Eurooppalaiset verkkokaupat tulevat menettämään miljardien eurojen edestä ostoja, jos ne eivät ole ottaneet vahvaa tunnistamista käyttöön syksyyn mennessä. Tämä vastaa 30 prosenttia eurooppalaisten verkkokauppojen ja sovellusten korttimaksuista, sanoo Finanssialan johtava asiantuntija Teija Kaarlela.

Myös suomalaiset verkkokaupat ja sovelluspohjaiset palvelut ovat pulassa, sillä arvioiden mukaan iso osa kauppiaista ei vielä edes tiedä, että jotain pitäisi tehdä.

Syyskuun 14. päivä tulee voimaan EU:n maksupalveludirektiivi, joka määrää vahvan sähköisen tunnistamisen etämaksamiseen. Tarkoituksena on tehdä verkkomaksamisesta entistä turvallisempaa sekä kehittää EU:n digitaloutta. Sen myötä paperisia avainlukulistoja saa jatkossa käyttää tunnistautumiseen vain jonkin muun varmennuskeinon kanssa.

Kaupan liitto arvioi, että suomalaiset verkkokaupat ja sovelluspohjaiset palvelut ovat yleisesti ottaen melko hyvin kärryillä muutoksesta. Edunvalvontajohtaja Tuula Loikkasen mukaan suuret verkkokaupat ovat varautuneet parhaiten, kun taas sovelluksissa tekninen toteutus on ollut hankalampaa.

Tämä on yksi isoimpia muutoksia, mitä maksamisen alalla on tapahtunut aikoihin. Mia Laakso, SOK

Vähittäismyyntijätti SOK:n näkemys tilanteesta on synkempi. Kehityspäällikkö Mia Laakson mukaan iso osa suomalaisista pienistä ja keskisuurista verkkokaupoista ja sovelluspohjaisista kaupoista ei edes tiedä, että jotain pitäisi tehdä ihan pian.

Myös isot kaupat ovat pulassa, koska kauppa sai tietää vaatimukset vahvalle tunnistamiselle vain pari kuukautta ennen uudistuksen voimaanastumista. Aika uhkaa loppua kesken.

– Aivan varmasti tämä tulee näkymään asiakkaille asti. Kaikki verkkokauppojen ja sovellusten ostot eivät välttämättä tule menemään läpi uudistuksen jälkeen, Laakso huokaa.

– Tämä on yksi isoimpia muutoksia, mitä maksamisen alalla on tapahtunut aikoihin.

Tällä hetkellä verkkokaupassa voi vielä maksaa antamalla pelkän maksukortin numeron, voimassaoloajan sekä turvakoodin. Syksystä lähtien tämä ei enää riitä. Luottokortin tietojen lisäksi asiakkaan tulee esimerkiksi tunnistautua pankkitunnuksilla tai syöttää tekstiviestillä saatu kertakäyttöinen salasana.

Mitä tapahtuu, jos asiakas ostaa tuotteita verkkokaupasta, jolla ei ole käytössä vahvaa tunnistamista maksupalveludirektiivin astuessa voimaan 14. syyskuuta?

Todennäköisesti maksu ei mene läpi ja osto jää tekemättä. Pankin tulisi tunnistaa, että verkkokaupalla ei ole vahvaa tunnistamista käytössä. Silloin maksutapahtuma hylätään.

Vahvan tunnistamisen vaatimus aiheuttaa toimia ennen kaikkea maksupalvelun tarjoajalta sekä pankilta, mutta myös kauppiaalta.

– Kauppiaan pitää lähtökohtaisesti pitää huolta siitä, että heillä on käytössä tekniikka, joka pyytää pankilta tunnistamista. Välissä on kauppiaan maksupalvelun tarjoaja, sanoo Kaarlela.

Koko maksuketjun tulisi olla samaan aikaan valmis uudistukseen, mitä Euroopan kaupan ala ja finanssiala ovat epäilleet.

Aika loppuu kesken

SOK:n huolena on ollut löytää ajoissa vaatimukset täyttävä tunnistamisratkaisu ABC-huoltamoketjun maksusovellukseen ABC-Mobiiliin.

SOK:n kehityspäällikön Mia Laakson mukaan haastavinta uudistuksessa on erittäin tiukka aikataulu: Euroopan pankkiviranomainen EBA antoi tarkan tulkinnan vahvalle tunnistamiselle vasta juhannuksen alla, eli vain muutama kuukausi ennen direktiivin astumista voimaan. Kiire on kova.

Kaupan liitto myöntää, etteivät kaikki maksupalvelun tarjoajat ole vielä valmiita, koska ohjeistus tuli niin myöhään. Laakson mukaan pahimman kolauksen ottavat sovelluspohjaiset palvelut, joihin on ollut hankalampaa löytää toimivia ratkaisuja kuin selainpohjaisiin verkkokauppoihin.

SOK:n pyrkimyksenä on saada vahva tunnistaminen ABC-Mobiiliin aikarajaan mennessä, mutta täysin varmaa se ei ole. Laakson mukaan on erittäin todennäköistä, että vahvaa tunnistamista ei ehditä testata etukäteen koko maksuketjussa.

EBA totesi kannanotossaan kesäkuussa, että maksupalveludirektiivi astuu voimaan ajallaan, vaikka kaupan ala ja finanssiala eivät olisikaan vielä valmiita. Samalla se kuitenkin avasi kansallisille valvontaviranomaisille takaportin lupaamalla, että valvontatoimiin ei tarvitse ryhtyä heti syyskuussa.

Suomessa valvonnasta vastaa Finanssivalvonta, joka on painottanut maksuketjun toimijoiden yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi. Finanssivalvonnan lakimies Anu Kettunen ei kommentoinut sitä, kuinka paljon lisäaikaa maksuketjun toimijat saavat, ennen kuin valvontatoimiin ryhdytään.

Finanssialan johtava asiantuntija Teija Kaarlela kehottaa suomalaisia etämaksua käyttäviä kauppiaita laittamaan maksujen turvallisuuden kuntoon ennen syyskuuta.

– Keskustele oman maksupalveluntarjoajan kanssa ja varmista, että käytössä on ratkaisu, joka ohjaa vahvaan tunnistamiseen, Kaarlela neuvoo.

