella Euroopan unionin tuomioistuimen neuvonantaja on sanonut, että Facebookin kaltaiset sosiaalisen median palvelut voidaan määrätä poistamaan kunniaa loukkaava sisältö missä päin maailmaa tahansa, jos tuomioistuin niin päättää.
Kommentit liittyvät tapaukseen, jossa Facebookin käyttäjä julkaisi henkilökohtaisessa profiilissaan artikkelin itävaltalaisesta vihreiden poliitikosta. Mukana oli kuva, johon oli laitettu kommentti. Poliitikko kääntyi oikeuden puoleen estääkseen kommentin leviämisen.
Itävaltalainen tuomioistuin päätti, että kommentit ovat herjaavia ja tarkoitettu loukkaamaan. Se määräsi Facebookin estämään pääsyn kommentteihin Itävallassa.
Euroopan unionin tuomioistuimen neuvonantaja Maciej Spuznar sanoi laillisena mielipiteenään, että hänen mielestään tuomioistuin voi määrätä Facebookin kaltaiset yhtiöt "etsimään ja tunnistamaan kaiken alustalla jaetun tiedon seasta tiedon, joka on identtinen laittomaksi määritellyn tiedon kanssa", uutistoimisto AP raportoi.
Spuznarin mukaan eurooppalainen oikeus on sellaista, ettei ole mahdotonta, että tieto voidaan määrätä poistamaan maailmanlaajuisesti.
Spuznarin kommentit eivät ole laillisesti sitovia, mutta niitä pidetään ohjenuorana EU-tuomioistuimissa.
Ammatilliselta koulutukselta leikatut miljoonat saavat viimein paikkauksia, kertoo SDP:n hallitusohjelmaneuvottelija Jukka Gustafsson.
235 miljoonan euron kokonaissumma jakaantuu viidelle vuodelle. Raha menee suoraan ammatillisen koulutuksen järjestäjille, esimerkiksi Tampereella Tredulle ja pääkaupunkiseudulla Stadin ammattiopistolle.
– Ensimmäisenä palkkaamme lisää opettajia. Aikanaan lasketutin, paljonko tuhannen opettajan palkkaaminen maksaisi. 74 miljoonalla eurolla saisi sen tuhat opettajaa, joten voimme jopa ylittää irtisanottujen opettajien määrän, Gustafsson kertoo.
Kahden viime hallituksen tekemien ammatillisen koulutuksen yli 300 miljoonan euron leikkaukset ovat johtaneet 1 600 opettajan irtisanomisiin.
Leikkaukset ovat osuneet myös lähiopetustuntien määriin. Esimerkiksi Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa lähiopetustunteja on vähennetty kolmannes.
Nyt SDP:n Antti Rinteen hallitus aikoo lisätä lähiopetusta ja tuoda ammatilliseen koulutukseen säännölliset opetusviikot takaisin.
– Opiskelijoille täytyy saada täysiä opetuspäiviä, lisätä työssäoppimisen suunnitelmallisuutta ja opettajien osallistumista työssäoppimiseen, Gustafsson kertoo.
Osa oppilaista on ollut väliinputoajia
Opettajien ammattijärjestö OAJ:n Pirkanmaan puheenjohtaja Matti Helimo toteaa, että koulutusleikkauksissa kärsijöinä ovat olleet oppilaat ja opiskelijat.
– Tämä lukukausi oli ammatilliselle koulutukselle ja ammattiopistoille yksi vaikeimmista. Opiskelijoita on lähetetty takaisin työssäoppimispaikoilta, sillä opettajat eivät ehdi opettaa heitä, Helimo kertoo.
OAJ:n oman lausunnon mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta pitäisi lisätä 270 miljoonalla eurolla.
Jukka Gustafssonin mukaan ammattiin opiskelevat hyötyvät opettajien ja lähiopetuksen lisäämisen ohella myös toisesta uudistuksesta. Oppilashuollon vahvistamiseen on varattu pysyvä määräraha.
– Ammatillisen koulutuksen kohdalla tämä tarkoittaa noin 10 miljoonaa euroa. Sillä voidaan palkata lisää terveysalan asiantuntijoita.
Pakollista ja maksutonta opiskelua entistä pidempään
Kolmas merkittävä uudistus on Gustafssonin mukaan oppivelvollisuusiän nostaminen 18 ikävuoteen.
– Se koskee erityisesti oppimateriaalikustannuksia ja tuo maksuttomuuden myös ammatilliseen koulutukseen.
Ammatilliseen koulutuksen ja lukion oppivelvollisuutta koskevaan uudistukseen on varattu yhteensä 107 miljoonaa euroa.
– Sanoisin kyllä, että ammatillinen koulutus on saanut hallitusohjelmassa ansaitsemansa huomion, Gustafsson sanoo yhteenvetona.
Teknologiayritys Apple kertoi maanantaina, että yrityksen 18-vuotias iTunes-musiikkisovellus lopetetaan.
Joutsenlauluaan lurittelevan sovelluksen tilalle yritys tarjoaa kolmea uutta sovellusta. Nämä aiempaa räätälöidymmät sovellukset ovat Apple Music, Apple Podcasts ja Apple TV.
– ITunes mullisti ihmisten tavan kuunnella musiikkia sen jälkeen, kun se julkistettiin vuonna 2001. Nyt se poistetaan vaiheittain käytöstä, kertoo yrityksen ohjelmistotuotannon varajohtaja Craig Federighi.
– ITunesin tulevaisuus ei ole yksi sovellus, vaan kolme.
Ihmisten käyttötottumukset ovat siirtyneet yhä enemmän striimattavan sisällön kuluttamisen suuntaan iTunesin julkaisun jälkeen. ITunes tarjosi käyttäjille mahdollisuuden järjestellä musiikkikirjastojaan ja ostaa digitaalisia versioita kappaleista.
– Ei ole mitään syytä, että iTunes on olemassa, piste, toteaa markkinatutkimusta tekevän Creative Strategies -yrityksen analyytikko Carolina Milanesi.
– Jos haluan musiikkia, minulla on sovellus. Jos haluan television, minulla on sovellus. Näin ihmiset ajattelevat tänä päivänä, Milanesi jatkaa.
Musiikkikirjasto ei katoa
Joitain iTunesin ominaisuuksista siirretään sitä korvaaviin uusiin sovelluksiin.
Musiikkilehti Pitchforkin mukaan myös Applen puhelinten ja musiikkisoitinten synkkaus Mac-koneiden kanssa muuttuu. Synkkaus ei enää tapahdu iTunesin kautta, vaan synkkausmahdollisuus tulee osaksi käyttöjärjestelmän tiedostonhallintasovellusta Finderia.
Pitchfork kertoo Applen tähdentäneen lausunnossa, että käyttäjät pääsevät jatkossakin käsiksi koko musiikkikirjastoonsa, olivat kappaleet ladattuja tai cd-levyltä "ripattuja".
ITunesin kuoppaaminen tapahtuu uuden Catalina-nimisen käyttöjärjestelmäversion julkistamisen yhteydessä. Käyttäjien käsiin uusi käyttöjärjestelmä tulee näillä näkymin syyskuussa.
Apple ilmoitti uudistuksistaan vuotuisen WWDC-konferenssinsa avauspäivänä.
Europarlamenttiin valitun Teuvo Hakkaraisen (ps.) hovissa saama sakkotuomio pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta jää voimaan. Helsingin hovioikeudesta kerrotaan, että tuomio on nyt lainvoimainen.
Syyttäjä ilmoitti jo keväällä, ettei aio hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Hovioikeus kovensi Hakkaraisen rangaistuksen 45 päiväsakosta 80 päiväsakkoon. Hakkaraisen tuloilla maksettavaa tulee 5 440 euroa. Hänet määrättiin jo käräjillä maksamaan lisäksi Ruoholle 1 400 euroa korvauksia.
Syyttäjä Eija Velitski oli vaatinut Hakkaraiselle kahden kuukauden ehdollista vankeutta.
