Kirsi Heikel ja Susanna Turunen ovat Yleisradion uudet kirjeenvaihtajat. Heikel aloittaa elokuussa Pohjoismaiden kirjeenvaihtajana Riikka Uosukaisen jälkeen. Turunen aloittaa Brysselissä 1. syyskuuta Petri Raivion palatessa Suomeen.

Kirsi Heikel, (YTM) on kulkenut radion ja aamu-tv:n kautta television ajankohtaisohjelmiin. Pohjoismaista hän sanoo olleensa kiinnostunut pienestä pitäen ja olleensa niitä harvoja jotka lukivat pitkää ruotsia kuopiolaisessa koulussa.

– Mummola oli Torniossa, ja siellä jo lapsena näin miten rajan yli elettiin yhdessä.

Pohjoismaat muistuttavat yhteiskuntina toisiaan. Heikel sanookin, että on mielenkiintoista päästä kertomaan, millaisia ratkaisuja muissa Pohjoismaissa on tehty.

– Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa Pohjoismaat ovat suunnannäyttäjiä. Miten ilmastotoimia tehdään niin, että ne ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia. Tai miten työn murrokseen suhtaudutaan.

Talous on Pohjoismaiden kirjeenvaihtajalle taattu jutunaihe. Ruotsi on Suomelle tärkeä kauppakumppani.

– Mutta haluan ehtiä kertomaan myös pohjoismaisten ihmisten tarinoita. Heidän elämästään ja arjestaan, sanoo Heikel.

Löytyykö Euroopalle identiteetti?

Susanna Turunen, (B.A.) on toimittajan urallaan keskittynyt 12 vuotta pelkästään EU-asioihin. Ensin Suomen puheenjohtajavuonna 2006, sitten EU-kirjeenvaihtajana Brysselissä 2007-2012 ja sen jälkeen EU-erikoistoimittajana Pasilassa.

– Tuntuu ihanalta palata Brysseliin. Se on kuin toinen koti, sanoo Turunen.

– Brysselissä pysyy asioista perillä helpommin kuin Suomessa. Kaupunki on täynnä poliitikkoja, kolleegoja ja asiantuntijoita, jotka tekevät intohimoisesti Eurooppaa.

Turusen ensimmäiselle kirjeenvaihtajakaudelle osui muun muassa eurokriisi. Hän uskoo, että töitä riittää myös toisella kaudella.

– Suuri kuva on, löytyykö eurooppalainen identiteetti ja pystyykö EU pysymään yhdessä. Hajottavat voimat ovat jyllänneet kauan. Siirtolaispaine Lähi-idästä ja Afrikasta, terrorismi sekä muukalaisvihan ja eripuran hallitseminen Euroopassa ovat isoja haasteita. Ilmastotalkoista puhumattakaan.

Saunailta, pari kylmää juomaa. Tyhjät pullot muovipussiin ja kaappiin muiden seuraksi odottamaan sopivaa hetkeä palauttamiselle. Tapa, joka on tuttu monille suomalaisille.

Jarkko Suomalaista tuo ainainen kasa pullopusseja eteisessä ärsytti. Hän yritti unohtaa asian tunkemalla pussit auton takakonttiin. Sinne ne pinoutuivat, kunnes se oli melkein täynnä. Kun kiireisellä miehellä oli vihdoin sopiva hetki palauttaa kerääntyneet pullot, siihen kului aikaa. Kierre oli valmis.

Suomalainen alkoi miettiä, miten voisi päästä eroon pulloista ilman vaivaa. Ympäristötietoisena hän ei kuitenkaan raaskinut heittää pulloja roskakoriin.

– Puhuin asiasta ystävilleni, ja moni tunnisti tilanteen omasta arjestaan. Moni kokee pullonpalautuksen vaivalloisena tai kiusallisena eikä siitä saatava rahan määrä motivoi palauttamaan. Silloin muovipulloja saattaa päätyä sekajätteeseen, Jarkko Suomalainen kertoo.

Yhteisöllistä kierrättämistä

Kaksi vuotta sitten Jarkko Suomalainen sai idean mobiilisovelluksesta, joka toisi yhteen hänen itsensä kaltaiset kiireiset aikuiset sekä pientä lisätienestiä toivovat nuoret.

Suomalaisen kaverit Lauri Luukkonen ja Mika Lahtinen hyppäsivät kelkkaan kehittämään Canit-pullonpalautussovellusta.

– Perusidea on simppeli. Sovelluksen kautta voit ilmoittaa, paljonko pulloja tai tölkkejä sinulla on palautettavaksi. Sitten voit kutsua toisen henkilön ostamaan ja noutamaan ne, Reinto Oy:n toimitusjohtajana toimiva Suomalainen kertoo.

Kaupasta hyötyvät rahallisesti molemmat osapuolet. Ostajalle juomapakkaukset maksavat puolet niiden panttien arvosta. Jos yhteisarvo on neljä euroa, ostaja ostaa ne kahdella eurolla. Palautettuaan pullot hän on tienannut kaksi euroa. Pullojen myyjä puolestaan ansaitsee kaupasta neljäsosan eli euron. Toinen vaihtoehto on myydä pullopusseja kiinteällä osto- ja myyntihinnalla.

– Sovellus on tärkeän trendin äärellä, sillä se pyrkii edistämään kiertotaloutta, toteaa ympäristötekniikan professori Lassi Linnanen Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta.

Kiertotaloudesta puhutaan, kun luonnonvaroja käytetään entistä kestävämmin ja tehokkaammin.

– Kiertotalousajattelu on lisääntynyt etenkin suurissa suomalaisissa yrityksissä todella paljon. Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä kestävän kehityksen edelläkävijänä, kertoo Suomen itsenäisyyden juhlarahaston kiertotalousasiantuntija Heikki Sorasahi.

Pakkauksia jää palauttamatta miljoonien eurojen edestä

Suomalaiset ovat pullonpalautuksen malliesimerkkejä muulle maailmalle.

Suomen Palautuspakkaus Oy:n tilastojen mukaan pantillisista lasipulloista palautetaan 88 prosenttia ja pantillisista muovipulloista 90 prosenttia. Pantillisia tölkkejä palautetaan ahkerimmin, ja vain viisi prosenttia niistä jää palauttamatta.

– Luvut ovat jo nyt hyviä, mutta parantamisen varaa on. Vaikka suomalaiset palauttavat pakkauksia ahkerasti, niitä jää yhä palauttamatta useiden miljoonien eurojen edestä, Suomen Palautuspakkaus Oy:n johtaja Tommi Vihavainen toteaa.

Hän arvioi, että palautusintoon vaikuttavat viitseliäisyys ja paikka, jossa juoma on nautittu.

– Kodin ulkopuolella nautitun juoman pakkaus heitetään helpommin roskakoriin. Kun pakkauksesta halutaan nopeasti eroon, ei välitetä pantista, Vihavainen pohtii.

Voiko täydellisen kierrätysasteen tavoittelu olla huono asia?

Suomen Palautuspakkaus Oy:n johtaja Tommi Vihavainen on sitä mieltä, että hyvästä palautusprosentista huolimatta syytä on tähdätä vielä korkeammalle.

– Vähempään kuin sataan prosenttiin ei pitäisi tyytyä. On kuitenkin oltava realisti, sillä aina tulee olemaan heitä, jotka eivät palauta pakkauksia, Vihavainen summaa.

Ympäristötekniikan professori Lassi Linnanen puolestaan ei usko, että täydellisyyden tavoittelu pullojen palautuksessa on välttämättä ympäristön etu. Hänen mukaansa mitä lähemmäs 100 prosenttia pyritään, sitä enemmän vaivaa ja päästöjä syntyy pakkauksen kierrättämisestä.

– Viimeisten prosenttien keräämisestä syntyvät haitat ylittävät hyödyt, mitä pullojen kierrätyksestä saadaan.

Jos ihmiset esimerkiksi kerääntyisivät joukolla kampaamaan läpi tiettyä aluetta, heidän liikkumisestaan paikalle syntyisi Linnasen mukaan päästöjä enemmän kuin mikä pullojen kierrättämisestä saatava hyöty olisi ympäristölle. Lisäksi löydettyjen pullojen kuljettamisesta erikseen kierrätykseen syntyy lisäpäästöjä.

Sama pätee, jos yksittäisiä pulloja lähdetään hakemaan ja viemään kauppaan autolla esimerkiksi Canit-sovelluksen myynti-ilmoituksen perässä. Kävellen tai pyörällä pullojen haku ei näitä päästöjä tuottaisi.

– Kierrätysasteen nosto on ja sen tavoittelu on hyvä asia, jos sen pystyy tekemään ilman lisääntyneitä päästöjä, Linnanen toteaa.

Tommi Vihavaisen mukaan tavoite voidaan saavuttaa, jos jokainen kantaa kortensa kekoon.

– Päästöjä pullonpalautuksesta ei synny, jos juomapakkauksen ostaja ja palauttaa tyhjän pakkauksen esimerkiksi kauppareissun yhteydessä. Palauttaminen ei silloin aiheuta pelkkään pullonpalautukseen liittyvää kulkemista.

Toiveissa tuhansia käyttäjiä

Lahtelainen ystävyskolmikko kehitti tiistaina julkaistua pullonpalautussovellus Canitia puoli vuotta. Nyt sille tavoitellaan 10 000 käyttäjää. Jarkko Suomalaisella on kova usko idean menestykseen.

– On monia maita, joissa pullonpalautusjärjestelmää ei ole ollenkaan, koska sen luominen on kallista. Uskon, että Canitin kaltaisten sovellusten avulla voidaan pienemmillä kustannuksella tulevaisuudessa perustaa tällaisia järjestelmiä, Suomalainen toteaa.

Sovelluksen pohjaa on myös mahdollista hyödyntää muihin tarkoituksiin.

– Se soveltuu kaikille asioille, joille voidaan luoda keinotekoinen arvo eli pantti. Aloitimme pulloista, sillä kierrättäminen on suomalaisille tuttua ja tällaisia tuotteita ei Suomessa tällä hetkellä ole muita. Kuitenkin esimerkiksi Norjassa myös paristoissa on pantti, ja tähän sovelluksen pohjaa voitaisiin hyödyntää.

Kierrätys on koko kansan juttu

Ympäristötekniikan professori Lassi Linnanen arvioi, että Canit-sovellus voi nopeuttaa juomapakkausten kiertoa. Palautusprosenttiin hän ei usko sen juurikaan vaikuttavan.

– Kyseiset pakkaukset mitä todennäköisimmin päätyisivät palautetuiksi ennemmin tai myöhemmin. Luontoon päätyvää osuutta pakkauksista ei tällä menetelmällä tavoiteta, hän toteaa.

Kaikkiaan suomalaiset palauttavat vuodessa 1,9 miljardia juomapakkausta. Se tarkoittaa keskimäärin 342 kappaletta per henkilö.

– Suomessa on pitkät pullonpalautusperinteet jo 50-luvulta alkaen. Täällä kierrättäminen on koko kansan yhteinen juttu ja palautuspisteverkosto on todella laaja, mikä tekee palauttamisesta helppoa, Suomen Palautuspakkaus Oy:n johtaja Tommi Vihavainen sanoo.

Hänen mielestään nykytilanteeseen on syytä olla erittäin tyytyväinen.

– Kiertotalous ja ympäristötietoisuus ovat tänä päivänä tapetilla, ja ihmiset miettivät kierrättämistä yhä enemmän. Elämme hyviä aikoja pullonpalautuksen suhteen.

Seuraava hallitus on kirjannut ohjelmaansa 1,2 miljardia euroa menolisäyksiä. Menojen katteeksi on tarkoitus kerätä lisää veroja yli 700 miljoonaa euroa.

Suurelta osin koko hallitusohjelma nojaa kuitenkin työllisyyden paranemiseen. Tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, mikä tarkoittaa 60 000 uutta työpaikkaa.