Lue lisää:

Tunnuslukulistaa saa käyttää jatkossakin, mutta vain yhdellä ehdolla – Fiva: tarvitaan "vahvistuselementtejä"

Kieltääkö EU avainlukulistat? Yle kysyi seitsemästä pankista mitä syyskuussa oikein tapahtuu – kukaan ei tiedä sitä varmasti

Syyrian al-Holin leiriltä ei voida helposti tuoda lapsia Suomeen ilman heidän äitejään, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Tuija Kumpulainen.

Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on erityisenä haasteena pidetty sitä, että paikan päällä ei ole selkeää viranomaistahoa vastassa.

– Sisä- ja ulkoministeriö varmaan tietävät, mutta ainakaan minä en ole hahmottanut, kenen kanssa neuvotellaan, kertoo Kumpulainen.

Tämä tekee Kumpulaisen mukaan esimerkiksi lasten huostaanotosta vaikeata, ellei jopa mahdotonta. Virallisia teitä ei lapsia voi äideiltä ilman heidän suostumustaan helposti viedä, koska se vaatisi lastensuojelullisia toimenpiteitä.

– Se on niihin oloihin arvioitu, että siihen saakka ei päästä. Siellä ei ole edes sitä toimivaa viranomaista, jonka kanssa huostaanotosta keskusteltaisiin, Kumpulainen kertoo.

– Muualla maailmassa keskusteltaisiin kohdemaan kanssa. Meillä on kaikenlaisia erinäisiä tilanteita, joissa siirretään lapsia maasta toiseen. Mutta tässä ei ole sitä yhteistyökumppania, Kumpulainen avaa järjestelyn ongelmallisuutta.

Kumpulainen kuitenkin pohtii, miten äidit itse toimisivat, jos heiltä voitaisiin asiaa kysyä.

– Jos olisi kontakti äiteihin, niin kuinka moni äiti olisi halukas saattamaan lapsensa pois sieltä leiriltä jäämällä itse. Se on se, mitä itse äitinä mietin, Kumpulainen sanoo.

Selvitykset leiriläisten kohtalosta jatkuvat

Viime torstain kyselytunnilla pääministeri Antti Rinne (sd.) kertoi, ettei Suomella ole suunnitelmia evakuoida kansalaisiaan Syyrian al-Hol-leiriltä tai tarjota heille konsulinkyytejä kotiin. Vaikka asia tuntui jäävän ilmaan, ei selvitys ole nähtävästi kuitenkaan tyssännyt tähän lausuntoon.

– Ministerit toivat kyselytunnilla esiin, että vaikka kotiuttamistoimet leiriltä eivät tällä hetkellä ole mahdollisia, selvitystoimia ja yhteydenpitoa muihin maihin jatketaan. Erityisesti lasten edun toteutumista pidetään selvitystyössä tärkeänä, ulkoministeriön konsuliasioiden yksikön päällikkö Antti Putkonen kertoo.

– Monessa Euroopan maassa käydään asiasta samansuuntaista keskustelua kuin Suomessa, Putkonen jatkaa.

Sitä, miten asian selvittelyä käytännössä tehdään, ei ole juuri ministeriöistä avattu.

Ministeriö on valmiina, vaikka leiriltä tultaisiin huomenna

Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt laajalti tilanteen oikeusperustaa sekä lastensuojelua ja sen toimintamahdollisuuksia ulkomailla. Ministeriö on tuonut selvityksen aikana esille lasten oikeuksia, esimerkiksi perhekäsitettä ja lapsen oikeutta perheeseen.

– Lähinnä on haettu lainpykäliä esille siitä, mikä on laillista ja laitonta, ja mikä suotavaa. Lisäksi on mietitty sitä mahdollista siirtorealismia, Kumpulainen kertoo.

Käytännössä sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisuudet alkavat kuitenkin vasta siitä, kun leirillä olevat ovat Suomen maaperällä.

– Tässä tilanteessa, kun he ovat niin epäselvässä paikassa, reaalitoiminta alkaa siitä, kun heidät tuodaan Suomeen. Yksittäin tai ryhmänä, Kumpulainen toteaa.

Ministeriö on selvityksissään yrittänyt varmistua siitä, mikä on leirillä olijoiden henkilökohtainen terveydentila, tartuttavuuden aste ja välittömien terveydenhuollon toimenpiteiden tarve.

– Jos tiedämme mistä oloista ihminen tulee, pystymme varsinkin terveydenhuollossa arvioimaan, mitä tutkimuksia tarvitaan ja mitä arvioita pitää tehdä, Kumpulainen kertoo.

Ministeriöllä on Kumpulaisen mukaan olemassa materiaali, jonka pohjalta voidaan järjestää tarvittavat toimenpiteet, jos ryhmä saapuisi Suomeen.

– Jos nyt tänään päätettäisiin, että huomenna heitä tuodaan, niin meillä on tavat toimia, Kumpulainen kertoo.

Saapumista Suomeen ei voi estää, jos leiri aukeaa

Siihen, miten leirillä olevien mahdollinen kotiuttaminen käytännössä tapahtuisi, ulkoministeriön Putkonen ei antanut suoraa vastausta. Sen sijaan hän kertoi viestissään, ettei ministeriö ota kantaa asian yksityiskohtiin.

Tilanne ei ole tarjonnut hallituksen mukaan mahdollisuutta siihen, että kotiuttamistoimia voitaisiin aloittaa.

STM:n Kumpulaisen mukaan tilanne olisi kuitenkin täysin erilainen, jos tulijat pääsisivät itse leiriltä Suomeen. Myös tässä tilanteessa pitäisi terveydenhuollon pystyä arvioimaan tulijat riippumatta siitä, miten he maahan saapuvat.

– Minulla on sellainen käsitys, että sieltä ei voi lähteä vapaasti. Mutta jos he voisivat ja leiri avaisi ovensa, niin siinä tilanteessahan Suomen kansalaisilla on oikeus tulla takaisin Suomeen. Sitä ei voi estää, Kumpulainen toteaa.