Sininen kovaääninen traktori ajaa edestakaisin Pyhäjoen keskustaa. Sen sisälle on ahtautunut neljä nuorta miestä. Pohjoispohjalaisessa pikkukunnassa traktori toimii alaikäisten kulkuneuvona. Muuten kylänraitilla on hiljaista.
Pyhäjoen keskustasta ei juuri huomaa, että lähistöllä Hanhikivanniemellä on käynnistymässä yksi Suomen suurimmista rakennustyömaista. Fennovoiman ydinvoimalan työmaalla odotetaan työskentelevän muutaman vuoden kuluttua jopa neljä tuhatta ihmistä. Se on noin tuhat enemmän kuin Pyhäjoella on asukkaita.
Ydinvoimayhtiö Fennovoimalla, Rosatomin tytäryhtiö RAOS Projejectilla ja pääurakoitsija Titan-2:lla työskentelee Pyhäjoella reilut 150 työntekijää. Parin vuoden kuluttua määrä on huomattavasti suurempi, sillä Fennovoiman pääkonttorin on määrä muuttaa Helsingistä Pyhäjoelle keväällä 2021. Tuolloin selviää, kuinka moni yhtiön noin 400 työntekijästä muuttaa pohjoiseen.
Rosatomin ja Titanin henkilöstä alkaa muuttaa alueelle enenevissä määrin siinä vaiheessa, kun ydinvoimalan rakentaminen alkaa.
Haastattelimme kolmea alueelle työn perässä muuttanutta.
Joni Lyytikäinen, 35, muutti viisihenkisen perheensä kanssa
Joni Lyytikäinen työskentelee Fennovoimalle.Paulus Markkula / Yle
Jykevä aita ja asiattomilta pääsy kielletty -kyltti kielivät alueesta, johon ulkopuolisilla ei ole asiaa. Aitojen sisäpuolella sijaitsee Pyhäjoen ydinvoimalan rakennustyömaa.
Joni Lyytikäinen, 35, ajaa porteista läpi tottuneesti. Aidatun alueen sisäpuolella sijaitsee miehen työpaikka, jonka perässä koko Lyytikäisen viisihenkinen perhe muutti pari vuotta sitten Eurajoelta Pyhäjoelle. Vaikka Eurajoella on ydinvoimala, hän ei kuitenkaan ollut töissä siellä.
Rakentamisen laadunvalvonnan parissa työskentelevälle miehelle olisi löytynyt töitä muualtakin, mutta Lyytikäinen valitsi Fennovoiman ydinvoimalan ja pohjoisen.
Lyytikäisen mukaan perhe on kotiutunut Pyhäjoelle niin hyvin, että muutto takaisin etelään tuntuu tällä hetkellä kaukaiselta ajatukselta.
– Muutimme tänne vakaana aikomuksenamme jäädä.
Lyytikäisillä ei ollut Pyhäjoelle muuttoon mitään muita syitä kun Jonin työ. Toisin kuin monilla muilla ydinvoimalan vuoksi alueelle muuttavilla, Lyytikäisillä ei ollut mitään linkkiä tai sukulaissuhteita pohjoiseen.
Töiden perässä muuttaminen Lyytikäiselle tuttua, sillä hän on ehtinyt asua Eurajoen ja Pyhäjoen lisäksi myös Torniossa. Mies on alkujaan kotoisin pääkaupunkiseudulta, joten hän on kulkenut töiden perässä päinvastaiseen suuntaan, kuin minne muuttovirrat suurinta osaa vievät.
Pyhäjoen ydinvoimala sijoittuu Oulun ja Kokkolan puoliväliin ja sen työssäkäyntialue on laaja. Lyytikäisten perhe valitsi asuinpaikakseen Pyhäjoen sen vuoksi, että ainakin perheen toinen vanhemmista voisi asua työpaikkansa lähellä. Myös Lyytikäisen puolison työpaikka löytyi lähistöltä.
Joni Lyytikäisellä riittää ydinvoimalan rakentamisessa valvottavaa vuosiksi.Paulus Markkula / Yle
Elämisen mutkattomuus ja asioiden nopea järjestyminen ovat tulleet positiivisina yllätyksinä. Esimerkiksi päivähoitopaikka järjestyi nopeasti.
Lyytikäinen sanoo, että työn perässä muuttaminen pistää perheen arjen aina uusiksi, mutta kotiutuminen on tapahtunut nopeasti. Lapset ovat löytäneet kavereita ja myös naapurit ovat tulleet tutuksi.
– Parin viikon asumisen jälkeen naapurit pyysivät syömään lettuja. Sellaista olisi tuskin tapahtunut pääkaupunkiseudulla, jossa kerrostalonaapuriansa hädin tuskin edes näkee, Lyytikäinen sanoo.
Myös elämisen rytmi ja pohjoinen mentaliteetti ovat tulleet tutuiksi. Ihmisillä ei ole kiire.
Lyytikäiset asuvat Pyhäjoella ostamassaan omakotitalossa. Ajatuksena on, että sen arvo nousee tulevaisuudessa.
Lyytikäinen uskoo myös, että kunnan palvelut paranevat ydinvoimalan myötä, samalla tavalla kuin kävi Eurajoella.
Myös harrastusmahdollisuudet ovat Lyytiselle riittävä. Hän harrastaa kalastamista ja golfaamista. Tunnin ajomatkan päästä löytyy kolme golfkenttää.
Ainoastaan harrastusvälineitä Pyhäjoelta ei saa. Pyöriä ja suksia on käyty ostamassa Oulusta. Muut ostokset onnistuvat helposti netin kautta.
Satenik Narinyan pitää Pyhäjokea kotinaan. Paulus Markkula / Yle
Armenialaissyntyisen Satenik Narinyanin, 30, koti on sijainnut Pyhäjoen keskustan kupeessa vuodesta 2016 lähtien. Rosatomin palkkalistoilla oleva nainen on ensimmäisiä Pyhäjoelle ydinvoimalatyömaan perässä muuttaneita.
Myös Narinyanin latvialainen puoliso työskentelee ydinvoimalan parissa pääurakoitsija Titan-2:lla. Perheen kolmevuotias tyttö on arkisin päivähoidossa.
Toisin kuin Narinyanin perhe, valtaosa Rosatomin palkkalistoilla olevista ulkomaalaisista asuu Raahessa, parinkymmenen kilometrin päässä Pyhäjoelta.
Narinyanin mukaan eläminen Pyhäjoella on helppoa, sillä kaikki on lähellä. Lapsen päivähoito sijaitsee parin sadan metrin päässä kotoa ja töihin pääsee nopeasti. Juuri perheen vuoksi he päätyivät asumaan Pyhäjoelle.
Narinyan muutti Suomeen vuonna 2012, ja hän työskenteli Olkiluodon ydinvoimalan parissa ennen Pyhäjoelle muuttoa.
Laatuasiantuntijana työskentelevä nainen kertoo rakastavansa työtään, ja sen vuoksi hän muutti myös Pyhäjoelle. Paikkakunnalla hän aikoo pysyä ainakin seuraavat 5–10 vuotta, kunnes ydinvoimalan pitäisi valmistua.
– Saatamme jäädä tänne myös pysyvästi, sillä tyttömme kasvaa täällä, ja ehkä emme enää haluakaan lähteä pois, Nariyan sanoo.
Varmuudella he eivät kuitenkaan tiedä, jäävätkö Suomeen pysyvästi vai kuljettaako työ perheen vielä muualle.
– Olemme vielä niin nuoria, että ehdimme tehdä paljon.
Mitään vimmaa lähteä pois ei kuitenkaan ole. Perhe matkustelee paljon ja näkee maailmaa sitä kautta.
Pyhäjoen keskustan ilmettä kohennetaan katukivetyksillä.Paulus Markkula / Yle
Narynian kertoo suomalaistuneensa paljon ja suomalaistuu yhä enemmän etenkin pienen tyttönsä kautta. Porissa syntynyt tyttö puhuu suomea ja samalla suomen kieltä oppii myös äiti.