Tavoite on kova, sillä jokainen prosenttityksikön lisäys työllisyyteen on vaivalloista saavuttaa. Helpoimmin työllistettävät ovat jo töissä. Lisäksi talouskasvu näyttää hiipuvan, joten uudet työpaikat ovat entistä tiukemmassa.

Alla on listaus hallitusohjelman uusista tuloista ja menojen lisäyksistä.

Hallitusohjelmassa mainitaan erikseen valtion yhtiöomistusten myynti 3 miljardin euron arvosta. Tuloilla olisi tarkoitus kattaa kertaluontoisia menoja kuten investointeja väyliin ja koulutukseen. Näitä tuloja ja menoja ei ole huomioitu tässä.

Verotulojen lisäys yhteensä 730 miljoonaa euroa

Veroja kerätään lisää mm. näistä:

• Polttoainevero: 250 miljoonaa euroa
• Tupakkavero: 200 miljoonaa euroa
• Alkoholivero: 50 miljoonaa euroa
• Solidaarisuusvero: 100 miljoonaa euroa
• Lämmityspolttoaineet: 100 miljoonaa euroa
• Asuntolainan korkovähennys: 70 miljoonaa euroa
• Kotitalousvähennyksen kutistaminen: 95 miljoonaa euroa

Verotuloja vähentävät 200 miljoonan euron veronkevennykset, joita hallitus varautuu maksamaan pienituloisille. Tällä kompensoidaan välillisten verojen kuten polttoaineveron nousua.

Rinteen hallitusohjelmaan sisältyvät pysyvät lisämenot ovat 1,2 miljardia euroa. Tässä ovat menolisäykset ja menojen tärkeimmät kohteet:

Sosiaaliturvaan 300 miljoonaa euroa

• Eläkkeiden korotus 183 miljoonaa euroa

Alle tuhat euroa eläkettä saaville tulee 50 euron korotus.

• Perusturvaan 20 euron nosto 52 miljoonaa euroa
• Lapsilisän yksinhuoltajakorotus 22 miljoonaa euroa

Korotus on 10 euroa.

• Opintoraha indeksiin 25 miljoonaa euroa

Sosiaali- ja terveyspalveluihin 270 miljoonaa euroa

• Vanhuspalvelulain päivitys 70 miljoonaa euroa

Sitova hoitajien vähimmäismitoitus 0,7

• Hoitotakuun kiristäminen 50 miljoonaa euroa
• Kotihoidon ja omaishoidon resurssit 45 miljoonaa euroa
• Asiakasmaksujen vähennykset 45 miljoonaa euroa
• Mielenterveysstrategia 18 miljoonaa euroa
• Syöpien seulontaohjelmien laajennus 10 miljoonaa euroa
• Henkilöstömitoitus lastensuojeluun 9 miljoonaa euroa

35 asiakasta/henkilö vuonna 2022, 30 asiakasta/henkilö vuonna 2024

Koulutukseen 201,5 miljoonaa euroa

• Oppivelvollisuuden pidennys 107 miljoonaa
• Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus 17 miljoonaa
• Varhaiskasvatuksen ryhmien pienetäminen 16 miljoonaa
• Harrastumahdollisuus koulun yhteyteen 14,5 miljoonaa

Tutkimukseen ja innovaatioihin 125 miljoonaa euroa

• Tutkimus, kehittäminen, innovaatiot 43 miljoonaa euroa
• Yliopistot 40 miljoonaa euroa
• Ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa euroa
• Kansainvälisen kasvun ohjelma 30 miljoonaa euroa

Ilmastoon ja ympäristöön 98 miljoonaa

• Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen 46 miljoonaa euroa
• Kivihiiltä korvaavat investoinnit 18 miljoonaa euroa

(Kehyskaudella 90 miljoonaa)

• Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka 15 miljoonaa euroa
• Vesiensuojelun tehostamisohjelman jatkaminen 12 miljoonaa euroa

Ulkosuhteisiin 100 miljoonaa euroa

• Kehitysyhteistyö 84 miljoonaa

Osuus bruttokansantulosta on 0,41 prosenttia. Suomi tähtää YK:n sitoumuksen mukaiseen 0,7 prosentin tavoitteeseen ja laatii tähän aikataulutetun tiekartan.

• Siviilikriisinhallinnan vahvistaminen 4,5 miljoonaa euroa
• Lähetystöverkon ylläpitäminen 4 miljoonaa euroa
• Lähetystöverkon vahvistaminen 3,9 miljoonaa euroa
• Rauhanvälitys 1,5 miljoonaa euroa

Työllisyyteen ja tasa-arvoon 65 miljoonaa euroa

• Perhevapaauudistus 25 miljoonaa euroa
• Palkkatuen käytön lisääminen 18 miljoonaa euroa
• TE-toimistojen resurssien lisäys 9 miljoonaa euroa
• Kehittämisraha työllisyyden edistömiseen 8 miljoonaa euroa
• Kotouttaminen ja työlupaprosessit 3 miljoonaa euroa

Maatalouteen ja ruokaan 35 miljoonaa euroa

• Biokaasun ravinnekiertokorvaus 6 miljoonaa euroa
• Tutkimus 5 miljoonaa euroa
• Peltorakenteen kehittämisohjelma 5 miljoonaa euroa
• Elintarvikevienti 2,5 miljoonaa euroa
• Luomusitoumusten rahoitus 7 miljoonaa euroa

vuosina 2020–2024

Turvallisuuteen 40 miljoonaa euroa

• Poliisien määrän lisääminen 18 miljoonaa euroa

Poliiseja lisätään 7 500 vuoteen 2022 mennessä.

• Rajavartiolaitos 4,3 miljoonaa euroa
• Kybervalmius 4,3 miljoonaa euroa
• Pakolaiskiintiön korottaminen 4 miljoonaa euroa

Suomi ottaa 850–1 050 kiintiöpakolaista.

• Ylivelkaantuneiden neuvonta 1,5 miljoonaa euroa
• Radikalisaation ehkäisy 350 000 euroa

Kulttuuriin ja liikuntaan 22,5 miljoonaa euroa

• Esittävän taiteen vos-järjestelmän uudistus 10 miljoonaa euroa
• Liikuntapoliittinen selonteko 5 miljoonaa euroa
• Lastenkulttuurin avustukset 1 miljoona euroa

Liikenteeseen 20 miljoonaa euroa

• Perusväylänpidon pysyvät menot lisääntyvät 20 miljoonaa euroa

Vuosina 2020–2023 väyliin satsataan kuitenkin kertaluonteisesti 780 miljoonaa euroa.

Oikeusvaltion kehittämiseen 15 miljoonaa euroa

Rikosasioiden käsittely 5,2 miljoonaa euroa

Turvapaikanhakijoiden oikeusapu 1,3 miljoonaa euroa

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta 1,3 euroa

Puolustukseen 10 miljoonaa euroa

• Puolustushallinnon resurssit 7 miljoonaa euroa

Henkilöstöä lisätään sadalla.

• Asevelvollisuuden kehittäminen 1,5 miljoonaa euroa

Tavoitteena on 20%:n lisäys kertausharjoituksiin vaalikaudella.

• Vapaaehtoinen maanpuolustus 1,5 miljoonaa euroa

Asuntopolitiikkaan 12 miljoonaa euroa

• Asumisneuvonta 9,3 miljoonaa euroa
• Kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien avustus 2,3 miljoonaa euroa

Pääministeri Andrej Babišiin hermostuneet tšekit kerääntyivät tiistaina Prahaan mielenosoitukseen.

Paikalle odotettiin jopa sataa tuhatta mielenosoittajaa.

Kymmenet tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Babišia ja tämän uutta oikeusministeriä vastaan huhtikuun lopusta asti.

Oikeusministerin pelätään puuttuvan tapaukseen, josta Babiš joutuisi poliisiviranomaisten suosituksen perusteella oikeuteen.

Tapaus liittyy EU-tukeen. Babišin epäillään saaneen kahden miljoonan tuen maatilalle ja kokouskeskukselle piilottamalla yrityksen todellisen omistuksen.

Babiš kieltää epäilyt. Syyttäjät eivät ole vielä päättäneet, viedäänkö tapaus oikeuteen.

Tiistain mielenosoituksen ennustettiin kasvavan jo samettivallankumoksen kokoluokkiin. Vuoden 1989 mielenosoitukset johtivat lopulta silloisen Tšekkoslovakian kommunistihallinnon päättymiseen.

Babiš on poliitikoksi ryhtynyt miljardööri, joka on ollut keskellä väärinkäyttöskandaalia jo pitkään.

Lisäksi Babišia epäillään eturistiriidoista toisessa, myös EU-rahoihin liittyvässä tapauksessa.

Babiš: Rahoja ei tarvitse palauttaa

Viime viikolla julki vuosivat Euroopan komission alustavat selvitykset, joiden mukaan Babišin entinen yritys Agrofert ei olisi saanut ottaa vastaan EU:n kehitysrahaa, sillä Babiš hyötyy yrityksestä yhä edunsaajana.

Agrofert on monialayritys, johon kuuluu yli 200 yhtiötä muun muassa maatalous- ja media-aloilta.

Babiš antoi yhtiön säätiön käsiin vuonna 2017 noudattaakseen Tšekin lainsäädäntöä.

On mahdollista, että selvitysten seurauksena Tšekki joutuu palauttamaan EU-rahoja. Transparency International on arvioinut, että palautettavaa voisi olla noin 19 miljoonaa euroa. Hallituksen olisi karhuttava rahat takaisin Agrofertiltä.

Babiš sanoo, ettei rahoja tarvitse palauttaa. Parlamentaarikoille tiistaina puhunut Babiš sanoi, että kyseenalainen tilintarkastus oli hyökkäys Tšekkiä vastaan, eikä EU:lle palauteta mitään.

EU-komission edustajan mukaan tarkastuksessa noudatettiin kaikkia sääntöjä, uutistoimisto Reuters kertoo.

Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraati, kalustonäyttely ja ohimarssi vetivät Rovaniemen keskustaan tuhansittain ihmisiä sateisesta säästä huolimatta. Kadunvarret olivat keskustassa ja Jätkänkynttilän sillalla mustanaan ihmisiä, vaikka sadepilvet roikkuivat niin alhaalla, että Ilmavoimien ylilento jouduttiin supistamaan vain yhteen Hornetiin ja esityslento peruttiin kokonaan.

Puolustusvoimien kalustoa oli esillä jo ennen ohimarssia Rovaniemen vanhalla torilla. Yleisöä houkutteli paikalle muun muassa uusimpiin hankintoihin kuuluva 155 mm:n tykillä aseistettu, tela-alustainen panssarihaupitsi K9 Moukari, joka oli pysäköity riviin Leopard-panssarivaunujen ja pienempien rynnäkkövaunujen kanssa.

– Kyllä yllätti se, että minkälaista ja miten paljon tätä kalustoa on. Nuo tykit tuolla ovat kaikkein kiinnostavimpia ja yllättävää tietoa niistä tuli. Kantamaa, kuinka pitkälle voi ampua ja minkä hintaisia nämä laitteet ovat, kommentoi Mari Haikonen.

K9 Moukari on "yllättävän hyvä ajaa"

Yliluutnantti Marko Uotila Karjalan prikaatista kertoo, että K9 Moukariksi nimetty järeä panssariajoneuvo on ollut yksi kalustonäyttelyn vetonauloista. Uotila on yksi Puolustusvoimien kantahenkilökunnasta, jotka ovat päässeet kokeilemaan uutta panssarihaupitsia.

– Yllättävän hyvä ajaa. Niin kuin muutkin nämä nykyaikaiset vaunut, helppo ohjata, luonnehtii Uotila.