Lue aiheesta lisää:

Professori arvostelee Suomen asennetta Isis-äitien lapsia kohtaan: "En osaa pitää kymmentä naista kauhean suurena vaarana Suomen turvallisuudelle"

Ylen kysely: Puolet kansasta haluaa Suomen hakevan suomalaislapset pois Isis-leiriltä, äitien paluuta tukee vain joka neljäs

Yle Isis-leirillä Syyriassa: Leirillä on jopa 44 suomalaista, kertovat suomalaisnaiset videolla – "Haluamme takaisin Suomeen"

Lupiini on monelle tuttu näky etenkin teiden varsilla. Violetteja kukkameriä näyttäisi olevan vuosi vuodelta enemmän. Vielä kymmenen vuotta sitten kukinto saatettiin säästää tienvarsien kesäniitoissa, mutta näin ei enää toimita.

Tilanne monin paikoin toivoton

Lupiini on ehtinyt leviämään paikoittain jo laajasti, mikä tekee sen hävittämisestä entistäkin hankalampaa, ellei jopa mahdotonta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että laji on päässyt leviämään laajemmilla alueilla jo melko peruuttamattomasti.

– Lupiinia on maanteiden varsilla aivan mielettömästi ja se näyttää leviävän myös metsän puolelle. Osittain näyttää siltä, että peli on menetetty. Vaadittaisiin melko raskaita toimia, mikäli laji halutaan kitkeä täysin, kertoo luonnonsuojelun johtava asiantuntija Sirkka Hakalisto Pohjois-Karjalan ELY:stä.

Lupiini leviää siementen välityksellä. Hakaliston mukaan lupiinin siementuotanto on todella voimakasta ja sillä on hyvin vahva siemenpankki. Tämä tarkoittaa sitä, että siemen säilyy pitkään maassa, ja voi itää mikäli maata kaivetaan uudelleen.

Lupiinia voidaan hävittää niittämällä tai kaivamalla kukinnot maasta juurineen. Niitot tulisi tehdä kuitenkin tarpeeksi ajoissa kukintavaiheessa, jolloin siemenet eivät ole vielä kypsyneet. Hävittäminen vaatii useita niittoja monen vuoden ajan. Lisäksi niittojäte tulisi hävittää huolellisesti leviämisen estämiseksi.

Vieraslajit.fi -sivustolta löytyvien ohjeiden mukaan niitetyt lupiinit tai kukinnot voi laittaa kompostiin tai haravoida kasvupaikalla kasaan maatumaan. Kasvien kehittymisen estämistä voi varmistaa vielä peittämällä kasan tukevalla muovilla tai pressulla.

Pienten teiden varret niitetään vain kerran kesässä

Lupiiniesiintymien lisääntyminen teiden varsilla ei ole vaikuttanut tienhoitourakoiden työnkuvaan. Destia Oy:n työmaapäällikkö Mauno Vartiainen Kiteeltä kertoo, ettei lupiinien torjuntaan ole vielä tähän mennessä tullut lisäohjeita.

– Urakkasopimuksessa ei tällä hetkellä ole uusia ohjeita. Toivottavasti seuraavissa urakoissa ne huomioitaisiin, Vartiainen sanoo.

Tähän asti lupiinia on niitetty teiden varsilta muiden kasvien mukana kesän tavallisten tienvarsiniittojen aikana.

Tienhoitourakoissa niittoalueisiin kuuluvat ainoastaan tiealueet. Vartiaisen mukaan niittotyöt on aikataulutettu niin, että joka kesä tehdään niittoja 2–4 metrin etäisyydeltä tien reunasta. Suurempia raivaustöitä 6–12 metrin etäisyydeltä tehdään vaihtelevasti muutaman vuoden kierrossa.

Valtatiet niitetään Vartiaisen mukaan kaksi kertaa kesässä, kesäkuun puolella ja heinä–elokuun vaihteessa. Alemman tieverkoston tiet niitetään kerran kesässä.

Myös Mauno Vartiainen on sitä mieltä, että lupiinien hävittäminen vaikuttaa mahdottomalta.

– Kyllä se on aika toivotonta. En usko, että niitä on mahdollista saada enää häviämään Suomen luonnosta. Tarvittaisiin melkoinen kansanliike, että se tapahtuisi.

Torjuntataistelua villiintynyttä kukintoa vastaan

Koska lajin hävittäminen täysin on tässä vaiheessa hankalaa, olisi keskityttävä ennemmin leviämisen estämiseen. Tulevaisuudessa tähän tarvittaisiin kuitenkin Sirkka Hakaliston mukaan vielä tarkempi valtakunnallinen torjuntasuunnitelma.

– Tällä hetkellä käydään niin sanottua torjuntataistelua, jottei laji leviäisi luonnonsuojelualueille ja pääsisi vahingoittamaan muita monimuotoisuudelle arvokkaita lajeja, Hakalisto toteaa.

Väyläviraston ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärisen mukaan maa- ja metsätalousministeriö on laatimassa uudistettua haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaa, jonka on tarkoitus valmistua ensi kesäksi.

– Meillä on ollut jo kauan viherhoidon ohjeissa, että lupiinia ei säästellä, vaan se niitetään. Ongelmana on tietysti se, että lupiinia esiintyy myös niittoalueen ulkopuolella.

Uusimmassa hallintasuunnitelmassa otetaan Hyvärisen mukaan huomioon myös uusimmat listatut vieraslajit ja siinä tullaan määrittelemään alueita, joilla suojelua ja torjuntaa tulisi priorisoida.

– Jatkossa meillä on parempi käsitys siitä, missä torjuntaa tehdään. Todennäköisesti niitot aloitetaan aikaisemmin ja niitä saatetaan tehdä leveämmin. Päätöksiä ei olla kuitenkaan vielä tehty, Hyvärinen kertoo.

Lue lisää:

Vieraslajiasiantuntijan neuvo: Nyt keräämään lupiinikimppuja ja näivettämään kurtturuusuja

Lupiinikimppu maljakossa on palvelus luonnolle, kunhan sen hävittää oikein – paras aika torjua vieraslajeja on nyt

Yhdysvaltojen kuudennen laivaston johtoalus USS Mount Whitney vierailee Helsingissä 3.–6.7.2019.