Narinyan kertoo ymmärtävänsä suomea jonkin verran, mutta hän puhuu työssään ja suomalaisten kanssa englantia. Suomen kieli on hänen mielestään vaikea, eikä hänellä ole ollut aikaa opetella sitä kunnolla.
Vaikka Pyhäjoki on pieni, se riittää Narinyanin perheelle. Perhe harrastaa liikuntaa ja siihen paikkakunnalta löytyvät hyvät mahdollisuudet. He käyttävät aktiivisesti myös Raahen ja Kalajoen palveluita.
Narinyan on ehtinyt asua Suomessa jo sen verran pitkään, että hän näkee eroja eteläisen ja pohjoisen Suomen asukkaissa.
– Täällä ihmiset ovat paljon rennompia ja näyttävät myös onnellisemmilta. Ei ole ison kaupungin ärsykkeitä häiritsemässä elämää.
Henri Tahkola, 32, palasi etelästä
Henri Tahkola sanoo Pyhäjoen keskustan kehittyneen ydinvoimalatyömaan alkamisen jälkeen.Paulus Markkula / Yle
Henri Tahkola, 32, katselee Pyhäjoen pientä keskustaa kahvilan terassilta. Kunnantalon edustan katukivetys on laitettu uusiksi ja liiketiloihin on tullut uusia yrityksiä.
– Keskusta näyttää jo ihan eriltä kuin vielä joitakin vuosia sitten, Tahkola sanoo.
Hän on työskennellyt Pyhäjoella Rosatomin palveluksessa syksystä 2017 lähtien. Tahkola aloitti työskentelyn Pyhäjoella samana päivänä kuin Satenik Narinyan.
Tahkolan koti sijaitsee Raahessa. Työmatka hoituu autolla parissakymmenessä minuutissa.
– Raahesta löytyi unelmieni asunto, joten päätin muuttaa sinne. Minulla oli myös siihen varaa. Pääkaupunkiseudulla sellaisesta ei olisi voinut edes haaveilla, Tahkola perustelee valintaansa.
Tahkola kertoo, että asuminen pohjoisessa on hänelle edullisempaa kuin etelässä, joten rahaa jää enemmän muuhun elämiseen, kuten harrastuksiin.
Raaheen hän päätyi myös sen vuoksi, että se on lähempänä Oulua kuin Pyhäjoki tai Kalajoki. Samalla hän on lähempänä Kempeleessä asuvia vanhempia ja sisarta.
Tahkola on kotoisin Kempeleestä, ja hän pitää itseään paluumuuttajana. Hän ehti asua Espoossa kolme vuotta.
Houkutteleva työ lähellä kotiseutua teki muuttopäätöksestä helpon. Tahkola työskentelee turvallisuusasiantuntijana.
– Kun mietti vaihtoehtoja, että työ täällä tai työ pääkaupunkiseudulla, niin se oli nopeasti ratkaistu.
Narinyan ja Tahkola aloittivat työskentelyn Pyhäjoella samana päivänä. Paulus Markkula / Yle
Tahkola sanoo tuntevansa paljon pääkaupunkiseudulla asuvia tuttuja, jotka olisivat valmiita muuttamaan takaisin pohjoiseen, jos heille löytyisi sieltä mielekästä työtä.
Tahkola sanoo työn perässä muuttamisen olevan tätä päivää. Aina työpaikan ei voi olettaa löytyvän läheltä kotoa.
– Minulle myös ulkomailla työskentely on aina ollut vaihtoehto, mutta en ole kuitenkaan etsinyt töitä aktiivisesti ulkomailta.
Pohjoiseen muutto sujui helposti, sillä vanha ystäväpiiri oli säilynyt.
– Muuttokuorman kanssa kun ajoi tänne, niin kaverit odottivat pihassa kantoavuksi.
Voisitko muuttaa töiden perässä pieneen kuntaan? Kerro mielipiteesi jutun keskusteluosiossa, joka on auki kello 22:00 saakka.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Britannian pääministeri Theresa May korostivat yhteisessä tiedotustilaisuudessaan asiaankuuluvasti maiden kestäviä suhteita ja yhteisiä tavoitteita toisessa maailmansodassa, nykyisin ja tulevaisuudessa.
Trumpin vierailu Britanniaan on virallisesti osa Normandian maihinnousun 75-vuotispäivää.
Nykypäivän asioista ehkä kiinnostavin asia ovat Yhdysvaltain ja Britannian tulevat kauppasuhteet nyt, kun Britannia tekee eroa Euroopan unionista.
Trump kommentoi Yhdysvaltain olevan sitoutunut "ilmiömäiseen" kauppasopimukseen, jossa on "uskomattomia mahdollisuuksia". Trump arvioi, että sopimuksen myötä kaupan arvo voisi nousta kaksin- tai kolminkertaiseksi.
Presidentti sanoi, että "kaikki vaihtoehdot" ovat pöydällä, kun sopimusta neuvotellaan.
Trump kommentoi myös brexitiä sanoen, että uskoo sen olevan hyvästä Britannialle. Trump kutsui Britanniaa "erityiseksi" paikaksi ja sanoi Mayn tehneen hyvää työtä Britannian EU-eron kanssa.
– Ansaitset paljon kehuja, Trump sanoi Maylle ja huomautti, että May on luultavasti parempi neuvottelija kuin hän.
May eroaa, koska hän ei ole saanut EU-erosopimustaan läpi parlamentissa.
Trump sanoi, että opposition työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn olisi halunnut tavata, mutta hän ei suostunut.
Mayn seuraajasuosikkina pidetystä ex-ulkoministeri Boris Johnsonista Trump sanoi pitävänsä ja sanoi uskovansa, että tämä tekisi hyvää työtä – kuten myös nykyinen ulkoministeri Jeremy Hunt, Trump lisäsi.
Nato puheissa jälleen
May puolestaan lupasi avauspuheenvuorossaan, että Nato voi tulevaisuudessa luottaa Britannian F35-hävittäjiin vaikeuksissa. Hän kiitti Trumpia tämän huomioista Naton vastuunkannosta.
Trump on valittanut kovaäänisesti siitä, kuinka eurooppalaiset Nato-maat käyttävät liian vähän rahaa puolustukseen.
Iranista May kommentoi, että Iranin kriisin laajentuminen täytyy estää.
– Haluamme molemmat osua samaan maaliin, May sanoi.
May viimeisiä päiviä johdossa
Johtajat tapasivat Britannian pääministerin virka-asunnolla Lontoon Downing Street 10:ssä.
Trump saapui paikalle yhdessä vaimonsa Melanian kanssa. Pääministeri otti heidät vastaan rakennuksen ulkopuolella. Paikalla oli myös Theresa Mayn puoliso Philip May.
Etukäteen tiedossa oli, että tapaamisessa oli tarkoitus käydä läpi ajankohtaisia poliittisia aiheita, kuten Huawei-kiistaa, joka on osa Yhdysvaltain ja Kiinan välistä kauppasotaa. Pääministeri May aikoi myös selvittää Trumpille Britannian kantaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Trumpin mukaan Huaweista puhuttiin ja asiaa koskevat erimielisyydet voidaan ratkaista.
Tapaamiseen osallistui ministereitä ja johtavia virkamiehiä molemmista maista. Mayn tilannetta hankaloittaa se, että hän on eroamassa pääministerin tehtävästä muutaman päivän kuluttua.
Trump osallistui aiemmin päivällä brittiläisten ja amerikkalaisten yritysten bisnes-tapaamiseen, joka järjestettiin St. Jamesin palatsissa.
Trump sanoi kokouksen jälkeen, että hänen mielestään maiden välistä kauppavaihtoa voidaan lisätä. Jos Britannia eroaa Euroopan unionista, kuten se aikoo, voivat maat solmia "hyvin huomattavan" kauppasopimuksen, Trump ennakoi.
Lontoossa suuri mielenosoitus
Lontoon keskustassa suuret mielenosoittajien joukot vastustavat Trumpin vierailua.