Paraatiin ja ohimarssiin osallistui Puolustusvoimista ja eri järjestöistä yhteensä tuhat ihmistä. Ajoneuvoja oli mukana puolensataa. K9 Moukari -panssarihaupitsin lisäksi ohimarssia seurannut yleisö pääsi näkemään muun muassa Leopard 2A4 -panssarivaunuja, telakuorma-autoja, tiedustelujoukkojen maastomoottoripyöriä ja -mönkijöitä ja erilaisia komento- ja huoltoajoneuvoja.

Suunniteltu Hornet-hävittäjien ja Hawkien ylilento supistui lopulta vain yhden Hornetin ylilentoon.

Myös NH90-kuljetuskopterien ylilento peruttiin sääesteen vuoksi. Pilvet olivat tiistaina Rovaniemellä niin matalalla, että Jätkänkynttilän yli lentäviä koptereita ei olisi niiden takaa näkynyt.

Katso myös:

Katso tallenne: Lippujuhlaparaatin ohimarssi toi Leopardit, K9:n ja Hornetin Rovaniemen Jätkänkynttilälle

Lippujuhlapäivän paraatikatselmuksen ja ohimarssin järjestelyt aiheuttivat monia muutoksia Rovaniemen keskusta-alueen liikenteeseen. Yleisön liikkuminen esimerkiksi paraatikatselmuspaikalta keskuskentältä ohimarssin näyttämölle Jätkänkynttilän sillan tuntumaan sujui kuitenkin ilman vaikeuksia.

Puolustuskykyä pidetään yllä koko maassa

Lippujuhlapäivän paraatikatselmus järjestettiin Rovaniemen keskuskentällä. Tapahtumaa seurasivat kunniavierasaitiosta muun muassa veteraanijärjestöjen edustajat ja paikalle saapuneet sotiemme veteraanit.

Paraatijoukoille pitämässään puheessa Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen muistutti tulevan hävittäjähankinnan tärkeydestä. Jokinen nosti puheessaan esille myös Suomen arktisen ulottuvuuden merkityksen ja Puolustusvoimien halun pitää huolta koko maan puolustuksesta.

Paikalle saapuneen yleisön suhtautuminen Puolustusvoimien näyttävään esittäytymiseen oli positiivinen. Rovaniemeläiselle Arja Pertalle myönteinen suhtautuminen maanpuolustukseen on sota-ajan jälkeisen lapsuuden peruja.

– Olin lastenrattaissa Pohjoismakasiininkadulla ja kysyin äidiltä, miksi on pommitettu, kun Pääesikunnan talosta oli kaikki ikkunat rikki ja vain pelkkä silhuetti oli jäljellä. Se oli kauhean näköinen, muistelee Arja Perta.

Myös kalustonäyttelyssä vieraillut Tanja Syväjärvi kertoi olevansa positiivisesti kiinnostunut Puolustusvoimien toiminnasta.

– Yleisesti ottaen on ihan kiva päästä katsomaan, että mitä Puolustusvoimissa tällä hetkellä tapahtuu ja mitä on uusia juttuja. Esimerkiksi nuo pommit tuolla on sellaisia, mitä ei ole aikaisemmin ollut esillä, Syväjärvi sanoo.

Tallenteet lippujuhlapäivän paraatista ja ohimarssista on mahdollista katsoa Yle Areenasta.

Lue vielä:

Arktinen ulottuvuus palasi sotilaspolitiikan keskiöön – Ilmavoimien komentaja: Puolustusvoimien pitää pystyä toimimaan koko maan alueella

Pekka Toverista kenraalimajuri ja Tuomas Tiilikaisesta lippueamiraali

Hissi on ahdas, siinä on rautaovet. Rappujen seiniä kiertävät kukkakuvioiset boordit.

Olivia Heine, 23, avaa oven. Yksiö on pieni. Kalliolaiseen tapaan parvi pikku keittiön päällä, pieni sohva.

– Mahdumme asumaan tässä poikaystäväni kanssa oikein hyvin, hän sanoo.

Heine muutti uusille kotikulmille Harjavallasta, Satakunnasta viime syksynä.

Hän alkaa tehdä salaattieväitä töihin, alkamassa on iltavuoro. Suursuon sairaalaan Helsingin Maunulaan pääsee näppärästi julkisilla.

– Olen nyt vasta tajunnut, kuinka hyvällä paikalla me asumme. Monet työkaverini joutuvat asumaan paljon kauempana. Monilla on perhettä, ja he tarvitsevat isomman asunnon.

Aluksi ihmispaljous ahdisti maalta tullutta, mutta nyt Heine on sopeutunut omien sanojensa mukaan hyvin eikä ole niin hukassa kuin ennen.

Heinen kaltaisia, 18–34-vuotiaita nuoria Satakunnassa syntyneitä oli Kallion peruspiirin alueella vuodenvaihteessa yhteensä 240 kappaletta.

Eivätkä he ole ainoita junantuomia.

"Ei helsinkiläistä identiteettiä taida ollakaan"

Ylen Tilastokeskukselta saamien tietojen pohjalta tehdyn selvityksen mukaan Kallion alueella vastaantulijoista vain joka neljäs on paljasjalkainen stadilainen: joka viides on syntynyt muualla pääkaupunkiseudulla, joka kymmenes taas ulkomailla.

Loput ovat tasaisesti hämäläisiä, savolaisia, pohjalaisia, lappilaisia ja kaikkialla muualla Suomessa syntyneitä.

Kymmenen vuotta savolaisena Helsingissä asunut, Hakaniemessä töissä käyvä Hannu Karhunen kiteyttää:

– Ei sellaista helsinkiläistä identiteettiä taida ollakaan. Kun savoa murtaa tuolla baarissa, niin vastaan tulee samanlaista murretta. On hyvin vaikeaa löytää alkuperäisiä hesalaisia.

Helsinkiin muista maakunnista muuttavat ovat pääosin nuoria aikuisia, jotka tulevat kaupunkiin useimmiten yksin töiden ja opiskelujen perässä.

Nuoret aikuiset eli 19–27-vuotiaat erottuvat joukosta, ja erityinen piikki on parikymppisten muuttajien keskuudessa.

Kallio on Helsingin nuorekkain kaupunginosa, sillä siellä asuu eniten nuoria aikuisia koko Helsingissä. Määrällisesti eniten muualta Suomesta muutetaan juuri Kallion ja Kampinmalmin alueille.

Maakunnista Helsinkiin muuttaneiden osuus on suurin Alppiharjun, Vallilan ja Kallion alueilla.

Vaikka asunnot ovat kalliita, opiskelijat pystyvät rahoittamaan asumisensa opinto- ja asumistuella sekä keikkatöillä.

Järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori Helsingin kaupunginkansliasta sanoo, että valtion tuella rakennetut vuokra-asunnot eli ara-asunnot keskittyvät esikaupunkialueelle, mutta kantakaupungista löytyy vapaarahoitteisia pikkuyksiöitä ja -kaksioita, joihin pääsee asumaan sääntelemättömästi.

Kun Kallion nykyisiä kivitaloja rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla, Suomi oli hyvin köyhä ja asunnot tavattoman pieniä.

– On onnekas sattuma, että alueella, jossa on muutenkin vetovoimaa, asuntoja vapautuu uusille muuttajille, koska niissä ei asuta kauaa, sanoo Vuori.

– Se on koko Helsingin seudun elinvoimalle ja vetovoimalle elintärkeä asia.

Katso grafiikasta, montako savolaista, karjalaista, pohjalaista tai vaikkapa satakuntalaista nuorta aikuista Helsingin eri alueilla asui vuodenvaihteessa. Hakukoneesta löytyvät tiedot myös ulkomailla syntyneiden määristä. Voit valita pudotusvalikosta tai nuolista, mistä päin muuttaneiden tietoja haluat tarkastella.

Jos grafiikka ei näy selaimessasi, voit ladata sivun uudelleen nähdäksesi sen.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Länsi-Suomesta muutetaan etenkin Länsi-Helsinkiin, ei itään

Helsinki ei pystyisi ottamaan vastaan niin paljon muuttajia, jos koko kantakaupunki olisi samantyyppistä aluetta kuin esimerkiksi Etelä-Helsinki, jossa on enemmän kalliita ja isoja asuntoja.

– En tiedä, pystyttäisiinkö keinotekoisesti edes luomaan Kallion kaltaista aluetta, joka kiinnostaa nuoria ja jossa voi elää autottomana ja jossa kaikki palvelut ovat lähellä, Vuori pohtii.

Hänen mielestään yksiöitä ei kannattaisi rakentaa vaikkapa Malmin lentokentälle tai pitkälle esikaupunkialueelle, vaan nimenomaan kantakapunkiin. Moni haluaisi asua siellä pidempäänkin, jos kantakaupungista löytyisi isompia asuntoja, joissa olisi varaa asua.

Onko uhka vai mahdollisuus, jos kantakaupungissa on kokonaisia alueita, joissa kolme neljästä on muulta muuttaneita?

Voiko juurettomuudesta ja tukiverkostojen puutteesta olla jotain haittaa alueen ilmapiirille tai asukkaiden hyvinvoinnnille?

Pekka Vuori ei usko, että nuorten opiskelijoiden kohdalla muualta tulleiden suuri määrä johtaisi ongelmiin.

– Sinne muuttaneet ihmiset ovat nuoria ja aktiivisia, ja he ovat lähteneet hakemaan jotain uutta. He varmaan suhtautuvat positiivisesti ympäröivään maailmaan.

Ylen selvityksen mukaan Kallion ja sen lähialueiden lisäksi maakunnissa syntyneitä on kuutisenkymmentä prosenttia myös Lauttasaaressa ja Ullanlinnassa. Vähiten heitä on Mellunkylän, Vuosaaren ja Jakomäen alueilla, vain alle kolmannes.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

– Tilastojen perusteella näyttää siltä, että länsisuomalaiset Vaasan seudulle asti asettuvat enemmän kantakaupungin ja Länsi-Helsingin alueelle ja itäsuomalaiset enemmän Itä-Helsinkiin.

– En usko, että se on ilmansuuntakysymys. Pikemminkin kyse on varallisuudesta ja tulotasosta. Itä-Suomessa on tyypillisesti vähän matalampi koulutustaso kuin Länsi-Suomessa, Vuori sanoo.

Kontulassa lähes puolet syntynyt ulkomailla, Kalliossa vain joka kymmenes

Moppi ja sanko pomppivat iloisesti espanjalaisen opiskelijan, 25-vuotiaan Afsane Kazeranin kädessä. Hän on ostanut siivousvälineet ja menossa luuttuamaan opiskelija-asuntoaan lähellä Kontulan ostaria.

Läheisestä koulusta kävelee monia kieliä pulppuava koululaisryhmä.

Joka toinen Kontulassa asuva nuori aikuinen on syntynyt ulkomailla, ja se on enemmän kuin missään muualla Helsingissä. Kantakaupungin alueella vain 10–15 prosenttia ja keskimäärin Helsingissä noin joka viides on ulkomailla syntynyt.

– Tuntuu hyvin kotoisalta, Kazerani sanoo ja nauraa.

Ulkomailla syntyneiden nuorten aikuisten osuus on suurin juuri Mellunmäen kaltaisilla alueilla eli alueilla, jotka eivät kiinnosta muualta Suomesta tulleita.

Kazerani kuvailee Kontulaa eläväiseksi paikaksi. Aiemmat asuinpaikat – Käpylä, Itäkeskus ja Espoon Leppävaara – olivat hänelle liian rauhallisia.

– Ihmiset eivät olleet kovin seurallisia. He puhuivat vain kun olivat juovuksissa, mutta täällä kuka tahansa tervehtii ja alkaa keskustella, vaikka et ehkä haluaisikaan. Se on vähän kuin Espanjassa. Täällä ihmiset nauttivat elämästään.

Täysin päinvastaisesti Kontulan ilmapiirin kokee Kosovosta kotoisin oleva nuori äiti Arjanita. Perhe asui aiemmin Pietarsaaressa. Äiti puhuu vain ruotsia, ei ollenkaan englantia.