USS Mount Whitney on ensimmäinen kahdesta Blue Ridge-luokan johtoaluksesta. Alus otettiin käyttöön vuonna 1971. Se on 189 metriä pitkä ja 33 metriä leveä. Aluksen vanhimpana toimii kommodori Cassidy Norman.

Laivastovierailun isäntänä toimii Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö, komentaja Ilja Hakanpää.

Hernesaareen kiinnittyvällä aluksella ei järjestetä yleisöesittelyjä vierailun aikana.

Alus on toiminut muun muassa Naton komentokeskuksena Libyan sisällissodassa vuonna 2011, kun länsimaat estivät presidentti Muammar Gaddafin joukkoja hyökkäämästä kapinallisten tukikohtaan Benghazissa.

Keskustan puheenjohtajakisan kärkinimet, puolustus- ja elinkeinoministerit Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni ovat yksimielinen kaksikko: kumpikin haluaa, että Suomi on ilmastonmuutoksen edelläkävijä, mutta ei kieltäisi polttomoottoriautojen myyntiä tai verottaisi lihaa nykyistä enemmän.

He ovat yhtä mieltä eurosta ja Natosta, sekä siitä että sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi mieluummin tuottaa ensisijaisesti julkisina palveluina. Viinit maitokaupoissa ovat molemmille periaatteessa ok, ainakin 2019 eduskuntavaalien vaalikonevastausten perusteella.

Onko merkittävin ero siis se, että Kaikkonen on 45-vuotias mieskansanedustaja Tuusulasta, joka nousi ensi kerran eduskuntaan vuonna 2003, ja Kulmuni taas 31-vuotias naiskansanedustaja Torniosta?

Toinen sanoo mie, toinen mä, toinen on ehtinyt marinoitua vaalirahaskandaalissa ja tv:n tanssiohjelmassa, toinen toistaiseksi suurille yleisöille tuntemattomampi toisen kauden kansanedustaja?

– Tämä saattaa olla enemmän henkilö- kuin linjavaali, Kaikkonen myöntää.

Hän on Ylen kyselyssä pari prosenttiyksikköä Kulmunia edellä kannatuksessa

1) Kaikkonen liberaalimpi kuin Kulmuni, vai sittenkin toisin päin?

Kun vilkaisee vaalikonevastauksia, erojakin löytyy.

Ylen vaalikonedatan perusteella Kaikkonen olisi hitusen viherliberaalimpi ja Kulmuni kansalliskonservatiivisempi. Toisaalta Helsingin Sanomien vastausten perusteella tehdyllä nelikentällä Kulmuni on liberaalimpi.

Kaikkonen on esimerkiksi jokseenkin samaa mieltä Ylen vaalikoneväittämästä parantumattomasti sairaiden oikeudesta eutanasiaan, ja Kulmuni jokseenkin eri mieltä.

Myös isien ja äitien perhevapaiden jakaminen sekä kysymys kurinpidosta erottaa kaksikkoa.

Kaikkonen on jokseenkin samaa mieltä, ja Kulmuni jokseenkin eri mieltä siitä, että Suomessa tarvitaan nyt "koviakin keinoja järjestyksen ja tavallisten ihmisten puolustamiseksi".

–On ehdottoman tärkeää, että Suomi pysyy turvallisena yhteiskuntana. Tarvitsemme lainsäädännön ajantasaistamista, mutta myös lisää poliiseja, vastasi Kaikkonen vaalikoneeseen.

–Mitä tarkoittavat kovat keinot? Lainsäädäntömme on kunnossa järjestyksen ylläpitämiseksi. Kovempia rangaistuksia seksuaali- ja väkivaltarikoksista kannatan sekä poliisin läsnäoloa kauttaaltaan koko maassa, jokaisessa kunnassa, Kulmuni vastaa.

Kaikkonen asemoitui Ylen vaalikoneen vastaustensa perusteella yhtä lähelle sinisten ja Liike Nytin ehdokkaiden keskimääräisiä vastauksia kuin oman puolueensa.

Myös kysymys isien roolista lastenhoidossa hajautti heidät eri puolille janaa. Kumpikaan ei leikkaisi äitien osuutta, kuten ei hallitusohjelman mukaan tehdäkään, mutta Kulmuni jakaisi perhevapaat tasan vanhempien kesken, Kaikkonen ei.

–Tämän vuoksi uudistukseen tarvitaan rahaa, jotta isien osuutta perhevapaiden käytöstä saadaan kasvatettua, Kulmuni vastasi.

–Ei tarvitse jakaantua tasan, perheet tehkööt itse valintansa, Kaikkonen vastasi.

Siinä missä Kaikkosen vastaukset ovat 85-prosenttisesti samoja sinisten, keskustan ja Liike Nytin kanssa, Kulmunin lähimmät puolueet ovat keskusta, SDP ja siniset.

2) Kulmuni talouskysymyksissä enemmän vasemmalla

Katri Kulmuni onkin nelikentällä jonkin verran Antti Kaikkosen vasemmalla puolella: hän olisi Kaikkosta valmiimpi kiristämään verotusta kuin karsimaan menoja.

Toisaalta Kaikkonen vastasi vanhustelunhoitokohun jälkimainingeissa vastustavansa vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille jyrkemmin kuin Kulmuni.

Kaikkonen myös vastasi varovaisesti kannattavansa sosiaaliturvana vastikkeetonta perustuloa, toisin kuin Kulmuni.

3) "Ryöpytystä joutuu kestämään"

Kun kerran valintaa tehdään selkeästi persoona edellä, minkälaisena johtajana ehdokkaat itsensä näkevät?

– Keskustan puheenjohtajana olisin avoin, innostava ja osallistava, Kulmuni arvioi.

–Se on selvä, että Keskustan johtaja joutuu ennemmin tai myöhemmin kestämään kovaa ryöpytystä. Sellainen pitää kestää, ja muutenkin paineensietokyvyn pitää olla kohdillaan, Kaikkonen sanoo.

Eduskuntaryhmän johdossa Kaikkonen kertoo pärjänneensä "hieman enemmän kuunnellen kuin julistaen".