Mielenosoituksessa esiintyy muiden muassa työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn.
Protestin näyttävin osa on Trumpia esittävä suuri vauvanukke-ilmapallo, jota lennätetään parlamenttitalon lähellä.
Trump sanoi tiedotustilaisuudessa, että tiedot protesteista ovat valeuutisia. Presidentti kommentoi, ettei hän nähnyt yhtään mielenosoitusta.
Presidentti Trump toisti tiedotustilaisuudessaan kritiikkinsä Lontoon pormestari, Sadiq Khania kohtaan. Työväenpuoluetta edustava Khan sanoi viikonloppuna, että Trump pyrkii jakamaan kansaa kuten 1900-luvun fasistit. Trumpin mielestä Khanin olisi syytä keskittyä työhönsä:
– Kuulemani perusteella hän ei ole ollut kovin hyvä pormestari. Hän on tehnyt huonoa työtä, rikollisuus on noussut ja on paljon ongelmia. Minusta hänen ei pitäisi arvostella edustajaa Yhdysvalloista, maasta joka voi tehdä niin paljon hyvää Britannialle, suomi Trump.
Australian itärannikkoa ovat maanantaina koetelleet paikalliseen mittapuun mukaan hyytävät sääolot, kertoivat BBC ja The Guardian tiistaina.
Esimerkiksi Queenslandissa on satanut lunta paljon viimeksi vuonna 2015, kertoo paikallinen meteorologian laitos. Osassa aluetta lämpötilojen ennustettiin putoavan muutamaan miinusasteeseen, mutta tuulten vuoksi sään varoitettiin tuntuvan viileämmältä.
– Muutamia lumihiutaleita on nähty Uuden Etelä-Walesin alueen rajalla sijaitsevassa Eukeyssa. Lumi on harvinainen tapahtuma Queenslandin alueella, mutta sitä sataa silloin tällöin alueiden rajaseudulla. Viimeisin huomattava lumisade oli vuonna 2015, kirjoitti Queenslandin meteorologian laitos maanantaina.
Australiassa on nyt talvi, ja esimerkiksi Brisbanessa on normaalisti tähän aikaan lämpötila 11–21 astetta. Osa Queenslandin alueesta kuuluu subtrooppiseen vyöhykkeeseen.
BBC:n mukaan itärannikolla säävaroituksia annettiin 1 000 kilometrin pituiselle alueelle, jolla sijaitsee muun muassa Sydney. Ihmisiä kehotettiin pysymään sisällä.
Myös Sydneyn lauttaliikenteessä oli rajoituksia ja läheisillä vuorilla teitä suljettu.
Synkkiä myrskypilviä Sydneyn yllä 3. kesäkuuta.Bianca De Marchi / EPA
Lumikuvastoa alueilta
Viranomaisten mukaan lunta satoi esimerkiksi Stanthorpessa, joka sijaitsee Queenslandin ja Uuden Etelä-Walesin alueiden rajalla.
Brisbanesta kaakkoon sijaitseva Girraween kansallispuistossa oli satanut maanantain ja tiistain välisenä yönä lunta. Kuvan oli julkaissut paikallinen toimittaja, joka työskentelee Australian kansalliselle yleisradioyhtiölle.
Myös Uuden Etelä-Walesin alueelta julkaistiin useita videoita, joissa autot olivat yltä päältä loskan alla.
SBS-televisioyhtiön uutistoimittaja oli julkaissut lentokoneesta otettua kuvaa lumipeitteestä lähellä Goulburnia.
Goulburn sijaitsee Canberrasta koilliseen Uudesta Etelä-Walesista.
Canberra Timesin mukaan alueella sataa talvisin lunta, mutta tänä vuonna lumi tuli erityisen aikaisin.
Australian meteorologian laitoksen mukaan itärannikolla Brisbanen eteläpuolelta Melbourneen asti lähipäivinä lämpötilat ovat kymmenen asteen tuntumassa ja öisin lähempänä nollaa astetta, mutta ilma saattaa tuntua vieläkin kylmemmältä.
Taustalla ennätyskuiva kesä
Talvista vesisadetta on seuraavaksi luvassa Lounais-Australiaan Perthin seudulle, jonne odotetaan loppuviikoksi trooppista saderintamaa. ABC:n mukaan sadetta kaivattu todella kuivan kesän jälkeen.
Ennätyksellisen kuuma kesä on johtanut monella alueella vesipulaan. Esimerkiksi Uuden Etelä-Walesin aluehallinnon mukaan vesivarannot ovat nyt alimmalla tasollaan sitten 1940-luvun, joten Sydneyn alueella aloitettiin veden säännöstely toukokuun lopulla.
Sydneyn alueella esimerkiksi veden jättäminen valumaan letkusta tai nurmikon kastelulaitteiden käyttö voi johtaa 220 Australian dollarin (vajaan 135 euron) sakkoon.
Sydneyssä vettä säännösteltiin edellisen kerran vuonna 2009, kun Australiaa koetteli laaja kuivuus, joka on osissa maata jatkunut siitä saakka.
Korjattu juttua 16.16: Twiitti Queenslandin turistitoimiston tviitti oli eri vuodelta. Muotoiltu kärkeä.
Raide-Jokerin rakentamisen aikainen maa-aineksen välivarasto huolestuttaa Pitäjänmäellä Helsingissä. Maanläjityspaikkaa kaavaillaan vain 370 metrin päähän kunnostetusta taimenpurosta.
Alueen asukkaat ja luonnonsuojelijat pelkäävät, että Raide-Jokerin työmaalta kuljetettavasta kaivuumaasta valuu sadevesien mukana haitallisia aineita Mätäjokeen, jota on kunnostettu vapaaehtoisvoimin viime vuosina.
Mätäjoen alajuoksulle on esimerkiksi tehty kutusoraikkoja, joissa on tänä vuonna havaittu taimenen poikasia.
– Meidän näkemyksemme on, että välivarasto vaarantaisi suojellut taimenet, sanoo Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja Jan Furstenborg.
Hän pitää ongelmana sitä, että välivarastoon voidaan sijoittaa myös saastunutta maata.
– Pitäjänmäki ei ole kaatopaikka, eikä Mätäjoki ole viemäri, hän toteaa.
Raide-Jokerin tilaajan projektipäällikkö Juha Saarikoski sanoo, että väliaikainen maavarasto on pääsääntöisesti käyttökelpoiselle maa-ainekselle tarkoitettu paikka. Varastoa on tarkoitus ylläpitää koko rakentamisen ajan. Saarikoski arvioi, että sen käytölle on tarvetta lähinnä seuraavien vuosien ajan, kun maata kaivetaan.
– Meillä on huonosti työmaan varrella tilaa tällaiseen välivarastoon, hän toteaa.
Pitäjänmäellä sijaitsevalle 1,15 hehtaarin kokoiselle alueelle on tarkoitus kuljettaa työmaalta kaivettua maata, joka sijoitetaan takaisin myöhemmässä vaiheessa.
Saarikosken mukaan on mahdollista, että työmailta tulee myös pilaantunutta maata. Se kuljetetaan kuitenkin lähtökohtaisesti loppusijoituspaikkaan, ei Pitäjänmäen välivarastoon.
Raide-Jokeri tutkii varastoitavaa maata
Raide-Jokerin työmailta ottavat näytteitä säännöllisesti Espoon ja Helsingin ympäristötekniset valvojat. Toiminta on määritelty koko hanketta koskevassa pima-ilmoituksessa, eli pilaantuneen maan osalta tehdyssä käsittelyilmoituksessa.
Saarikosken mukaan näytteitä otetaan myös, jos maasta löytyy kaivaessa esimerkiksi rakennusjätettä.
– Tyypillisesti kaivuumailta voi löytyä betonijätettä tai tiiliä, joita aiempien vuosikymmenten rakentajat ovat haudanneet maahan, Saarikoski kuvailee.