– Täällä ei ole mukava asua. Täällä on rauhatonta ja paljon humalaisia.

Vauva nauraa vaunuissa ja vaahtosammuttimen kokoinen tyttö kulkee äidin mukana käsipuolessa etnisten ravintoloiden ja kaljakuppiloiden ohi.

Eniten ulkomailla syntyneitä nuoria aikuisia on alueilla, joissa on sosiaalisia ongelmia, köyhyyttä ja työttömyyttä eli paikkoja, joita uhkaa alueellinen eriytyminen.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

– Kontulan ja Mellunkylän ympäristö on seuraava kohde, johon täytyy tarttua tehokkaasti, sanoo Pekka Vuori kaupunginkansliasta.

– Myös Itäkeskuksen, Etelä-Vuosaaren, Kallahden ja Meri-Rastilan alueilla ollaan monipuolistamassa asuntotarjontaa ja -ympäristöä.

Vuori ottaa esimerkiksi läheisen Myllypuron, jonne on rakennettu ammattikorkeakoulu ja omistus- ja asumisoikeusasuntoja perheille.

– Se oli iso askel siihen suuntaan, joka voi tuottaa positiivisia vaikutuksia Myllypuroon. Alueellisen eriytymisen mittarit on saatu siellä ihan eri asentoon kuin ne aikaisemmin olivat.

Muita asumismuotoja pitää Vuoren mukaan lisätä alueille, joissa asuntokannasta puolet on ara-vuokra-asumista.

Myös tavallisille keskituloisille työntekijöille tarvitaan asuntoja, jotta Helsingistä ei tule pienituloisten keikkatyöläisten ja toisaalta rikkaiden kaupunkia.

– On myös sanottu, että rikkaiden asuinalueet täytyisi pitää rikkaiden asuinalueina, koska ne olisivat kaupungille edullisia kustannuksiltaan. Mutta asian kääntöpuolena on se, että toiset alueet ovat sitten ihan köyhiä, Vuori sanoo.

– Ja sitä me emme halua.

• Tässä jutussa voit tutkia, kuinka vanhoiksi eri kaupunginosissa eletään: Mies Jakomäessä kuolee 7 vuotta aikaisemmin kuin mies Ullanlinnassa

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Millä lisää nuoria ja omistusasujia saataisiin houkutelua idän suuntaan?

Vuori uskoo, että Itä-Helsinki houkuttelee jo nyt ja jatkossa yhä enemmän väljemmästä ja luonnonläheisemmästä asumisesta kiinnostuneita muuttajia.

Toisaalta muuttaa voi myös Vantaalle ja Espooseen, joissa on Helsingin kanssa yhteisiä sopimuksia, esimerkiksi liikenteen osalta. Kaikkien ei ole pakko asua Helsingissä.

• Lue myös juttumme syksyltä 2016: Onko pakko muuttaa Stadiin?

"Minulla ei ole sellaista fiilistä, että olisin ulkomaalainen"

Itä-Helsinki ei ole ainoastaan Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen tulleiden asuinpaikka, vaan siellä asuu hyvin paljon työssäkäyviä venäläisiä, itäeurooppalaisia sekä Länsi-Euroopasta ja muista OECD-maista tulleita.

"Putkivaihtoa" malmilaisessa kerrostalossa tekemässä ollut virolainen, 27-vuotias Siim Kukk asuu Herttoniemessä vuokralla vaimonsa ja tämän lapsen kanssa. Vuokra on kohtuullinen, Helsingin hinnoiksi.

– Paikka ja hinta kulkevat käsi kädessä. Siellä on rauhallista, se sopii minulle.

Hän ei tunne olevansa ulkomaalainen omalla asuinalueellaan.

– Minulla ei ole sellaista fiilistä, että olen ulkomaalainen. Se on minun oma kotini, en ole ulkomailla.

Toiveena on muuttaa perheen kanssa omakotitaloon vaikkapa Lahteen tai Turkuun. Viroon Kukk ei enää halua, koska Suomessa asuminen perheen kanssa on turvatumpaa esimerkiksi sairastumisen tai työttömyyden sattuessa.

– Teen töitä, enkä tarvitse nyt Kelaa, mutta tiedän, että sitten jos tarvitsen rahaa, niin minulle on tulossa apua.

Onko Helsingissä liikaa muualla syntyneitä?

Myös muuttoliikeasiantuntija Timo Aron silmään pistävät Ylen hänelle esittelemistä tilastoista juuri ulkomailla syntyneiden suuri osuus ja erityisesti suuret erot alueittain.

Aro on sitä mieltä, että ainakaan vielä Helsinkiin ei ole tullut eikä ole tulossa liikaa väkeä – ei kotimaasta eikä ulkomailta.

– Perinteisesti on ajateltu, että kasvava alue tai valtio on hyvä asia, sanoo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.

Kielteistä kehitystä ei Helsingissä koko kaupungin tasolla Aron mukaan näy, mutta korttelitasolla ongelmia voi olla, mikä taas voi aiheuttaa "haasteita alueen tasapainoiselle kehitykselle", kuten palveluiden tuottamisen kannalta.

– Jos ajatellaan päiväkoteja tai koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluita, niin on aivan selvää, että niillä alueilla, joissa on paljon enemmän esimerkiksi ulkomaalaistaustaista väestöä, palveluiden järjestämiseen tarvitaan paljon enemmän resursseja.

2020-luvulla Helsingissä tapahtuu valtava muutos. Pekka Vuori

Helsinkiin suuntautuvien muuttovirtojen seuraava trendi onkin maahanmuutto, kun kotimaiset muuttovirrat alkavat pikkuhiljaa ehtyä nuorten ikäluokkien vähentyessä.

– Meidän väestömme ikärakenne ja huoltosuhteet ovat pitkälle sen varassa, että meillä on maahamuuttoa. Haasteet kasvavat koko ajan suuremmiksi alhaisen syntyvyyden takia jo seuraavalla vuosikymmenellä, Aro muistuttaa.

Hänen mukaansa ulkomaalaisväestön jakautuminen tasaisemmin Helsingin eri alueille olisi olennainen kysymys. Nykyisten 100 000:n vierasta kieltä puhuvien määrän odotetaan nousevaan 150 000:een jo 2030-luvulla.

Vaikka tämänhetkiset muuttajat ovat nuoria ja Helsingille edullisia, ei kaupungin tulevaisuus näytä väestörakenteeltaan ruusuiselta.

– 2020-luvulla Helsingissä tapahtuu valtava muutos. Vaikka pääkaupungissa on jatkossakin vähemmän eläkeläisiä kuin muualla Suomessa, niin 75 vuotta täyttäneiden kasvu tulee olemaan todella kova, Pekka Vuori varoittaa.

Minne uudet muuttajat mahtuvat?

Helsingissä asuu tällä hetkellä noin 650 000 kaduntallajaa. Viiden vuoden päästä helsinkiläisiä arvioidaan olevan yli 700 000 ja vuonna 2050 jo 860 000. Se on 200 000 ihmistä enemmän kuin nyt.

Väestöennusteen mukaan kaupunki kasvaa nopeimmin uusilla alueilla, kuten Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Sompasaaressa, Kruunuvuorenrannassa ja muualla Laajasalossa. Muuttavatko noille alueille jatkossa jutun alussa tapaamamme Olivia Heinen kaltaiset sairaanhoitajat tai opiskelijat?

Ainakin tähän asti uusille alueille, kantakaupungin kylkeen, muuttaneista 70 prosenttia on ollut helsinkiläisiä: Kalasatamaan muutetaan Kalliosta, Jätkäsaareen Kampista ja lähialueilta.

Mitä jos Helsinki ottaisi vielä yhden uuden saaren asuinkäyttöön?

Pekka Vuori arvioi syyksi sen, että uusissa kaupunginosissa asunnot ovat liian kalliita ensi kertaa kaupunkiin muuttaville ja ara-asuntoihin muuttaa puolestaan pääasiassa helsinkiläisiä.

Toisaalta: uusilla alueilla on myös opiskelija-asuntoja ja Jätkäsaaressa myös sairaanhoitajille rakennettuja työsuhdeasuntoja.

Mitä jos Helsinki ottaisi vielä yhden uuden saaren asuinkäyttöön ja rakentaisi sen täyteen yksiöitä tulevaisuuden sairaanhoitajille ja opiskelijoille?

Vuori ei usko, että se onnistuisi.

– Olisihan se aika mielenkiintoinen kokeilu, mutta en tiedä, viihtyisivätkö opiskelijat ja muut nuoret aikuiset sellaisessa keinotekoisessa paikassa, jossa ei olisi paljonkaan viehätystekijöitä tai vetovoimaa.

Lue myös:

Kotia etsivät on nyt luokiteltu neljään ryhmään: Oletko hintatietoinen omistusasuja tai moderni, vehreyttä arvostava kaupunkilainen?

Raja menee kohta rikki: Helsingissä asuu pian jopa 100 000 vieraskielistä – Videolla italialainen Lorenzo kertoo, miten suomi otetaan haltuun (26.6.2018)

Nämä ovat yleiset syyt muuttaa pois lähiöstä Helsingissä: Humalaisten metelöinti ja monikulttuurisuuden tuomat jännitteet (8.2.2018)

Espoo ryhtyy maan ensimmäiseksi kolmikieliseksi kaupungiksi – Uusista tulijoista 70 prosenttia on vieraskielisiä (18.9.2017)

Korjattu lause 4.6.2019 kello 18.46: Kallion nykyisiä kivitaloja rakennettiin 1950- ja 1960 -luvuilla. Kalliota ei siis rakennettu tuolloin, kuten jutussa aiemmin luki.

Helle hellii suomalaisia tällä viikolla. Tänään hellelukemia voidaan mitata jo Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, jos aurinko paistaa.

– Muualla Etelä- ja Keski-Suomessa ilma on viileämpää ja tuuli sen verran voimakasta, että hellelukemiin ei vielä päästä, meteorologi Joonas Koskela sanoo.

Keskiviikkona hellettä etelässä

Huomenna keskiviikkona 25 asteen helleraja saavutetaan yleisesti Etelä-Suomessa. Lapissakin päästään 15 asteen yläpuolelle aivan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta.

– Torstaina ja perjantaina lämpötila nousee ainakin lähelle 30 astetta, ellei ylikin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Kesäkuun lämpöennätystä tuskin kuitenkaan rikotaan, Joonas Koskela sanoo.

Kesäkuun lämpöennätys 33,8 astetta mitattiin Ähtärissä vuonna 1935.

Itä-Suomessa ei päästä aivan 30 asteen lukemiin, mutta sää on helteistä sielläkin.

Kesälomalaisten iloksi helteinen sää voi jatkua vielä ensi viikon alkupuolellakin.

Ukkonen jyrisee perjantaina ja lauantaina

Tänään ukkosia on ollut Etelä-Suomessa, mutta loppuviikon helteet tuovat mukanaan vielä kovemmat ukkoset moniin paikkoihin.

Perjantaina kovimmat ukkoset ovat lännessä, mutta lauantaina niitä on yleisesti jo Etelä- ja Keski-Suomessa. Rannikkoseuduilla on poutaisinta.

Idässä voi ukkostaa vielä sunnuntainakin.

Meteorologi Joonas Koskelan mukaan loppuviikon ukkoset ovat kovia.

– Paikallisesti vettä voi sataa kerralla todella runsaasti, ja se voi saada kadut tulvimaan.

Metsäyhtiö Stora Enson epäillään olevan vastuussa kymmenien ihmisten sairastumisesta legionellabakteerista Belgian Gentissä. Kaupungin verkkosivuilla kerrotaan, että 32 ihmistä on sairastunut ja kahden kerrotaan kuolleen.

Stora Enso vahvisti tiistaina, että paikallisten viranomaisten mukaan legionellabakteeri on saattanut levitä sen Langerbruggen tehtaalta. Selvitys on yhtiön mukaan yhä kesken.