–Olen luonteeltani joukkojen kokoaja. Pystyn aika hyvin yhdistämään eri laillakin ajattelevia ihmisiä. Luulen, että se taito tulisi keskustan puheenjohtajana käyttöön, sanoo Kaikkonen.

Kulmuni liittää keskustan johtajuuden myös sen missioon aluepuolueena.

– Kaikkein eniten keskustaa erottaa muista puolueista kysymys keskittämisestä ja hajauttamisesta, aluepolitiikaksikin sitä sanotaan: se, että ihmiset voivat osallistua ja vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä.

14 ihmistä sai surmansa Venäjällä, kun sukellusveneessä syttyi tulipalo maanantaina, kertoi maan puolustusministeriö. Miehistö onnistui sammuttamaan palon, mutta kuoli palokaasuihin.

Ministeriö ei sanonut, selviytyikö joku hengissä tai mistä tulipalo sai alkunsa.

Uutistoimisto Reuters siteerasi venäläistä mediaa ja kertoi, että kyseessä oli ydinvoimalla käyvä AS-12-alus. Venäjän viranomaiset eivät ole vahvistaneet tietoa.

Merenalainen alus oli puolustusministeriön mukaan tutkimuskäytössä. Ria Novostin mukaan alus tutki meren pohjaa Venäjän laivastolle, kun onnettomuus tapahtui.

Onnettomuus sattui Venäjän aluevesillä Murmanskin alueella, ja alus on viety Severomorskin laivastotukikohtaan. Palon syytä tutkitaan.

Norjan viranomaiset sanoivat tiistaina, etteivät he ole havainneet radioaktiivisuutta omilla vesillään Barentsinmerellä. Venäjä oli ilmoittanut Norjan ydinturvallisuuskeskukselle, että sukellusveneessä oli sattunut kaasuräjähdys.

Putin ei halua toistaa Kursk-virhettä

Presidentti Vladimir Putin on perui tiistai-illan ohjelmansa ja tapasi Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun.

Putin määräsi perinpohjaisen tutkimuksen onnettomuuden syistä. Lisäksi hän esitti surunvalittelut uhrien omaisille ja lupasi, että kaikki voitava tehdään heidän auttamisekseen.

Putinia arvosteltiin aikoinaan siitä, että hän hoiti välinpitämättömästi ydinsukellusvene Kurskin onnettomuuden. Kursk upposi aluksella sattuneiden räjähdysten jälkeen elokuussa 2000. Koko 118 hengen miehistö sai surmansa.

Beppe Grillo, Volodymyr Zelenskyi, Donald Trump ja Boris Johnson. Viime vuosina demokraattisten maiden johtoon on noussut miehiä, joilla on vahva tausta komiikassa ja viihteessä.

Grillo ja Zelenskyi ovat entisiä koomikkoja. Trump ja Johnson tulivat tutuiksi television viihdeohjelmista. Johtajia yhdistää myös se, että he asettuvat puheissaan tavallisen kansan puolelle eliittejä vastaan.

Ukrainanassa toivotaan, että uusi presidentti Zelenskyi puhdistaisi maan hallinnon korruptiosta ja Yhdysvaltain presidentti Trump on luvannut "kuivattaa Washingtonin suon". Lontoon entinen pormestari Johnson on puolestaan ajanut Iso-Britannian eroa Euroopan unionista, jota hän pitää liian poliittisena.

Johnson on vahva ehdokas Iso-Britannian seuraavaksi pääministeriksi.

Some selittää suosiota

Diktatuureissa johtajien arvostelu on kielletty, mutta demokratioissa päättäjiä on pilkattu aina. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Antto Vihman mukaan nykyhetki on otollista aikaa sellaiselle puheelle, jossa poliittinen eliitti saa kuulla kunniansa.

– Sosiaalisen median kautta räväkät viestit leviävät helposti, kun julkisuuden perinteiset portinvartijat ovat heikentyneet. Lisäksi puoluekenttä on monissa maissa pirstoutunut, mikä on avannut populisteille tilaa haastaa vanhaa poliittista keskustaa.

Populistit ovat taitavia sosiaalisen median käyttäjiä. Trump tviittaa ahkerasti politiikasta ja Grillo on kerännyt kannattajia bloginsa kautta. Somessa viestin ei tarvitse olla totta, kunhan se on tarpeeksi kiinnostava.

PolitiFact-sivuston mukaan esimerkiksi Trumpin puheista yli puolet on joko osittain tai täysin valheellisia.

Filmitähti USA:n presidenttinä

Viihdyttävät esiintyjät ovat aina vedonneet ihmisiin, ja tv-tähtiä on nähty politiikan huipulla ennenkin. Ronald Reagan ehti näytellä yli 50 Hollywood-elokuvassa ennen kuin hänet valittiin Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 1981. Reagan hyödynsi kampanjassaan taitavasti television tarjoamaa valtakunnallista näkyvyyttä.

Politiikan henkilöityminen ja viihteellistyminen nousivat akateemisen tutkimuksen kohteeksi 1990-luvulla, kun poliitikot alkoivat antaa henkilöhaastatteluja viihdelehtiin ja ottaa osaa television viihdeohjelmiin.

Tampereen yliopiston puheviestinnän professorin Pekka Isotaluksen mukaan politiikan henkilöityminen voi parhaimmillaan myös edistää demokratiaa.

– Ihmiset, jotka seuraavat politiikkaa, ovat usein kriittisiä henkilöitymistä kohtaan, mutta henkilöityminen saattaa innostaa heitä, jotka eivät ole yhtä kiinnostuneita politiikasta, Isotalus sanoo.

Huumori syö uskottavuutta

Tunnetut kasvot ovat eduksi, kun käydään vaalikamppailua, mutta viihdyttäjän rooli voi myös viedä uskottavuutta.

Viestinnän asiantuntijan Katleena Kortesuon mukaan viihdemaailmasta on vaikea nousta politiikan ammattilaiseksi.

– Opimme laittamaan ihmisen tiettyyn kontekstiin, kun hän astuu ensimmäisen kerran julkisuuteen. Suuren yleisön silmissä viihteen ammattilainen ei ole asiantuntija, vaan hän joutuu ensin todistamaan osaamisensa.