Tällaisissa tilanteissa näytteenottajat kutsutaan paikalle. Saastunutta maata, tai ainakin sellaiseksi epäiltyä maata, kuljetetaan välivarastoon vain, jos työmaalla ei voida odottaa näytteiden tuloksia.
Saarikosken mukaan Pitäjänmäen varastointipaikalle rakennetaan saostusallas siltä varalta, että maaperässä on jotain luonnolle haitallista. Allas estää esimerkiksi sadeveden mukana valuvien haitallisten aineiden kulkeutumisen ympäristöön ja Mätäjokeen.
Välivaraston alue ei sijoitu pohjavesialueelle ja sen lähin pintavesistö, eli Mätäjoki sijaitsee noin 370 metrin päässä.
Raide-Jokerin Helsingin kaupungille tekemän ympäristölupahakemuksen mukaan vesistövaikutuksia seurataan myös Mätäjoen vesinäytteillä.
Uuden hallitusohjelman myötä Suomi pomppaa päästövähennystavoitteissaan aivan Euroopan eturintamaan, ilmastoluokan etupulpettiin.
– Uuden hallituksen tavoite on todella kunnianhimoinen. Kärkeen sijoitutaan. Norja on ehkä lähivertailukohteena näissä tavoitteiden kovuudessa, sanoo ylijohtaja, energiaosaston päällikkö Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Riku Huttusen mukaan hallitusohjelman ilmastotavoitteet ovat todella kunnianhimoisia. Nella Nuora / Yle
Ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä nimeää Suomen Euroopan selkeäksi ykköseksi ilmastotavoitteissaan.
– Suomi on ehdottomasti mallioppilas. Menee sinne ihan EU-maiden kärkeen puhtaasti. Esimerkiksi Ruotsin hiilineutraaliustavoite on 2045, kymmenen vuotta Suomea myöhemmin, Honkatukia huomauttaa.
Uusi hallitusohjelma asettaa Suomelle tiukat päästövähennystavoitteet etenkin aikataulun osalta. Honkatukian mukaan juuri kiireinen aikataulu nostaa Suomen Euroopan ykköseksi ilmastotalkoissa.
– Tavoitevuosi 2035 hiilineutraaliudelle on todella kova. Norjalla on tavoitteena 2030, mutta se sanoo, että valtaosa siitä tullaan saavuttamaan muuten kuin omin toimin eli muun muassa kansainvälisillä joustokeinoilla, Honkatukia sanoo.
Outi Honkatukian mukaan Suomi asettuu ilmastotavoitteellaan samaan rintamaan muun muassa Hollannin kanssa. Nella Nuora / Yle
Kovia ilmastotavoitteita on muillakin kuin Suomella.
– Kunnianhimoista ilmastopolitikkaa ajaa myös Hollanti. Sillä on tavoitteena vähentää päästöjä 55 prosenttia 2030 mennessä ja sama on kirjattu uudessa hallitusohjelmassa myös Suomelle. Siltä osin olemme Hollannin kanssa samassa rintamassa. Muita kunnianhimoisen ilmastopolitiikan maita Euroopassa ovat Espanja Portugali, Ranska, toteaa Honkatukia.
Huttusen mukaan Suomen lailla kunnianhimoisia ilmastopolitiikassaan ovat muut Pohjoismaat, Hollanti ja suurista maista Ranska.
"Venäjä ei tee mitään"
Euroopan ilmastolöysäilijät taas löytyvät lähinnä itäisestä Euroopasta, hiilen ja öljyn suurkuluttajista. Honkatukian mukaan niitä ovat muun muassa Puola, Unkari, Tsekki, Bulgaria, jotka edelleen tuottavat suuren osan sähköstään hiilellä.
Suomen lähinaapureillakin on rutkasti parantamisen varaa.
– Venäjä on maa, joka ei oikeastaan tee ilmastonmuutoksen torjumiseksi mitään. Ja sanotaanko näin, että Virolla on aika paljon parannettavaa, sanoo Suomen ilmastopanelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Huttusen mukaan Viro on kansantuotteeseen ja väkilukuun suhteutettuna aika huonolla tasolla ilmastoasioissaan.
– Muut Baltian maat ovat hiukan paremmalla tasolla. Esimerkiksi Latviassa käytetään paljon uusiutuvaa energiaa, Huttunen sanoo.
"Kolmasosa tarkkailuluokalla"
Honkatukian mukaan maat voi jakaa ilmastotavoitteissaan kolmeen ryhmään.
– Ehkä noin kolmasosa EU-maista on kunnianhimoisia, kolmasosa on tarkkailuluokalla ja kolmasosalla ei ole kantaa, missä aikataulussa aikovat olla hiilineutraaleita.
Huttusen mukan Suomi sijoittuu nykypäästöillään Euroopan keskitasolle, sen parempaan päähän. Nyt Suomi pyrkii ilmastotavoitteisiinsa muun muassa kiristämällä polttoaineveroja ja suosimalla sähköä.
– Ohjelmallisesti ollaan mallioppilas. Nyt hallituksen pitää näyttää käytännössäkin, että ollaan mallioppilas, Ollikainen huomauttaa.
Sanotaan heti tähän alkuun: olen hyvinvointivaltion suurin fani. Mielestäni pohjoismainen yhteiskuntamalli on yksi ihmiskunnan hienoimpia saavutuksia. Kolumnistikollega Ina Mikkolakirjoitti hyvinvointiyhteiskunnalle suorastaan ylistyslaulun, johon suurelta osin yhdyn.
Kantasuomalainen imee hyvinvointiyhteiskunnan mallin jo äidinmaidossa. Hyvinvointivaltio on läsnä suomalaisen jokaisessa hetkessä aina synnytyksestä hautaan.
Suomalainen tuskin tulee ajatelleeksi, miten harvinainen tämä järjestelmä on maailmanlaajuisesti. Ajatus siitä, että valtio kustantaisi heidän toimeentulonsa, saati maksaisi heille opiskelusta tai omien lasten hoitamisesta kotona, on suurimmalle osalle maailman väestöstä täysin käsittämätöntä.
Esimerkiksi synnyinmaassani Sri Lankassa asuva ihminen ei pystyisi kuvittelemaan, että tämä ihmemaa tarjoaa kaiken lisäksi näitä samoja etuja muillekin kuin omille kansalaisilleen.
Malli ei kuitenkaan ole täydellinen. Sen suurin valuvika ovat niin kutsutut kannustinloukut. Kun erilaiset sosiaalituet ja tulonsiirrot saavuttavat tarpeeksi korkean tason, syntyy tilanteita, joissa henkilön ei yksinkertaisesti kannata ottaa vastaan työtä. Kannustinloukut ovat erityisen suuri ongelma matalapalkka-aloilla ja siksi ne vaikuttavat erityisen haitallisesti humanitaarisen maahanmuuton kautta Suomeen tulleisiin ihmisiin, joista osa on jopa lukutaidottomia.
Jos ihminen on kasvanut maassa, jossa miehen velvollisuus on elättää itsensä ja perheensä, voi tukien varassa eläminen Suomessa tuntua sisällöllisesti merkityksettömältä
Suomessa on käytössä ns. asumisperustainen sosiaaliturva. Se tarkoittaa, että kaikki Suomessa laillisesti oleskelevat ovat oikeutettuja samoihin tukiin kuin Suomen kansalaiset. Periaate on kaunis, ja vasta-argumentit kuulostavat helposti syrjinnältä ja pahimmillaan jopa rasismilta. Tukien varassa eläminen on kuitenkin tukien saajalle itselleen usein suuri henkilökohtainen kriisi. Hän passivoituu.
Ihminen haluaa tuntea olevansa hyödyllinen osa yhteiskuntaa, mutta pian hän oppii, että hänen roolinsa on olla objekti, ei oman elämänsä aktiivinen subjekti. Erityisesti jos ihminen on kasvanut maassa, jossa miehen velvollisuus on elättää itsensä ja perheensä, voi tukien varassa eläminen Suomessa tuntua sisällöllisesti merkityksettömältä taloudellisesta turvasta huolimatta.