Yhtiö kertoo pysäyttäneensä jäähdytystornin desinfiointia varten. Tartunnan epäillään tulleen tornin kautta.

Belgialaisen HLN:n mukaan yhtiötä ja sen johtoa voi odottaa oikeudenkäynti tapahtumien vuoksi.

HLN:n mukaan Stora Ensolla on kolme rekisteröityä jäähdytystornia.

Legionellabakteeri viihtyy seisovissa vesissä. Legionella voi aiheuttaa infektiotaudin, jota kutsutaan legionelloosiksi. Taudin saa hengittämällä.

THL:n mukaan taudinkuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen, jota kutsutaan myös legioonalaistaudiksi.

Langerbruggen tehtaalla tuotetaan muun muassa sanomalehtipaperia. Stora Enson mukaan tehdas työllistää 320 ihmistä.

Sairaustapaukset kävivät ilmi jo muutama viikko sitten. Brussels Times uutistoi toukokuun puolivälissä, että tartuntojen lähdettä etsittiin 17 yrityksen vesinäytteistä.

Ainoa yllätys SDP:n ministerivalinnoissa oli eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin kieltäytyminen ministeripestistä.

SDP:n puheenjohtaja, tuleva pääministeri Antti Rinne vahvisti, että hän keskusteli Lindtmanin kanssa työministerin pestistä ja myös toisesta ministeritehtävästä. Tätä toista tehtävää Rinne ei nimennyt.

Lindtman perusteli kieltäytymistä sillä, että hän haluaa kantaa lisävastuuta eduskuntaryhmän johtajana, varmistaa hallituksen esitysten valmistumisesta eduskunnassa. Osaksi ratkaisu oli myös pienen lapsen isän päätös perheen hyväksi.

Liikenne- ja viestintäministerinä aloittava Sanna Marin teki pienen lapsen äitinä toisenlaisen ratkaisun.

Työministeri Timo Harakan demariruusussa on piikkejä

Työministerin tehtävä Rinteen hallituksessa ei ole ruusuilla tanssimista, piikkejä on luvassa. Urakkaan suostui SDP:n veroekspertti Timo Harakka.

Jos työllisyys ei parane, työministeriltä tivataan ratkaisuja. Jos työttömät kokevat itseään kepitettävän, syy on työministerin. Voitte kuvitella itse lisää.

Jos poliitikko, esimerkiksi Antti Lindtman, tähtäisi jossain vaiheessa uraansa vaikkapa SDP:n puheenjohtajaksi, ei työministerin tehtävä Rinteen hallituksessa ole välttämättä paras ponnistusalusta.

Pääministeripuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajalla on halutessaan valtaa enemmän kuin kevyimmän ministerisalkun kantajalla.

Ja perustelu väitteelle:

Vuosituhannen vaihteessa taisteluhelikopterit jäivät kokonaan hankkimatta kuljetuskoptereiden rinnalle. Hallituksen omista riveistä vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ja SDP:n eduskuntaryhmän enemmistö painostivat demaripääministeri Paavo Lipposen hallitusta luopumaan taistelukoptereiden hankinnasta.

Ja toisinpäin:

Jos poliitikko, esimerkiksi Timo Harakka, tähtäisi toistamiseen jossain vaiheessa uraansa vaikkapa SDP:n puheenjohtajaksi, ei työministerin pesti Rinteen hallituksen ole välttämättä se vakain ponnistusalusta.

Kiuru: Maakunta-soten kaatajasta maakunta-soten rakentajaksi

SDP:n ministereistä Krista Kiuru on Antti Rinteen kahnauksia kaihtamaton rymistelijä. Kiurun meriittinä on Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen kaatamiseen osallistuminen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana.

Krista Kiuru nousee Rinteen hallitukseen perhe- ja peruspalveluministeriksi. Siis Juha Sipilän porvarihallituksen maakunta- ja valinnanvapaus-soten kaatajista yksi alkaa nyt rakentaa keskustan maakuntamallin varaan tehtävää uutta sotea – hallitusratkaisun ironiaa.

Keskusta: Haussa vahva valtiovarainministeri paimentamaan menoja

Koska hallituksen hankkeista aikataulut ovat kirjaamatta hallitusohjelmaan ja tulot osaksi riippuvaisia työllisyyden paranemisesta, on tuleva hallitustyö jatkuvaa budjettineuvottelua.

Keskusta tavoitteli valtion ja kuntien talouden tasapainoa hallituskauden lopulla. Puolue tarvitsee tavoitteen toteuttamiseksi vahvan valtiovarainministerin.

Antti Rinteen pienituloisille eläkeläisille lupaaman vappusatasen lisäksi rahajonossa ovat kädet ojossa sote-ministeri Krista Kiuru, vasemmistoliiton todennäköinen opetusministeri Li Andersson sekä sosiaali- ja terveysministeriksi uumoiltu Hanna Sarkkinen.

Kaikilla heillä on paljon hyviä hankkeita koulutuksen ja sosiaali- ja terveydenhoidon parantamiseksi. Rahaa vain kaivattaisiin.

Kukaan ei ole niin povattu kuin mahdolliseksi ministeriksi povattu

SDP:n ja RKP:n ministerivalinnat ovat siis tiedossa. Vihreiden valinnat ratkeavat todennäköisesti iltayön aikana. Keskustassa ja vasemmistoliitossa on keskiviikkoiltaan asti vielä monta povattua ministeriä.

Kulunutta sanontaa mukaillen: kukaan ei ole niin povattu kuin povattu ministeri eikä kukaan ole niin entinen kuin entinen ministeri.

Taustakeskustelu yhden entisen ministerin kanssa kuitenkin kiteyttää hyvin Antti Rinteen hallituksen ministerien vallan.

Ylimalkainen hallitusohjelma, ministerillä on paljon valtaa

Hallitusohjelma on sen verran ylimalkainen ja lisäselvityksiä kaipaava, että yksittäiselle tomeralle ministerille jää paljon valtaa.

Voitte toki korvata sanan ylimalkainen myös ilmaisulla suurpiirteinen tai etujärjestöjä keskusteluun kutsuva, mikä eniten miellyttää.

Valta muuttuu käsinkosketeltavaksi, kun ministeri ensimmäisinä vallan päivinään asettuu työtuoliinsa.

Ministeriön virkamiesjohto käy työt ministerin kanssa läpi. Huomataan, että tehtävää on paljon eikä hallitusohjelma anna aina tarkkoja nuotteja.

Toki osa asioista on jo hallitusneuvotteluissa sovittu toteutuslistan kärkipäähän, mutta suuri osa ei.

Tuossa tilanteessa vahva ministeri valitsee itse asiat, jotka hän poimii laajasta hallitusohjelmasta kiireellisyyslistan kärkeen ja käynnistää valmistelun mieleiseensä suuntaan.

Niin, ja se heikko ministeri: hänet ministeriön virkamiesjohto saattaa puhua pyörryksiin ja saada virkamiesten tärkeysjärjestyksen ministeriön hankkeisiin.

Lue lisää:

Vihreiden Ohisalosta sisäministeri, hurja kisa kolmannesta salkusta, SDP yllätti: Harakka työministeriksi – Yle seurasi hetki hetkeltä

Kaksitoista ministeriä on nyt nimetty – lue tästä, keitä he ovat

Robert Sundman: Hävisivätkö vihreät vasemmistoliitolle ja RKP:lle, kun salkut jaettiin?

Pariisin terveysviranomaiset kehottavat Notre Damen katedraalin ympäristössä asuvia lapsia ja raskaana olevia naisia verikokeisiin.

Kokeilla selvitetään veren lyijypitoisuus. Syynä on huoli kuuluisan katedraalin huhtikuisen tulipalon terveysvaikutuksista, kertoo uutistoimisto AFP.

Kehotukseen johti tapaus, jossa Île de la Citén saarella asuvan lapsen verikokeet näyttivät suositusrajat ylittäviä lyijyarvoja. Notre Dame sijaitsee samalla saarella Pariisin keskustassa.

Katedraalin tornin ja katon palossa ja romahduksessa suli lyijyä. Tutkimuksilla yritetään selvittää, voiko lapsen veren korkeiden lyijypitoisuuksien syy olla muu kuin palo.

Verikokeisiin kehotetaan viemään alle 7-vuotiaat lapset.

Viranomaisten mukaan palossa ilmaan ja maaperään tihkui lyijyä. Viranomaisten mukaan yleistä vaaraa ei ole, mutta jotkut alueet on suljettu ja lähellä katedraalia asuville ihmisille on annettu puhdistusohjeita.

Paikallisen Robin des Bois -järjestön mukaan lyijyä suli 300 tonnia. Järjestö varoittaa katedraalin alueen olevan saastunut.

Pääministeripuolue SDP:n sekä vihreiden ministerit ovat nyt selvillä.

Vihreiden ulkoministeri on odotetusti väistyvä puheenjohtaja Pekka Haavisto.

Sisäministeriksi nousee tuleva puheenjohtaja, kansanedustaja Maria Ohisalo ja ympäristö- ja ilmastoministeriksi äänestyksen jälkeen kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen äänin 29–28. Samaa ilmastoministerin salkkua tavoitteli myös varakansanedustaja Oras Tynkkynen.

Myös Mikkosen ja Ohisalon salkkujako oli hienoinen yllätys, sillä niiden oli ennakoitu menevän toisin päin.

Keskiviikkona keskusta ja vasemmistoliitto kertovat ministerinsä. Torstaina presidentti Sauli Niinistö nimittää uuden hallituksen.

Sdp:n yllätysnimenä Timo Harakka

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen eurooppaministeriksi nousee Tytti Tuppurainen, liikenne- ja viestintäministeriksi Sanna Marin, työministeriksi Timo Harakka, kunta- ja omistajaohjausministeriksi Sirpa Paatero, perhe- ja peruspalveluministeriksi Krista Kiuru sekä kehitysministeriksi Ville Skinnari.

Timo Harakan salkku on painava, sillä Rinteen hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyyttä.

–Työllisyystavoitteen saavuttaminen ei ole kiinni yhdestä ministeristä, mutta tietenkin kannan siitä omalta osaltani vastuun. Se on haastava ja innostava tehtävä, Timo Harakka sanoi tiedotustilaisuudessa.

Samalla SDP aikoo esittää EU-komissaariksi entistä puheenjohtajaansa ja valtiovarainministeriä Jutta Urpilaista.

– Olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta edustaa Suomea ja olla rakentamassa eurooppalaista yhtenäisyyttä, Urpilainen totesi SDP:n tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

Seurasimme tähän juttuun hetki hetkeltä päivän valintoja.

Antti Rinteen (sd.) hallitukseen lähtevistä puolueista ministerinsä ovat jo valinneet RKP, SDP ja vihreät.

Rinteen hallitukseen tulee 19 ministeriä. SDP saa seitsemän salkkua, keskusta viisi, vihreät kolme ja RKP ja vasemmistoliitto kumpikin kaksi. Keskusta ja vasemmistoliitto päättävät hallitukseen lähdöstä ja ministereistään keskiviikkona.

Kokoamme tähän juttuun lyhyet kuvaukset kaikista ministereistä.

Lue lisää: SDP ja vihreät valitsevat ministerinsä, Yle seuraa hetki hetkeltä

Antti Rinne, pääministeri, SDP

Antti Rinne, 56, on toiminut SDP:n puheenjohtajana toukokuusta 2014 lähtien. Hän on toisen kauden kansanedustaja, mutta nousi ensimmäistä kertaa ministeriksi heti puheenjohtajaksi tultuaan. Rinne toimi vajaan vuoden ajan valtiovarainministerinä Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksissa.

Ennen poliitikon uraansa lakimiehen koulutuksen saanut Rinne tuli tunnetuksi tiukkana ammattiyhdistysjohtajana. Politiikkaan hän siirtyi Ammattiliitto Pron puheenjohtajan paikalta.