Monesti koomikot ja näyttelijät joutuvat muuttamaan omaa esiintymistään ja tapaansa puhua, kun he lähtevät politiikkaan.

– Poliitikon mahdollisuudet laskea leikkiä ovat todella paljon pienemmät ja sallitun huumorin rajat ovat ahtaammat kuin koomikoilla. Joillekin voi olla vaikeaa luopua vanhasta identiteetistä, Kortesuo sanoo.

Politiikassa hassuttelijan rooli on varattu lähinnä miehille, joille poliittisen uskottavuuden rakentaminen on helpompaa.

Vahvat populistiset naisjohtajat, kuten Marine Le Pen tai Laura Huhtasaari ovat räväköitä keskustelijoita, mutta heidän puheistaan on vaikea löytää yhtä viihteellisiä elementtejä kuin esimerkiksi Trumpin tviiteistä.

Maine seuraa pitkään

Warner Bros Finlandin myyntijohtaja Lotta Backlund pyrki tänä keväänä eduskuntaan, mutta hän ei tullut valituksi. Backlund on tehnyt töitä stand up -komiikan ja viihteen parissa, mutta hänellä on myös pitkä ja monipuolinen tausta opiskelijajärjestöissä.

Backlundin mukaan koomikon töistä on ollut politiikassa sekä haittaa että hyötyä.

– Komiikan kautta tulin tunnetuksi paljon suuremmalle yleisölle kuin ilman julkista ammattia. Toisaalta vaaleissa minut leimattiin helposti julkkisehdokkaaksi, joka kuulostaa aina vähättelevältä. Omasta mielestäni olin ihan samalla viivalla kaikkien muiden kanssa, Backlund sanoo.

Kesällä 2017 Backlund nimitettiin Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren erityisavusajaksi. Tuolloin Helsingin Sanomien otsikossa luki, että pormestari palkkasi avukseen stand up -koomikon. Jutusta syntyi kohu ja monet riensivät tukemaan Backlundia, joka ei ollut tehnyt keikkoja kahdeksaan vuoteen ja jolla oli myös muita, tehtävän kannalta merkittävämpiä titteleitä.

– Koomikkous oli nähtävästi liian houkutteleva yksityiskohta jättää mainitsematta. Monen silmissä otsikko ohjasi narratiivia juuri siihen suuntaan, ja epäilemättä kahvipöydissä kuultiin taivastelua rekrytointivalinnasta.

Backlundin mukaan koomikkoja nähdään suhteellisen vähän puoluepolitiikassa, koska koomikko ei voi puolustaa yksisilmäisesti jotain tiettyä arvomaailmaa.

– Koomikon pitää pystyä tasapuolisesti osoittamaan epäkohtia ja tehdä ne naurunalaisiksi. Politiikassa on vaikea asettaa itseään ja omia arvojaan samalla tavalla alttiiksi kritiikille.

Tähdet tuikkivat Suomessakin

Suomalaisessa politiikassa huumori on muutenkin näytellyt pienempää roolia. Täällä valtaan on päässyt helpommin urheilun, musiikin tai kirjallisuuden saavutuksilla. Urheilusankareista kansanedustajiksi ovat nousseet muun muassa Sari Multala, Markku Uusipaavalniemi ja Juha Mieto.

Perussuomalaisten riveissä on kuitenkin nähty televisiosta tuttuja kansanedustajia. Ritva "Kike" Elomaa ja Tony Halme nousivat aikoinaan kansanedustajiksi viihdetähden statuksilla. Lisäksi puolueen entinen puheenjohtaja Timo Soini on tunnettu lentävistä lausahduksistaan.

Näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius nousi tänä keväänä eduskuntaan vihreiden listalta. Hänen poliittiset teemansa ovat kuitenkin hyvin erilaisia kuin eurooppalaisilla populisteilla. Nähtäväksi jää, kuinka koomikkona tunnettu Petelius onnistuu luomaan uraa uskottavana poliitikkona, joka puhuu vakavista aiheista, kuten luonnonsuojelusta ja ilmastonmuutoksesta.

Lue aiheesta lisää:

Brittien pörröinen moottoriturpa Boris Johnson tahtoo nyt pääministeriksi – kampanjoi jo päästäkseen konservatiivien johtoonBrittien pörröinen moottoriturpa Boris Johnson tahtoo nyt pääministeriksi – kampanjoi jo päästäkseen konservatiivien johtoon

Koomikko Volodymyr Zelenskyi on Ukrainan presidentinvaalien vahva suosikki – Odessalaiset odottavat uudelta presidentiltä muutosta

”Vangitkaa Hillary, rakentakaa muuri, valemedia hävetköön” – Trumpin vaalitilaisuus oli kuin uusintalähetys neljän vuoden takaa

Teollisuusrakennus syttyi palamaan Tampereen Nekalassa myöhään tiistaina. Palon tarkka paikka oli Ahlmanintien ja Mäntyhaantien risteyksessä. Ohikulkija ilmoitti palosta hätäkeskukseen.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Juha Toivonen kertoo, että palo on saatu sammumaan ja yksiköt ovat jo poistumassa paikalta.

– Vahingot rajoittuvat syttymishuoneistoon. Rakennuksessa ei ollut syttymishetkellä ihmisiä, Toivonen sanoo.

Poliisi tutkii palon syttymissyytä.

Tänä kesänä on ukkosrintamia liikkunut runsaasti eri puolella Suomea. Varhain tiistaiaamuna paikallinen ukkosrintama kehittyi Riihimäen kaupungin ylle, ja iso joukko kaupunkilaisia heräsi valtavaan pamaukseen.

Facebookin Riihimäki-ryhmässä sadat kaupunkilaiset kertovat kokemuksiaan, kun ikkunat helisivät, talo tärisi ja eläimet säikähtivät niin, että kissallakin häntä meni pulloharjaksi. Myös autojen hälyttimet soivat ympäri kaupunkia.

Ukkonen iski Kuoppakadulla koivuun, joka pirstoutui täysin säpäleiksi. Myös Hämeenaukiolla kerrostalon kattoon iski salama. Salamoita ei kuitenkaan ollut kovin monta Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan.