Ylellä esitetyssä tuoreessa kohudokumentissa irakilainen turvapaikanhakija jakaa mainoksia tehdäkseen jotakin hyödyllistä. Samalla hän ihmettelee ääneen sitä, että hän saisi saman määrän rahaa vain makaamalla sohvalla. Minäkin ihmettelen.
Sosiaaliturvasta pitäisikin tehdä vastikkeellista – erityisesti niille ihmisille, jotka ovat tulleet maahan humanitaarisen maahanmuuton seurauksena. Vastikkeeksi tuille ihmisen pitäisi tehdä jotakin hyödyllistä, esimerkiksi opiskella tai tehdä jonkinlaista yleishyödyllistä työtä. Vähintään kielen oppiminen tulee olla edellytys tukien saamiselle.
Suomi on alusta asti kotouttanut somaleja suoraan sosiaaliturvaan. Tästä ei pidä syyttää somaleja, vaan suomalaisten on katsottava peiliin.
Se, että suomalainen avokätinen sosiaalituki tarjotaan täysin vastikkeetta myös sellaisille ihmisille, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä hyvinvointiyhteiskunnan periaatteista ja tukien ideasta, on valtava virhe. Tulokset puhuvat puolestaan. Esimerkiksi Suomen somalien työllisyysluvut laahaavat valovuosien päässä kantaväestöstä.
Kyse ei tietenkään ole siitä, että somalit olisivat jotenkin laiskoja tai typeriä. Yhdysvaltojen Minnesotassa somalit perustavat menestyviä yrityksiä ja työttömyys on harvinaista. Syy on siis järjestelmässä: Suomi on alusta asti kotouttanut somaleja suoraan sosiaaliturvaan. Tästä ei pidä syyttää somaleja, vaan suomalaisten on katsottava peiliin. Virheitä on tehty.
Parasta, mitä Suomi voi alkuvaiheessa uusille asukkailleen tarjota, on keppiä porkkanan sijaan. Työelämän pitää toki myös joustaa huomattavasti nykyistä enemmän. Jos ihminen ei osaa vielä suomea eikä ole koulutettu, ei ole realistista olettaa, että hänelle kukaan haluaisi maksaa työehtosopimusten mukaista palkkaa. Joustamattomat työmarkkinat ja pelko halpatyövoiman tulosta estävät nykyisellään kaikki järkiratkaisut.
Pahimmillaan nykytilanne ruokkii suoranaista rasismia. Kun lehdet ovat täynnä uutisia tukien varassa elävistä maahanmuuttajista, ei työnantajallekaan heti ensimmäisenä tule mieleen että ”tässäpä varmasti ahkera ja työteliäs ihminen”, vaan hän sivuuttaa ulkomaalaistaustaisen hakijan jo ennakkoluulojensa perusteella. Näin jää työpaikka saamatta niiltäkin, jotka yrittävät kaikkensa, opiskelevat kielen ja kieltäytyvät heittäytymästä tukien varaan.
Tätäkö me haluamme?
Rajkumar Sabanadesan
Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjä, muutosjohtamisen konsultti ja entinen turvapaikanhakija.
Ranskan pääministeri Edouard Philipe ilmoitti tiistaina, että myymättömien tai palautettujen tuotteiden tuhoaminen kielletään. Tämä vaikuttaa erityisesti verkkokauppoihin kuten Amazon ja luksustuotteisiin.
Pääministeri totesi, että kielto koskee muita tuotteita kuin elintarvikkeita. Listalla ovat muun muassa vaatteet, elektroniset laitteet, hygieniatuotteet ja kosmetiikka. Tuotteet on joko ohjatta uudeleen käyttöön tai kierrätettäväksi.
Ranskassa tuhotaan vuosittain tuotteita yli 650 miljoonan euron arvosta. Tämä on viisi kertaa enemmän kuin näiden tuotteiden lahjoitukset.
– Tämä hävittäminen on shokeeraavaa ja vastoin tervettä järkeä. Se on skandaali, sanoi pääministeri Philippe.
Ranskassa herätti kohua tammikuussa esitetty dokumentti, jossa piilotetulla kameralla kuvattiin verkkokauppajätti Amazonin myymättömiä tai palautettuja tuotteita konteissa lähdössä tuhottavaksi.
Brittiläinen Burberry herätti viime vuonna kohua, kun se tunnusti hävittävänsä vuosittain tuotteita lähes 29 miljoonan euron arvosta.
Yhtiön tavoitteena oli estää luksustuotteiden päätyminen alennusmyynteihin.
Ranskan päätös hävittämisen kiellosta tuli sen jälkeen kun EU-vaaleissa eri puolilla Eurooppaa vihreät menestyivät hyvin. Esimerkiksi Ranskassa EELV puolue tuli vaaleissa kolmanneksi 13,5 prosentilla äänistä.
Lauantaina 1.6. Tenolla alkoi jälleen lohenpyynti. Nyt paikallisilla on vielä vajaa viikko aikaa kalastaa, ennen kuin turistit rientävät Euroopan parhaalle lohijoelle.
Maanantai-iltana hieman ennen ensimmäisen viikkorauhoituksen päättymistä Raine Tapiola on aloittamassa pyyntikautta isänsä Ilmari Tapiolan kanssa.
– Kalastuksen alkamista aina odottaa ja miettii, koska pääsee pyyntiin. Kalastuksesta alkaa kesä, toteaa Raine Tapiola.
Ilmari ja Raine Tapiola laskevat veneen vesille jyrkkää rinnettä pitkin.Linnea Rasmus / Yle
Miehet laskevat veneen jyrkkää törmää pitkin alas. Vaivannäkö kannattaa, sillä Yläkönkään alla on hyvä paikka kalastaa.
– Suomen puolella tämä on kuin järvi. Täällä ei tarvitse moottoria ollenkaan, kun voi soutaen käydä verkoilla. Tämä on kaunis ja hyvä paikka, kehuu Ilmari Tapiola.
Kun vene on vesillä ja kello lyö seitsemän, tämä kaksikko ei viivyttele. Poika ryhtyy soutamaan ja isä käy laskemaan verkkoja.
– Täytyy keskiyön jälkeen käydä kokemassa verkot, onko tullut kalaa. Viiden tunnin jälkeen on uteliaisuuttaan käytävä katsomassa, kertoo Ilmari Tapiola.
Raine ja Ilmari Tapiola aloittivat Tenon pyyntikauden laskemalla verkot Yläkönkään alle.Linnea Rasmus / Yle
Uudet verkkomääräykset kiusana
Kalastuskauden aloittaminen on mukavaa, mutta yksi asia vaivaa Ilmari Tapiolaa. Syksyllä pauloitetut uudet verkot eivät ole tänä kesänä enää luvallisia.
Maa- ja metsätalousministeriön keväällä julkaisemat uudet verkkomääräykset kieltävät tietynlaisten kuituverkkojen käyttämisen. Neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste toteaa, että päätös on sama, kuin edellisen Norjan ja Suomen välisen Tenon sopimuksen aikaan.
– Määräyksillä haluttiin varmistaa, että Tenolla ei oteta käyttöön hyvin ohuita ja kestäviä kuituja sisältäviä monikuituverkkoliinoja, jotka eivät ole olleet perinteisesti käytössä, kertoo Hakaste.
Hän lisää, että päätöksenteossa on kuultu Saamelaiskäräjiä. Tieto kuitenkin tavoitti tavan kalastajat vasta noin kuukausi sitten. Ilmari Tapiola ei ollut siitä hyvillään.
– Ministeriön toiminta harmittaa. Joka vuosi määräykset muuttuvat, eikä aikaa jää varautua uusilla pyydyksillä.
Ilmari Tapiola pyytää vanhoilla verkoilla. Uudet jäivät nyt käyttämättä.Linnea Rasmus / Yle
Kuten kahtena edellisenä vuotena, myös tänä vuonna perinteistä kulkutusta eli ajoverkkokalastusta on mahdollista harjoittaa vain neljän vuorokauden ajan. Rajoitettujen pyyntipäivien vuoksi Ilmari Tapiola ei ole enää innostunut kulkuttamaan.