Sanna Marin, liikenne- ja viestintäministeri, SDP

Sanna Marin, 33, on puolueensa ensimmäinen varapuheenjohtaja ja nouseva tähti. Hän on kerännyt komeita henkilökohtaisia äänimääriä niin valtakunnallisissa vaaleissa kuin paikallispoliitikkonakin. Marin johti Tampereen kaupunginvaltuustoa vuosina 2013–2017.

Sanna Marin nousi esiin SDP:n kannalta kriittisellä hetkellä, kun hän sijaisti puheenjohtaja Antti Rinnettä tämän sairastuttua vakavasti eduskuntavaalien kynnyksellä. Marin tutki hallintotieteiden gradussaan poliittista johtamista.

Ville Skinnari, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri, SDP

Ville Skinnari, 45, kuuluu SDP:n talousosaajiin ja poliittisesti hänet sijoitetaan usein puolueen oikealle laidalle. Skinnari on SDP:n kolmas varapuheenjohtaja. Sekä kauppatieteiden että oikeustieteen tutkinnot suorittanut lahtelainen on opiskellut ja työskennyt pitkään myös ulkomailla.

Toisen kauden kansaedustaja on entinen SM-tason jääkiekkoilija ja pitkäaikaisen demaripoliitikon ja entisen ministerin Jouko Skinnarin poika.

Sirpa Paatero, kunta- ja omistajaohjausministeri, SDP

Sirpa Paatero, 54, on istunut eduskunnassa vuodesta 2006 lähtien ja johtaa SDP:n puoluevaltuustoa. Paatero toimi omistajaohjauksesta vastaavana kehitysministerinä syksystä 2014 seuraavan vuoden vaaleihin asti.

Kotkalainen Paatero on siviiliammatiltaan ehkäisevän päihdetyön ohjaaja. Hän on kotikaupunkinsa valtuutettu ja toiminut lukuisissa luottamustehtävissä. Paateroa kuvataan puheenjohtaja Rinteen luottonaiseksi.

Tytti Tuppurainen, eurooppaministeri, SDP

Tytti Tuppurainen, 43, on kolmannen kauden kansanedustaja Oulusta, jossa hän on toiminut myös kaupunginvaltuutettuna vuosituhannen alusta lähtien. Tuppurainen haastoi Antti Rinteen puheenjohtajakisassa vuoden 2017 puoluekokouksessa.

Tasa-arvokysymykset ovat Tuppuraisen sydäntä lähellä. Hän on demarinaisten puheenjohtaja ja koko eduskunnan naisverkoston vetäjä. Oulun yliopistosta valmistunut Tuppurainen opiskeli pääaineenaan germaanista filologiaa.

Krista Kiuru, perhe- ja peruspalveluministeri, SDP

Krista Kiuru, 44, on SDP:n kokenut ja sitkeä luottopakki. Erityistä huomiota Kiuru sai viime hallituskauden loppuvaiheen värikkäiden sote-neuvotteluiden keskushahmona, kun hän johti sosiaali- ja terveysvaliokuntaa.

Porilainen Kiuru on neljännen kauden kansanedustaja ja hänellä on monipuolinen ministerikokemus Kataisen–Stubbin hallituskaudelta 2011–2015. Kiuru toimi neljän vuoden aikana asunto- ja viestintäministerinä, opetusministerinä sekä opetus- ja viestintäministerinä.

Timo Harakka, työministeri, SDP

Timo Harakka, 56, on toisen kauden kansanedustaja ja yllätysnimi SDP:n valintojen joukossa. Työministerin pestiä tarjottiin ensin Antti Lindtmanille, joka kuitenkin halusi jäädä eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.

Äänekoskella syntynyt, nykyään helsinkiläinen Harakka tuli ennen poliitikonuraansa tunnetuksi toimittajana. Hän juonsi 2000-luvun alussa ensin Ylen Musta laatikko -ohjelmaa ja sitten Pressiklubia. Poliitikkona Harakka on pyrkinyt profiloitumaan talousosaajana, ja on muun muassa kirjoittanut kaksi kirjaa edellisen vuosikymmenen talouskriiseistä. Koulutukseltaan Harakka on teatteritieteen maisteri.

Pekka Haavisto, ulkoministeri, vihreät

Pekka Haavisto, 61, kuuluu vihreiden näkyvimpiin, pitkäaikaisimpiin ja suosituimpiin valtakunnanpoliitikkoihin. Hän on mittauttanut valtakunnallista kannatustaan kahdesti presidenttiehdokkaana ja tullut molemmilla kerroilla toiseksi. Haavisto on istunut eduskunnassa useita kausia vuodesta 1987 lähtien ja ollut kahdesti ministerinä.

Haavisto on ollut vihreiden puheenjohtaja kahdesti. Nykyinen pesti alkoi Touko Aallon väistyttyä puheenjohtajan tehtävästä terveysongelmien vuoksi ja päättyy uuden puheenjohtajan valintaan kesäkuun puoluekokouksessa. Haavisto johti puolueensa tänä keväänä kahteen vaalivoittoon.

Maria Ohisalo, sisäministeri, vihreät

Maria Ohisalo, 34, on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja kaikella todennäköisyydellä vihreiden seuraava puheenjohtaja. Hän on ilmoittanut hakevansa tehtävään, eikä yhtään haastajaa ole ilmoittautunut kesäkuun puoluekokoukseen.

Sosiologiasta tohtoriksi väitellyt helsinkiläinen Ohisalo on työskennellyt köyhyystutkijana ennen poliitikon uraansa. Hän nousi voimalla valtakunnan julkisuuteen sijaistaessaan sairaslomalle jäänyttä Touko Aaltoa vihreiden puheenjohtajana syksyllä 2018.

Krista Mikkonen, ympäristö- ja ilmastoministeri, vihreät

Krista Mikkonen on 46-vuotias toisen kauden kansanedustaja. Hän nousi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi syyskuussa 2016. Mikkonen on ollut vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana kolme kertaa ennen valituksi tulemistaan. Hän on ollut aikanaan ehdolla myös europarlamenttivaaleissa toiminut pitkään Joensuun kunnallispolitiikassa.

Eduskuntavaaleissa äänipottiaan kasvattanut Krista Mikkonen Savo-Karjalan vaalipiirin ainoa vihreä kansanedustaja. Hän koulutukseltaan biologi.

Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri, RKP

Anna-Maja Henriksson, 55, on puolueensa puheenjohtaja ja itseoikeutettuna RKP:n toinen ministeri Rinteen hallituksessa. Hän toimi oikeusministerinä vuodet 2011–2015. Henriksson ryhtyi johtamaan RKP:tä läpi puolueelle harvinaisen oppositiotaipaleen, kun hänet valittiin RKP:n ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi kesällä 2016.

Pietarsaarelainen Henriksson on koulutukseltaan varatuomari. Hän istui edellisen eduskuntakauden perustuslakivaliokunnassa.

Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri, RKP

Thoman Blomqvist, 54, on kokenut RKP:n edustaja ja toiminut viimeksi eduskuntaryhmän puheenjohtajana. RKP:lle hieman yllättäen lohjennut toinen ministerisalkku meni puheenjohtaja Henrikssonin mukaan Blomqvistille, koska tämä on tehnyt eduskunnassa pitkään töitä ja nyt "oli hänen vuoronsa".

Tammisaaresta kotoisin oleva maanviljelijä nousi eduskuntaan vuonna 2007. Viime vaalikaudella hän oli eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja.

Lue lisää:

Antti Rinteen hallitus lupaa jokaiselle jotakin: Ylen hakukone kertoo, mitkä lupaukset koskevat sinua

Rinteen hallitus muuttaa Suomea – katso 10 kohtaa politiikan superpäivästä

Lyhyet markkinakorot eli euriborkorot ovat olleet laskussa reilun kuukauden. Suomalaisten asuntolainoissaan käyttämä 12 kuukauden euribor on painunut reilussa kuukaudessa vain vajaan kahden korkopisteen päähän kaikkien aikojen alimmasta tasostaan.

Vuoden euriborin alin noteeraus tehtiin 18. joulukuuta 2017, jolloin korko pysähtyi pitkän laskun jälkeen -0,194 prosenttiin. Siitä lähtien korko on hiljalleen noussut paranevan talouskehityksen avustamana, kunnes nyt keväällä korkokäyrä kääntyi uudestaan jyrkkään laskuun.

Reilun puolentoista vuoden aikana syntynyt nousu on pyyhkiytynyt pois noin kuukaudessa.

– Korkojen lasku on seurausta Euroopan keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin huhtikuussa kertomasta vihjauksesta ohjauskoron alentamiselle, jos tarvetta on. Vihjaus oli tulkittavissa rivien välistä, mutta markkinat ennustavat koron alentamista nyt 50 prosentin todennäköisyydellä, Nordea Marketsin pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo.

Kuviosta näkee, että varsinkin 12 kuukauden euribor on laskenut voimakkaasti. Lyhyempi, kolmen kuukauden euribor on ollut liikkeissään paljon maltillisempi.

Jonkin verran markkinakorot ovat painuneet senkin vuoksi, että euriborkoron laskentatapaa ollaan uudistamassa ja vuoden loppuun asetettu määräaika lähestyy koko ajan.

Euriborkorkojen nykyisiä liikkeitä seuratessa on tietenkin otettava huomioon se, että kyseessä on lopulta marginaalisista muutoksista eli prosenttiyksikön kymmenyksistä ja sadasosista.

Fed aloittanee koronlaskut jo kesällä

Pitkään jatkuneen verkkaisen nousun kääntyminen uuteen laskuun on kuitenkin viesti talouden epävarmuuden lisääntymisestä niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.

– Euroalueella ollaan eletty epävarmuudessa jo pitkään, mutta Yhdysvalloissa pelot taantumasta ovat kärjistyneet vasta viime aikoina. Kauppasodan kärjistyminen heikot talousluvut ovat pelkojen taustalla ja nämä pelot heijastuvat markkinakorkoihin, von Gerich sanoo.

Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) arvellaankin laskevan ohjauskorkoaan jo tänä kesänä.

– Taantuman pelko on Fedille perinteinen syy laskea korkoa. Tällöin puhuttaisiin parista ennakoivasta ohjauskoron alentamisesta. Nyt kuitenkin Yhdysvaltain rahamarkkinoiden reaktiot ovat olleet niin voimakkaita, että odotuksissa on pidempi ohjauskoron alentamisten jakso, von Gerich toteaa.

Yhdysvaltain keskuspankin päätös aloittaa koronlaskut asettaisivat Euroopan keskuspankin tukalaan tilanteeseen.

Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskorko on nyt 2,5 prosenttia. Koronlaskuille on siis hyvin tilaa.

EKP on ahtaalla

EKP:n ohjauskorko on tasan nolla ja pankkien keskuspankkiin tekemien talletusten korko on -0,4 prosenttia. Korkojen laskemiselle ei siis ole oikeastaan lainkaan tilaa.

– Olen ollut pitkään huolissani siitä, mitä EKP tekee seuraavassa taantumassa, kun hyvinäkään aikoina ei päästä inflaatiotavoitteeseen (noin 2%) eikä rahapolitiikkaa ole ehditty normalisoida ollenkaan. EKP:n uskottavuus vaihtoehtovaluuttana dollarille kärsii, jos EKP:n keinot suojautua seuraavalta taantumalta ovat vähäiset, Jan von Gerich sanoo.

Euroopan keskuspankin neuvosto linjaa euroalueen rahapolitiikkaa torstain kokouksessaan. EKP:n ei uskota vihjaavan korkopolitiikastaan mitään uutta. Todennäköisenä pidetään sitä, että nykyisen nollalinjan kerrotaan jatkuvan ainakin vuoden loppuun.