Myös Jonna Laakkonen säikähti kovaa ääntä. Hän asuu salamaniskun vieressä Hirsikadulla ja heräsi kolmen aikaan yöllä hiostavaan ja painostavaan ilmaan. Ikkunat olivat auki ja kun salama löi, koko huone valaistui kirkkaalla valolla.

– Salamasta tuli todella kova pamaus, jota en itse edes tunnistanut ukkoseksi, sillä se kuulosti enemmän kuin jokin pommi olisi pamahtanut aivan vieressä. En ole koskaan kuullut yhtä voimakasta ääntä.

Myös koira oli ollut ihmeissään ja Jonna Laakkosen isän autosta laukesivat hälytykset soimaan noin kilometrin päässä.

Ukkonen räjäyttää hammastikuiksi

Ilmatieteen laitoksen ukkostutkijan Antti Mäkelän mukaan salama käyttäytyy eri tavoin eri puulajeissa. Kun salama iski aamuyöstä Kuoppakadun koivuun, sen virta kulki rungon sisällä ja puun kosteus höyrystyi: puu räjähti säpäleiksi. Iskun lämpötila on 30 000 astetta. Samalla salama repi koivusta irti myös kaikki tuohet ja teki siitä paljaan.

– Kun salama iskee, se kuulostaa läheltä kuin dynamiitti tai pommi räjähtäisi.

Männystä salama saattaa kuoria 3-5 senttimetrin leveydeltä kaarnaa. Sateesta kastunut puun pinta saattaa myös joissain tapauksissa johtaa salaman sähkön kokonaan pois puusta, jolloin se ei vahingoitu.

Ylen meteorologi Joonas Koskela kertoo, että Riihimäen kaupungin ylle kehittyi yöllä nopeasti paikallinen ukkosrintama. Toinen rintama liikkui Forssa–Pori-tienoilla. Tiistaina aamuyöllä Ilmatieteen laitos laski Suomessa maasalamoita 72 ja pilvisalamoita 126. Yön aikana salamointi on normaalia harvinaisempaa.

Tänä kesänä on ollut salamoita enemmän kuin tähän aikaan keskimäärin eli jo 50 000 salamaniskua. Ukkosta onkin ollut normaalia enemmän.

Lue myös: Ukkonen ja salamointi

Maltalainen Madlen Muscat hakee tuntumaa kanootissa melomiseen Taipalsaarella sijaitsevan lomakylän rannassa Kaakkois-Suomessa. Neljän päivän mökkilomasta viileässä Suomessa on tulossa unohtumaton kokemus.

– Tuntuu kuin olisimme taivaassa. Tätä on mahdoton kuvailla sanoin, kertoo Madlen Muscat.

Taipalsaarella lämpömittari nousee juuri ja juuri 20 asteen kuumemmalle puolelle. Samaan aikaan Maltalla kärsitään lähes 40 asteen helteestä.

– On uskomatonta, että täällä voit olla omassa rauhassa, uida ja saunoa vapaasti. Tämä on todellinen premium-luokan matka, pohtii Madlen Muscat.

Moni muukin Keski- ja Etelä-Euroopassa asuva on havahtunut sääkarttojen välittämään viestiin: Pohjoismaissa on nyt viileää.

– Kun helleaalto vuosi sitten rantautui Eurooppaan, majoitusvuorokaudet ja meidän verkkosivujen katselumäärät kohosivat. Nyt on käymässä samoin, sanoo matkailun markkinointiyhtiön GoSaimaan johtaja Juha Sorjonen.

Viime vuonna yrityksen verkkosivujen kävijämäärät nousivat helteiden alettua viidenneksellä. Kun kävijämäärien lisäystä verrattiin myöhemmin matkailutilastoon, huomattiin selvä kasvu matkailijamäärissä jo muutaman viikon kuluessa.

– Matkapäätös tehdään nykyisin hyvinkin nopeasti, ja netistä etsitään sopivia matkailukohteita.

Yhtenä syynä Saimaan matkailijamäärien nousuun Sorjonen pitää eteläisen Saimaan matkailuyritysten ja Lappeenrannan lentoaseman talvella tekemää markkinointiyhteistyötä Saksassa ja Italiassa.

– Markkinointislogan on "Saimaa is cool", ja se puree nyt hyvin.

Halpalentoyhtiö Ryanairin Milanosta ja Berliinistä Lappeenrantaan tulevat lennot ovat olleet viime päivinä käytännössä loppuunmyytyjä.

Samalla lentolippujen hinnat ovat nousseet korkeiksi. Esimerkiksi yhdensuuntaisesta lipusta Berliinistä Lappeenrantaan ilman matkalaukkua joutuu maksamaan lähipäivinä yli 100 euroa, kun tarjouksessa lentoja on myyty muutamalla kymmenellä eurolla. Mutta moni on valmis hinnan maksamaan.

– Berliinissä oli alkuviikosta 37 astetta. Se oli kerrassaan kauheaa, pohtii Lappeenrantaan lennolla saapunut Ksenia.

Myös Berliinistä Helsinki-Vantaalle lentävät EasyJet ja Finnair ovat nostaneet lähipäivien lippujen hintoja, koska koneet on myyty lähes täyteen.

Mökkivuokraajille vuosikymmenen tili

Matkailijamäärien kasvun seurauksena eteläisellä Saimaalla vuokramökkiä on tänä kesänä vaikea enää löytää.

– Ne ovat käyneet huomattavasti paremmin kaupaksi kuin viime kesänä. Yksittäisiä mökkejä toki löytyy, sanoo toimistopäällikkö Pirjo Miettinen mökkejä välittävästä Matka-Miettisestä.

Savitaipaleella toimivan Kiviniemen Mökkilomien matkailuyrittäjä Vesa Kilpi kuvailee kesää mökkivuokraajalle vuosikymmenen parhaimmaksi.

– Nyt on täyttä. Elokuun lopussa on yksittäisiä päiviä jäljellä, mutta muuten myymme jo syyskuun lomia, sanoo Kilpi.