–Neljän vuorokauden vuoksi ei viitsi edes pauloittaa verkkoja. Ne saavat minun puolestani olla. En ole kulkuttanut enää vuosiin. Aika on niin lyhyt, ettei siihen kannata valmistautua.
Patopyynti alkaa, kun tulva laskee
Kulkuttamisen lisäksi saamelaisten perinteisiin pyyntimuotoihin kuuluu patopyynti. Patoaminen tarkoittaa sitä, että veden alaisella esteellä ohjataan lohet verkon suuntaan.
Padotessa verkkoa ei vedetä koko joen yli.
Tältä näyttää lohipato Tenolla. Arkistokuva.Jarmo Honkanen / Yle
Rajoitusten puolesta patopyynnin olisi voinut aloittaa maanantaina. Tapiolat aikovat kuitenkin odottaa rauhassa tulvan laskemista.
– Hyvä että joki tulvii. Tähän aikaan vuodesta pitää vähän tulvia, jotta lohi pääsee vapaasti nousemaan myös joen yläjuoksulle, pohtii Ilmari Tapiola.
Pyyntimuodosta riippumatta tulevat nämä kalamiehet viihtymään joella koko kesän.
– Kalastaminen on iso osa omaa kesää. Kesällä kuluu paljon aikaa padolla, kertoo Raine Tapiola.
Raine Tapiola pyytää lohta omiin ja lähipiirin tarpeisiin.Linnea Rasmus / Yle
– Kalastukseen ehtii vähän kyllästyä jo heinäkuun lopussa ja elokuussa. Silloin siirtyy mielellään porohommiin ja muihin syys- ja talvitöihin, kertoo Ilmari Tapiola.
Kun Antti Rinne (sd.) oli saanut hallituksensa kasaan, hän otti seiskan ratikan Säätytalolta kohti Oodi-kirjastoa.
Aurinkoisena päivänä kaikkia hymyilytti. RKP:n puheenjohtaja, todennäköinen tuleva oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vertasi uutta hallitusta lastenkirjoista tuttuun Viisikkoon.
Vaikka joskus olisi vaikeaa, hommat aina hoituisivat.
– Ne (kirjat) päättyvät aina hyvin, ja sitten seikkailu jatkuu, Henriksson heitti.
Tiedämme varmasti kaksi asiaa: sen, miten ministerinsalkut jaetaan ja sen, millaista ohjelmaa se lähtee toteuttamaan. Molempien perusteella Henrikssonilla onkin ehkä eniten ilonaihetta.
Syntymäisillään olevasta Rinteen hallituksesta tiedämme varmasti kaksi asiaa: sen, miten ministerinsalkut jaetaan ja sen, millaista ohjelmaa se lähtee toteuttamaan.
Molempien perusteella Henrikssonilla onkin ehkä eniten ilonaihetta.
Vaasan sairaalan laaja päivystys turvataan. Ruotsinkieliselle Pohjanmaalle tärkeästä turkistarhauksesta ei elinkeinona luovuta. Toinen kotimainen kieli muuttuu pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, tai sitä ainakin selvitetään.
Ja kirsikkana kakun päälle: yhdeksän kansanedustajan puolueelle kaksi ministerinsalkkua. Kaksi!
Sosiaalisessa mediassa on jo ehditty naljailla, että lieneekö maailmankaikkeudessa kevyempää asiaa kuin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Thomas Blomqvistille ojennettava pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvoasioiden salkku.
Mutta ei kyse ole vain siitä. Hallitus eli valtioneuvosto on kollegio, ja valtioneuvoston jäsenenä Blomqvistkin osallistuu erilaisiin ministerivaliokuntiin ja työryhmiin. Hän on myös Henrikssonille tärkeä tuki oman puolueensa edustamisessa.
Ei mikään pikkujuttu.
Molemmat salkut samaan aikaan? Ja vieläpä hallituksen toiseksi pienimmällä puolueella? Hatunnoston arvoinen suoritus.
Salkkujen jako on perinteisesti suoritettu d’Hondtin menetelmän pohjalta, jolloin puolueet valitsevat haluamansa postit vertailulukujen mukaisessa järjestyksessä.
Voi olla, että osasta salkuista on sovittu myös erikseen neuvotteluosapuolten kesken.
Miten neuvottelut ovatkaan edenneet, voi myös vasemmistoliitto olla tyytyväinen. Kun puolue nähtiin edellisen kerran Jyrki Kataisen hallituksessa, oli sillä hallussaan liikenneministerin salkku ja niin kutsuttu opetus- ja kulttuuriministeriön ”kakkossalkku” eli kulttuuri- ja urheiluministerin posti.
Nyt puheenjohtaja Li Andersson (vas.) ansaitsisi kunnon aplodit omiltaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on saatu ykkössalkku, eli opetusministerin tehtävä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriöstä on saatu niin ikään painava ykkössalkku, sosiaali- ja terveysministerin tehtävä.
Molemmat salkut samaan aikaan? Ja vieläpä hallituksen toiseksi pienimmällä puolueella? Hatunnoston arvoinen suoritus.
Puolue toivoi hallitukseen mennessään erityisesti aktiivimallin purkamista, sote-uudistusta ilman edelliseltä kaudelta tuttua valinnanvapautta ja vahvaa perusturvaa, jota ei heikennettäisi. Yhtä lailla puolueelle oli tärkeää, ettei työehtosopimusten yleissitovuuteen koskettaisi.
Tavoitteet menivät sukkana läpi. Monet niistä jaettiin laajalti esimerkiksi SDP:ssä.
Puolue, joka on rakentanut voittoisat kampanjansa ympäristön, köyhyyden torjunnan ja sivistyksen kunnianpalautuksen varaan edistää näitä tehtäviä nyt… Niin, ulkoministerin, sisäministerin ja ympäristöministerin paikoiltako?
Alusta alkaen oli selvää, että tämä hallitus ei syntyisi ilman keskustaa – mutta ei myöskään ilman vihreitä. 20 paikkaa eduskunnassa ja vaalivoitto takasivat vihreille hyvän neuvotteluaseman.
Siihen nähden puolueen salkut herättävät eniten kysymyksiä.
Puolue, joka on rakentanut voittoisat kampanjansa ympäristön, köyhyyden torjunnan ja sivistyksen kunnianpalautuksen varaan edistää näitä tehtäviä nyt… Niin, ulkoministerin, sisäministerin ja ympäristöministerin paikoiltako? Jokin ei nyt täsmää.
Samaan aikaan vasemmistoliitto voi napata salkuillaan ilmatilaa vihreille tärkeissä teemoissa.
Ulkoministerin salkku on tietysti perinteisessä mielessä arvokas salkku. Painavin salkku, joka vihreillä on koskaan ollut.
Mutta postien jaossa ei ole kyse ainoastaan perinteisistä painoarvoista. Tärkeää on myös se, mitä puolueen kannattajat arvostavat.
Osa vihreiden kannattajista olisi varmasti valmiit vaihtamaan ulkoministerin paikan ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkkuun, jotta tilalle olisi saatu esimerkiksi sosiaaliturvan uudistamisesta vastaava salkku tai koulutuspanostukset taikova salkku.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää, mutta ympäristön kannalta kovempia päätöksiä saatetaan tehdä maa- ja metsätalousministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä.
Ympäristö- ja ilmastoministeri kuulostaa hyvältä, mutta ilmastopolitiikan konkretia asuu usein muualla kuin ympäristöministeriössä.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää, mutta ympäristön kannalta kovempia päätöksiä saatetaan tehdä maa- ja metsätalousministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä. Näistä salkut menivät keskustalle, työministerin salkku demareille.
Ympäristöministerillä on aiemmassa hallituksessa ollut valtaa energia-asioihin, mutta vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavistokertoi tänään Vihreälle Langalle, että toisin kuin edellisessä hallituksessa, ympäristöministeri ei edes vastaa energia-asioista. Sen sijaan hän saa ”ilmastoasioiden kokonaiskoordinaation”.