– En usko, että EKP haluaa käyttää koronlaskua ennakoivana toimenpiteenä. Sitä varmasti halutaan säästää hankalampiin tilanteisiin. Oletan, että EKP haluaa vielä katsoa, miten euromaiden taloudet kehittyvät lähikuukausina, ennen kuin johtokunta päättää mistään konkreettisemmista toimista, Jan von Gerich sanoo.

Pääjohtajan vaihdoskin vaikuttaa

Jan von Gerich arvioi, että työnsä jättävä pääjohtaja Mario Draghi haluaa johtokunnan olevan päätöksissään yksimielinen, koska hänen todennäköinen seuraajansa istuu myös johtokunnassa. Näin hän olisi sitoutunut jo valmiiksi tehtyihin päätöksiin.

Euroopan keskuspankin valtionlainojen osto-ohjelma on ollut yksi eniten riitoja herättäneitä tukitoimia johtokunnassa. Massiivista tukiosto-ohjelmaa on vastustettu etenkin Saksassa. Ohjelman laajentaminen entisestään ei varmasti olisi mikään ilmoitusasia EKP:n johtokunnan kokouksessa.

Suomesta Draghin seuraajaksi on veikkailtu Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehniä ja entistä pääjohtajaa Erkki Liikasta.

Oman lisänsä Euroopan keskuspankin huoliin tuo vielä Ison-Britannian brexit-prosessista aiheutuva epävarmuus. Lisäksi Italia on alkanut keikuttaa jälleen kerran euron uskottavuutta poikkeamalla yhteisistä pelisäännöistä.

Jan von Gerich arvioi keskiviikkona julkaisemassaan kirjoituksessa (englanniksi), että Italian poliittinen epävarmuus ei ole vielä lähelläkään pahinta tasoaan.

Korj. 5.6. klo 19.25: EKP on ahtaalla -kappaleessa muutettu EKP:n johtokunta EKP:n neuvostoksi. Klo 19:45 vastaava korjaus tehty kuvatekstiin.

Hartolassa maaliskuussa tapahtuneen vanhuksen törkeän ryöstön esitutkinta on valmis. Poliisin selvittelyn perusteella molempia osapuolia on syytä epäillä rikoksesta.

Ryöstöstä epäiltyjen epäillään syyllistyneen törkeään ryöstöön, törkeään kotirauhan rikkomiseen ja ampuma-aserikokseen. Miehet ovat edelleen vangittuina. Myös ryöstön kohteena ollutta vanhusta epäillään tapon yrityksestä.

Vuonna 1997 syntyneen hartolalaisen ja lahtelaisen miehen epäillään murtautuneen 81-vuotiaan miehen omakotitaloon. Vanhus oli ollut sisällä asunnossaan ja puolustautunut ampumalla kotiinsa tunkeutunutta miestä rintaan.

Miehet saivat anastettua asunnosta aseen ja patruunoita. Poliisi löysi ne esitutkinnan aikana.

Lue myös: Vanhus pani kampoihin ja ampui kotiinsa hyökännyttä rintaan – oikeusoppinut kertoo, missä menevät hätävarjelun rajat

Lisäksi kaksi hartolalaista vuonna 1999 ja 2000 syntynyttä miestä oli hetken aikaa vangittuna törkeästä ryöstöstä epäiltyinä. Kumpaakaan ei kuitenkaan epäillä törkeästä ryöstöstä, koska eivät olleet rikoskumppaniensa kanssa talossa sisällä.

Heidät on vapautettu tutkintavankeudesta. Siitä huolimatta 1999 syntynyttä epäillään ampuma-aserikoksesta ja törkeästä varkaudesta. Vuonna 2000 syntynyttä miestä epäillään törkeästä varkaudesta.

Vanhuksen osalta ratkaisu menee syyttäjälle ja viime kädessä tuomioistuimelle. Seuraavaksi syyttäjä pohtii, onko kyseessä ollut vastuusta vapauttava hätävarjelutilanne.

Esitutkinta-aineisto on toimitettu Salpausselän syyttäjänvirastoon syyteharkintaan. Käräjäoikeus on määrännyt syytteen nostamisen määräpäiväksi 13. kesäkuuta.

Talouslehti Forbes on nimennyt Barbadokselta kotoisin oleva Rihannan maailman varakkaimmaksi naisartistiksi. Lehti arvioi hänen omaisuutensa arvoksi noin 530 miljoonaa euroa.

Rikkaimmat naisartistit Forbesin mukaan ja heidän omaisuutensa arvo euroina ovat tässä:

1. Rihanna, 530 miljoonaa
2. Madonna, 505 miljoonaa
3. Celine Dion, 398 miljoonaa
4. Beyonce, 354 miljoonaa
5. Barbra Streisand, 354 miljoonaa
6. Taylor Swift, 319 miljoonaa

Forbes nimesi myös pari päivää aiemmin Jay-Z:n maailman varakkaimmaksi miesartistiksi. Lehti arvioi, että hänen omaisuutensa arvo ylittää miljardin dollarin rajan eli on noin 887 miljoonaa euroa.

Muoti ja kauneus merkittävä tulonlähde

Merkittävä osa Rihannan varakkuudesta on peräisin muusta kuin musiikista.

Rihannan koko nimi on Robyn Rihanna Fenty. Toukokuussa ranskalainen luksusbrändi LVMH aloitti yhteistyön Rihannan kanssa. Yhteistyön tuloksena LVHM:n sisään syntyy Rihannan johtama itsenäinen muotitalo, joka kantaa hänen sukunimeään Fenty.

LVMH on maailman suurin luksuskonserni. Se omistaa muun muassa Louis Vuittonin, Givencyn ja Diorin huippumerkit.

Jo aiemmin LVMH on tukenut Rihannan kauneudenhoito- ja meikkiyritystä Fenty Beautya, joka näki päivänvalonsa vuonna 2017. Yrityksen arvoksi lasketaan yli 2,7 miljardia euroa, joista Rihanna arvioidaan ansainneen itselleen yli puolen miljardin euron tulot.

– En koskaan uskonut, että ansaitsisin joskus näin paljon rahaa. Siksi summa ei koskaan saa minua lopettamaan työntekoa, Rihanna sanoi toukokuussa The New York Timesin T-Magazinelle.

Rihannan kaltaisten naisartistien ja vakiintuneiden muotitalojen yhteistö on molempia osapuolia hyödyttävää toimintaa. Kapealle ostajakunnalle suunnitelleen muotitalot saavat kanavan nuoreen Instagram-sukupolveen ja artistit omille merkeillensä vakiintuneiden muotitalojen tuoman arvonnousun.

Rihannan odotetaan julkaisevan uutta musiikkiakin vielä tämän vuoden aikana.

Poliisin tietoon on tullut jälleen muutamia niin kutsuttuja "toimitusjohtajahuijauksia". Niissä yrityksen maksuliikennettä käsittelevälle henkilölle lähetetään sähköposti yrityksen johtajan nimissä. Sähköpostissa pyydetään tekemään tilisiirto. Yleensä rahaa pyydetään siirtämään ulkomaille.

– Viimeisin juttu on Mikkelistä, jossa yrityksestä on siirretty rahaa ulkomaiselle tilille yli 30 000 euroa. Jonkin aikaa sitten sama ulkomaalainen tilinumero on ollut toisen poliisilaitoksen alueen jutussa, vanhempi rikoskonstaapeli Petri Haaksluoto Itä-Suomen poliisilaitokselta kertoo.

Haaksluodon mukaan rahoja ei todennäköisesti saada takaisin.

– Kun kyse on ulkomaalaisesta tilistä, pitää pyytää kansainvälistä apua. Siinä yleensä kestää ja jotkut maat eivät hevin sitä edes anna. Yleensä näissä tapauksissa rahoja ei enää nähdä.

Usein huijauksissa on poliisin mukaan vielä ensin tiedusteltu yrityksen rahavarantoja. Jos tähän on saatu vastaus, seuraavassa viestissä on pyydetty suorittamaan maksu. Menetetyt summat ovat olleet jopa kymmeniä tuhansia euroja, kuten mikkeliläisen yrityksen tapauksessa.

Poliisi ohjeistaa, ettei sähköpostin lähettäjätietoihin kannata luottaa sokeasti. Ne voidaan nimittäin kohtuullisen helposti väärentää. Yleensä sähköpostin lähettäjän nimen paikalla on ollut esimerkiksi yrityksen johtajan nimi, mutta sähköpostin loppuosa on erilainen kuin yrityksen oman sähköpostin.

Poliisin neuvot huijareiden varalle:

• Varmista sähköpostin oikeellisuus tarvittaessa puhelinsoitolla. Tarkistus kannattaa tehdä etenkin epätavallisissa tilisiirroissa tai muissa tavanomaisesta toiminnasta poikkeavissa tilanteissa.
• Varmista puhelimella soittavan henkilöllisyys. Voit esimerkiksi soittaa takaisin henkilölle hänen edustamansa yrityksen puhelinkeskuksen kautta.
• Tarkista sähköpostissa mahdollisesti näkyvät yhteystiedot muuta kautta. Älä hämäänny tutuista työkaverien nimistä, joita rikollinen saattaa mainita uskottavuutta lisätäkseen.

Kouvolan kaupunki kokeilee Minecraft-ympäristön hyödyntämistä kaupunkiympäristön suunnittelussa.

Kouvolan maasto- ja paikkatietopalveluissa työssäoppimisjaksolla olleet Kouvolan seudun ammattiopiston datanomiopiskelijat kehittivät yhdessä paikkatietosuunnittelijan kanssa Minecraft-työkalun. Opiskelijat loivat Minecraft-maailman Sarkolan koulusta ja piha-alueesta.

Opiskelija Jimmy Plit kertoo, että projekti oli mukava toteuttaa. Minecraft-työkalun tekeminen kesti noin 1,5 kuukautta.

Pelissä pystyy hävittämään halutessaan vanhan koulun ja tekemään ympäristöstä omanlaisensa. Piha-alueelle voi suunnitella uusia rakennuksia, ulkoilu- tai leikkivälineitä tai vaikka louhia luolan.

– Koulun sisälle on tehty nappula, jota painamalla koulu räjähtää. Samalla käynnistyy alueen pyyhkimiskomento. Hetken päästä alueesta ei jää mitään jäljelle, Plit sanoo.

Muut projektissa mukana olleet opiskelijat olivat Anastasia Bogomolova, Eetu Haimi ja Eemil Jokela.

Nuoria halutaan mukaan kaupunkisuunnitteluun

Kouvola ei ole Suomen ensimmäinen kaupunki, jossa Minecraftia hyödynnetään kaupunkisuunnittelussa. Vuonna 2015 sitä on tehty Vantaalla.

Idean isänä Kouvolassa toimi paikkatietosuunnittelija Aki Tuomaala, joka kuuli ajatuksesta kollegoiltaan. Tuomaala mainitsee, että muilla kaupungeilla ei ole ollut samanlaista teknologiaa tehdä Minecraft-työkalua.

Kuntalaisten on mahdollista päästä tutustumaan virtuaaliseen Sarkolan koulun alueeseen Minecraft-tunnuksilla. Minecraft-työkalun testaaminen opiskelijoilla aloitetaan syksyllä.

– Palautteen kerääminen on viety kyselyistä modernimpaan, visuaaliseen muotoon. Tällä tavoin lasten on paljon helpompi kertoa millaisessa koulussa ja piha-alueella he haluavat viettää aikaa, Kouvolan kaupungin digikoordinaattori Miia Kapanen sanoo.

Datanomiopiskelija Jimmy Plit uskoo, että kehitetty Minecraft-työkalu saa nuoria mukaan kaupunkisuunnitteluun.

– Minecraft on peli, jota moni pelaa. Kouvolassa sitä pelaavat eniten 10–20-vuotiaat, Plitt arvioi.

Kouvolan kaupungin mittaustyönjohtaja Tuomo Mäläskä uskoo pelillistämisen lisäävän vuorovaikutusta nuorten ja kunnan suunnittelijoiden välillä.

– Näin palautteen kerääminen on virtuaalista ja helppoa. Tässä ideoinnissa vain mielikuvitus on rajana, Mäläskä sanoo.

Mittaustyöjohtaja Tuomo Mäläskä ja opiskelija Jimmy Plit ajattelevat, että työkalua on mahdollista käyttää ideoiden keräämiseen myös muissa kohteissa kuten Kouvolan Matkakeskuksen tai Veturin kehittämisessä.

Elämää rajattomassa maailmassa

Minecraft-videopelissä pelaajan on mahdollista luoda rakennelmia kuutioiden avulla kolmiulotteisessa maailmassa.

Se on ruotsalaisen Markus Persson kehittämä peli, joka sai ensijulkaisunsa vuonna 2009. Microsoftin mukaan Minecraftilla on 91 miljoonaan kuukausittaista pelaajaa.

Minecraftia pystyy pelaamaan usealla eri pelikonsolilla, ja pelaaja pääsee liikkumaan vapaassa virtuaalisessa pelimaailmassa. Maailma koostuu kiinteistä 3D-kuutioista, joita voi poistaa ja sijoittaa uudelleen.

Pelissä keskeisiä toimintoja ovat muun muassa taisteleminen, esineiden valmistaminen, viljely, eläinten kasvattaminen ja rakentaminen. Pelissä ei ole varsinaisesti mitään päämäärää.

Perusideana pelissä on hyödyntää erilaisia materiaaleja, joita voi hankkia eri tavoin ja selviytyä pelimaailmassa mahdollisimman pitkälle.

Klo 19:50 tekstiä korjattu: lisätty, että Minecraftia on ennen Kouvolaa käytetty kaupunkisuunnittelussa ainakin Vantaalla.

Ilmatieteen laitoksen sivuilta näet UV-indeksin ennusteen Suomessa ja muualla maailmassa. Säteilyturvakeskuksen sivuilta saat tietoa siitä, miten suojaudut auringolta oikein.

Taustatietoja testiä varten ovat antaneet Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä, Syöpärjestöjen asiantuntijalääkäri Petteri Hervonen, Säteilyturvakeskuksen tarkastaja Anne Höytö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tutkimusprofessori Timo Partonen ja Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

Lue lisää:

Säteilyturvakeskus: UV-säteily ei huoleta nuorisoa tai vanhoja miehiä

Brexit-puolueen puheenjohtaja, europarlamentaarikko Nigel Farage kieltäytyy selittämästä Euroopan parlamentille, miksi hän ei ole ilmoittanut parlamentille kaikkia saamiaan lahjoituksia.

Euroopan parlamentin valvontakomitea antoi tiistaina Faragelle 24 tuntia aikaa saapua Brysseliin ja vastata suullisesti väitteisiin, joiden mukaan hän on jättänyt ilmoittamatta runsaan 500 000 euron arvosta lahjoituksia.

Farage sanoi Guardian-sanomalehdelle, ettei aio noudattaa pyyntöä.

– Tämähän on EU:n kenguruoikeus. Tällainen, missä annetaan 24 tuntia aikaa vastata lehdistöstä poimittuihin syytöksiin, europarlamentaarikko kommentoi kiistäen kaikki väärinkäytökset.

Englannin kielessä kenguruoikeudella viitataan tuomioistuimeen, joka vähät välittää oikeudenmukaisuudesta tai lain todellisesti merkityksestä.

– Minä en ole saanut mitään yksityistä rahaa poliittisiin tarkoitusperiin, Farage kertoi Guardianille.

Ilmaisia matkoja ja oma autonkuljettaja

Euroopan parlamentti avasi viime kuussa virallisen tutkinnan Faragen raha-asioihin sen jälkeen, kun Channel 4 News -tv-kanava paljasti europarlamentaarikon saaneen merkittäviä lahjoituksia brittiläiseltä liikemieheltä Arron Banksilta.

Kanavan näkemien asiakirjojen perusteella Leave EU -kampanjaryhmän perustanut Banks kustansi Faragen vierailuja Yhdysvalloissa ja asumiskuluja Lontoossa vuonna 2016. Samana vuonna Britanniassa järjestettiin kansanäänestys EU-erosta ja Farage kampanjoi voimakkaasti brexitin puolesta.

Channel 4 Newsin mukaan Banks edisti europarlamentaarikon kampajointia muun muassa järjestämällä hänen käyttöönsä ilmaisen auton ja kuljettajan.

Farage ei ole tiettävästi ilmoittanut mitään näistä eduista Euroopan parlamentille. Parlamentin sääntöjen mukaan kaikki europarlamentaarikon roolissa vastaanotetut lahjat tulee ilmoittaa hallinnon ylläpitämään lahjarekisteriin.

Jääkö voitonpuhe pitämättä?

Euroopan parlamentin puheenjohtaja Antonio Tajani on siirtänyt Faragen lahjoitusasian viiden europarlamentaarikon muodostamalla komitealle, jotka valvovat parlamentin sääntöjen noudattamista. Myös EU:n petoksentorjuntavirasto OLAF harkitsee Faragen raha-asioista koskevan tutkimuksen avaamista.

Kun Euroopan parlamentin komitea on saanut oman tutkimuksensa päätökseen, se antaa puheenjohtaja Tajanille suosituksen mahdollisesta rangaistuksesta. Tämä suositus ei ole julkinen. Rangaistus voi vaihdella nuhtelusta aina kulukorvausten eväämiseen.

Euroopan parlamentti ei voi estää jäsentään osallistumasta istuntoihin, mutta se voi rajoittaa kuukauden ajan edustajan toimintaa parlamentin johtavissa rooleissa. Fargen tapauksessa tämänkaltainen rangaistus voisi periaatteessa estää hänen voitonpuheensa uuden parlamenttikauden alkaessa heinäkuussa.

Faragen luotsaama Brexit-puolue oli Britannian eurovaaleissa selvä voittaja. Nopeaa EU-eroa ajava puolue sai 32 prosenttia annetuista äänistä ja 29 paikkaa europarlamenttiin. Politico-verkkojulkaisun mukaan Farage havitteleekin nyt johtopaikkaa jossain EU-kriittisessä europarlamenttiryhmässä.

Euroopan parlamentin valvontakomitean Faragelle asettama 24 tunnin aikaraja saapua Brysseliin kuultavaksi oli poikkeuksellisen lyhyt.

– Minä en osallistu näin lyhyellä varoitusajalla. Ja jos he yrittävät estää pääsyni rakennukseen, kuka muu voisi antaa äänen minua äänestäneille tuhansille ihmisille. Onko tämä demokratiaa EU:n tyyliin? Farage ihmetteli Guardianin haastattelussa.

Euroopan parlamentti ei ole kommentoinut Faragen väitettyjä väärinkäytöksiä.

Lue lisää:

Haaveet nopeasta brexitistä tai uudesta kansanäänestyksestä vaihtuivat eurovaaleihin – Britanniassa vaaleista toivotaan selvyyttä brexit-kaaokseen

Ohjat yksissä käsissä, linjaukset auki ja rahoitus epäselvä – Tällainen on Nigel Faragen rakettimaisesti nouseva Brexit-puolue

Nigel Farage perustaa brexit-puolueen

Venäläisten turistien määrä Suomen vilkkaimilla raja-asemilla on voimakkaassa kasvussa. Esimerkiksi Suomen vilkkaimmalla raja-asemalla Lappeenrannan Nuijamaalla rajanylitysten määrä on noussut viime vuoteen verrattuna yli 7 prosenttia.

Tänä vuonna tammikuun alusta toukokuun loppuun Suomen ja Venäjän välisen rajan on ylittänyt Nuijamaalla liki 1,1, miljoonaa ihmistä, mikä on noin 100 000 enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.

– Liikennettä on riittänyt myös kesäkuun alkupäivinä runsaasti, kertoo rajatarkastusupseeri Kimmo Sainio Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnasta.

Suomen toiseksi vilkkaimmalla raja-asemalla Virolahden Vaalimaalla matkustajamäärät nousivat myös, tosin eivät niin paljon kuin Nuijamaalla. Vaalimaalla rajan ylittäneiden määrä on alkuvuonna ollut noin 920 000 .

Kolmanneksi vilkkain rajanylityspaikka on Imatralla. Siellä kasvua oli hieman vajaat kaksi prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Imatralla itärajan ylitti noin 600 000 ihmistä.

– Viipurin ja Svetogorskin välinen tie on huonossa kunnossa, minkä takia moni on varmastikin tullut Suomeen Nuijamaan kautta. Muuten kasvua olisi Imatralla enemmän, arvelee rajatarkastusupseeri Kimmo Sainio.

Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikan suosiota selittää Lappeenrannan kaupungin ostospaikkojen läheisyys. Viipurista Lappeenrantaan on noin 60 kilometriä ja miljoonakaupunki Pietarista Lappeenrantaan vain reilut 200 kilometriä.

Tuontirajoitukset ilmeisesti syynä

Vielä viime talvena arvioitiin, että rajanylitysten määrä nousisi tänä vuonna vain hieman. Nyt koko Suomen itärajalla kasvua on jo 3,5 prosenttia ja pelkästään Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella liki 5 prosenttia.

Rajanylittäjistä suurin osa on venäläisiä ostosmatkailijoita, jotka tulevat Suomeen aamulla, käyvät päivällä suomalaisissa kaupoissa ja lähtevät illalla takaisin Venäjälle. Kasvu rajanylityksiin onkin tullut juuri venäläisistä turisteista.

– Lähes 90 prosenttia rajanylittäjistä on venäläisiä, kertoo rajatarkastusupseeri Kimmo Sainio.

Kun Venäjä viime vuodenvaihteessa tiukensi tullimääräyksiään, arvioitiin ostosmatkailun vähentyvän Suomeen. Venäjän puolella matkustajavienti muuttui siten, että Venäjälle saa nyt viedä ostoksia kerrallaan korkeintaan 25 kiloa, kun määrä ennen oli 50 kiloa. Rahallisen arvon yläraja putosi 1 500 eurosta 500 euroon.

Jos tavaraa haluaa viedä Venäjälle yli näiden määrien tai arvojen, joutuu Venäjällä maksamaan tullimaksun.

Kaikesta huolimatta matkustajamäärät ovat selvästi kasvaneet. Rajatarkastusupseeri Kimmo Sainion mukaan rajanylittäjät ovat normaaleja päivämatkan tekeviä ostosmatkailijoita, ja nimenomaan ostosmatkailijoiden määrä on hänen mukaansa selvästi lisääntynyt.

Syynä matkustajamäärien kasvuun saattavatkin olla juuri Venäjän asettaman tuontirajoitukset.

– Kun rajoitukset ovat tulleet, niin se on voinut aiheuttaa, että venäläiset käyvät Suomessa useammin ostoksilla kuin ennen, arvelee Sainio.

Tuhansia rajanylityksiä vuorokaudessa

Kun Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikalla rajanylityksiä oli alkuvuonna noin 1,1 miljoonaa, tarkoittaa se käytännössä noin 550 000 ihmistä. Tämä selittyy sillä, että venäläinen ostosmatkallaan tai suomalainen bensanhakumatkallaan joutuu käymään rajatarkastuksessa kaksi kertaa, kerran mennessä ja kerran tullessa.

Joka tapauksissa tarkistettavien matkailijoiden määrä on suuri.

– Keskimääräisenä arkipäivänä rajan ylittää Lappeenrannan Nuijamaalla 7 000–8 000 ihmistä. Vilkkaimpana päivänä lauantaina määrä on 11 000–13 000 ja juhlapyhinä yli 13 000, kertoo rajatarkastusupseeri Kimmo Sainio Kaakkois-Suomen rajavartiston esikunnasta.

Tällainen juhlapyhä on tulossa ihan kohta.

– Venäläisillä on seuraava juhlapyhä 12.6., jolloin on Venäjän kansallispäivä. Silloin tehdään varmasti uusia ennätyksiä, arvioi Sainio.