Koordinaatio kuulostaa laihalta lohdulta.
Samaan aikaan kun keskusta on hehkuttanut hallitusohjelmaa keskustalaisimmaksi koskaan, vihreät eivät voi sanoa samaa.
Hallitusohjelma toki haluaa torjua ilmastonmuutosta, mutta sitähän halusivat myös muut puolueet.
Esimerkiksi vihreiden esillä pitämiin ympäristölle haitallisiin yritystukiin kosketaan lähinnä muodon vuoksi. Koulutukseen ei tule miljardia, eikä opintotukea koroteta juurikaan. Sosiaaliturvanäkökulmasta voittajia ovat eläkeläiset.
Vihreiden ministerivalintoja käsittelevä kokous alkaa tänään tiistaina klo 17. Ehkä joku puoluevaltuuskunnan jäsen kysyy, mitä Säätytalolla oikein tapahtui.
Autokauppa on kitunut koko alkuvuoden uutta hallitusohjelmaa odotellessa. Ennen eduskuntavaaleja autoilu ja autoilijat olivat kuuma peruna monissa vaalikeskusteluissa.
Mitä autokauppiaat ajattelevat hallitusohjelmasta ja autokaupan tilanteesta nyt? Mitä uuden auton ostamista tai auton vaihtamista harkitsevan pitäisi ottaa huomioon?
Kysyimme asiaa Vehon toimitusjohtajalta Juha Ruotsalaiselta, Bassadone Automotive Nordicin toimitusjohtajalta Antti Ruhaselta, K–Auton toimitusjohtajalta Johan Frimanilta ja Autotuojat ja –teollisuus ry:n toimitusjohtajalta Tero Kalliolta.
Veron korotus kismittää
Hallitus päätti korottaa fossiilisten polttoaineiden verotusta 250 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Liikennepolttoaineiden on arvioitu nousevan noin 5 sentillä/litra. Korotus koskisi sekä dieselin että bensiinin hintoja.
Autoala on aiemmin todennut, että uuden auton hankintaa on jarruttanut juuri poliittinen spekulointi eri käyttövoimien verotuksesta, kannusteista ja kielloista.
Autokauppiaat pitävät polttoaineveron korotusta harmillisena päätöksenä. Suomessa lasketaan olevan jo nyt Euroopan kolmanneksi korkein bensiinin ja viidenneksi korkein dieselin verokanta.
Autoala toivoo, että uusiutuvan dieselin veroa laskettaisiin. Sen kasvihuonepäästöt ovat alan laskujen mukaan 90% pienemmät kuin perinteisessä dieselissä ja ilmastovaikutukset olisivat välittömät.
Dieselkin käy yhä
– Tekniikan osalta pätevät vanhat totuudet eli jos ajaa paljon, diesel on edelleen hyvä vaihtoehto, Bassadonen toimitusjohtaja Antti Ruhanen sanoo.
Vehon toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen huomauttaa, että sähköautojen kannalta latausinfran kapasiteetti on vielä hyvin rajallista.
– Siksi erityisen hyviä valintoja ovat ladattavat bensa– ja dieselhybridit. Niissä yhdistyvät polttomoottoreiden ja sähkömoottoreiden hyvät ominaisuudet. Myös uudet, puhtaat dieselit ovat suositeltavia hankintakohteita, Ruotsalainen pohtii.
Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että huoltoasemaketjuille säädetään velvoite tarjota tietty määrä sähköautojen latauspisteitä huoltoasemien yhteyteen.
K–Auton toimitusjohtaja Johan Friman neuvoo uuden auton ostajaa miettimään ensisijaisesti, mihin tarkoitukseen autoa ollaan ostamassa.
– Paljon ajavalle uusi tai uudehko diesel on yhä paras. Bensiini taas sellaiselle joka ajaa ajoittain pitkiä matkoja. Ladattava hybridi on hyvä vaihtoehto sellaiselle, jonka päivittäinen ajomatka on muutamia kymmeniä kilometrejä ja jolla on latauspiste vaivatta käytettävissä. Myös kaasu on hyvä ja ympäristöystävällinen vaihtoehto, Friman luettelee.
Frimanin mukaan jokaiselle käyttövoimalle on paikkansa, ja päivittäinen ajosuorite ratkaisee. Ja toki oma asenne autoiluun.
Autojen ikä on edelleen riesana. Kuvituskuva.Sasha Silvala / Yle
Hallitusohjelma hämärä
Autotuojat ja – teollisuus ry:n toimitusjohtajan Tero Kallion mielestä autonostajan kannalta mikään ei ole olennaisesti muuttunut.
Kallio sivaltaa, että hallitusohjelman kirjaukset autoilun ja liikenteen muuttamisesta ovat niin kryptisiä ja monitulkintaisia, ettei niiden takia autonostoa kannata lykätä.
– Hallitusohjelma jättää tilaa niin veron korotuksille kuin laskulle. Ja nämä vielä eri päästöisille autoille ja jopa eri puolilla Suomea. Liikenteen verotuksen uudistaminen on muotoiltu niin väljästi ja ylevästi, että sen sisällä voidaan tehdä mitä vain tai olla tekemättä mitään, Kallio sanoo.
Useat autokauppiaat pitävät hyvänä asiana hallitusohjelman kirjausta liikenteen kokonaisverouudistuksen käynnistämisestä. Verouudistusta pitäisi autoalan mielestä tutkia ja selvittää siten, etteivät automarkkinat häiriintyisi.
– Mielestäni hallitusohjelma poistaa pelot pikaisista ja suurista muutoksista esimerkiksi verotuksessa eli kuluttaja voi levollisin mielin tehdä autonhankinnan, Bassadonen toimitusjohtaja Ruhanen toteaa.
Autoala olisi toivonut autoveron asteittaista alentamista. Kuvituskuva.Sasha Silvala / YLE
Käytettyjen tuonnille stoppi
Autoalalla ollaan yhtä mieltä siitä, että Suomen autokanta pitäisi saada nuortumaan, ja käytettyjen autojen tuonti pienentymään. Sitä kautta myös päästöt pienenisivät.
– Tällä hetkellä ongelmana on, että verotuksemme suosii etenkin suuripäästöisten käytettyjen autojen tuontia ulkomailta, Vehon toimitusjohtaja Ruotsalainen sanoo.
Käytettyjen autojen tuonti uhkaa sitä paitsi kasvaa edelleen, mikä olisi autokauppiaiden mielestä myrkkyä Suomen sitoville ilmastotavoitteille ja valtion arvonlisäverokertymälle.
Autokauppiaat ovat samoilla linjoilla kuin Autoliitto, että autoveron alentamisen loppuminen johtaa siihen, että ihmiset pitävät kiinni vanhoista autoistaan, ja käytettyjen tuonti kasvaa.
Toivelistalla selkeät linjaukset
Kaiken kaikkiaan autokauppiaat toivovat, että hallitus kertoisi selkeästi tulevista päätöksistä eli mitä ja milloin tulee tapahtumaan. Ala toivoo selkeää linjausta kaikkien käyttövoimien osalta.
– Nyt epävarmuus jatkuu, kun hallitusohjelmasta ei löydy selvää linjausta, toimitusjohtaja Friman valittelee.
Autotuojien ja –teollisuuden Tero Kallio on sanavalinnoissaan vielä jyrkempi: nyt tarvitaan avoimien ja pitkäpiimäisten keskustelukomiteoiden sijaan ripeästi toteutettu liikenteen verotuksen painopisteen siirto auton hankinnan verosta käytön verottamiseen.
– Hallitusohjelman kirjaukset verotuksen ja maksujen sekä kannustimien selvittämisestä myöhemmin on markkinoille huono asia. Juuri näin autoilun veromuutoksia ei tule toteuttaa. Päätökset on valmisteltava pitkälle ennen julkisuuteen tuomista ja ne on saatettava takautuvasti voimaan, Kallio painottaa.