Edellisen kerran mökit loppuivat kesken vuonna 2014 juuri ennen ruplan romahdusta. Tuolloin ruplan kurssi putosi lähes puoleen ja vei venäläiset turistit vuosiksi.

Nyt suurin osa yrityksen asiakkaista on kotimaassa lomailevia suomalaisia. Tosin tänä vuonna ensimmäiset saksalaisturistit tulivat mökkeilemään jo kesäkuun alussa, kun normaalisti palvelukieli vaihtuu saksaksi vasta elokuussa.

Ensimmäisen kerran Kiviniemessä nähtiin hellettä pakoon lähteneitä turisteja pari vuotta sitten.

– Meillä asui silloin kuukauden ajan australialainen pariskunta. He kertoivat syyksi Suomeen tuloon mantereen kuumuuden, kun lämpötila pysytteli kotiseudulla Australiassa pitkään 35 asteen yläpuolella, kertoo Kilpi.

Halpalennot tuovat mökkiläisiä Saimaalle

Taipalsaaren Vehkataipaleella avautui keväällä Virranniemen lomakylä, joka toimii entisessä Lappeenrannan kaupungin henkilöstön virkistyspaikassa.

Uusien yrittäjien oli tarkoitus aloittaa toimintaa ensimmäisenä kesänä pienimuotoisesti lähinnä paikkoja kunnostaen, mutta mökkien kysyntä muutti suunnitelmat täysin. Lomakylän löytäneet keskieurooppalaiset asiakkaat ovat tulleet enimmäkseen Lappeenrantaan halpalennoilla Milanosta tai Berliinistä.

– Lentojen aikataulut näkyvät selvästi varauksissa. Lentopäivien välisille päiville tulee eniten varauksia Saksasta ja Italiasta, sanoo matkailuyrittäjä Jorma Miettinen.

Monet halpalennoilla Saimaalle tulevista ovat 1980- ja 1990- luvuilla syntyneitä omatoimimatkailijoita, jotka etsivät alueelta edullisempia majoituskohteita.

– Sosiaalinen media ja Airbnb ovat meille hyviä markkinointikanavia. Kalliimmat mökit menevät paremmin kaupaksi booking.comin kautta, jatkaa Miettinen.

Saksan puolustusministeri ja liittokansleri Angela Merkelin puoluetoveri, konservatiivien Ursula von der Leyen nousee uudeksi EU-komission puheenjohtajaksi nykyisen Jean-Claude Junckerin jälkeen, sopivat EU-valtionjohtajat tiistaina Brysselissä kolme päivää kestäneessä huippukokouksessa.

28 jäsenmaan kompromississa ranskalainen Christine Lagarde nousee Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi. Tehtävään olivat ehdolla myös Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn ja entinen pääjohtaja Erkki Liikanen.

Pääministeri Antti Rinteen mukaan Suomi piti Rehnin ja Liikasen nimiä esillä kahdenvälisissä keskusteluissa koko kokouksen ajan.

– Tähän pakettiin se ei vain sopinut, Rinne sanoi heti huippukokouksen jälkeen. Hänen mukaansa Suomi ei olisi voinut heidän nimittämisekseen tehdä enempää.

EU:n ulkopoliittiseksi edustajaksi tulee Espanjan sosialistinen ulkoministeri Josep Borrell.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi nousee Belgian keskustaliberaali pääministeri Charles Michel.

– Charles Michel on ihanteellinen välittäjä EU-maiden välille, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi tiedotustilaisuudessa heti huippukokouksen jälkeen.

Charles Michel, 43, on toiminut pääministerinä vuodesta 2014. Myös hänen isänsä Louis Michel on entinen tunnettu eurooppalainen poliitikko, joka on toiminut muun muassa EU-komissaarina.

Väistyvän Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin mukaan EU-komission varapuheenjohtajiksi nousevat tanskalainen Margrethe Vestager ja hollantilainen Frans Timmermans.

– Olen erittäin tyytyväinen, että miesten ja naisten välinen tasapaino löytyi tässä kokouksessa. Ensimmäistä kertaa komission puheenjohtajaksi on tulossa nainen, pääministeri Rinne totesi.

Vaikka kokous kesti kolme päivää, Rinteen mielestä paketti oli niin monimutkainen, että kokousaikaa ei voi pitää kohtuuttoman pitkänä.

Kärkiehdokkaat ohitettiin

Jäsenmaiden kokoon kursimaa nimityspakettia voi pitää niin kutsutun kärkiehdokasmenettelyn täydellisenä ohittamisena.

EU-parlamentin puolueet nimesivät jo ennen EU-vaaleja ehdokkaansa komission johtoon. Vaalituloksen perusteella suurimman parlamenttiryhmän EPP:n ehdokkaan Manfred Weberin olisi pitänyt nousta komissioon puheenjohtajaksi. Nyt Weber perui ehdokkuutensa aivan huippukokouksen loppumetreillä varmistaakseen Von der Leyenin nimityksen.

Paketissa ei ole myöskään muiden puolueiden kärkiehdokkaita.

Parlamentti äänestää keskiviikkona omasta puheenjohtajastaan. Sen pitää hyväksyä Von der Leyenin nimitys, ja voikin olla, että parlamentista kuullaan vielä soraääniä.

Muihin nyt sovittuihin nimityksiin ei tarvita parlamentin hyväksyntää.

Kuka sitten on Ursula von der Leyen, 59?

Hän on kristillisdemokraatti, joka on istunut Merkelin hallituksessa ministereistä pisimpään, 14 vuotta. Hän on toiminut puolustusministerinä joulukuusta 2013. Aiemmin hän on ollut työ- ja sosiaaliministerinä sekä perhe-, vanhus-, nais- ja nuorisoasiainministerinä.

Von der Leyen syntyi ja vietti lapsuusvuotensa Brysselissä. Hän puhuukin saksan lisäksi sujuvaa ranskaa ja englantia. Näiden kolmen kielen taitoa on pidetty perusvaatimuksena EU-huipputehtävissä.

Von der Leyen oli helppo hyväksyä myös EU:n uusimmissa jäsenmaissa Itä- ja Keski-Euroopassa: hän on matkustanut maissa paljon Nato-tukikohdissa ja hänet tunnetaan tiukasta suhtautumisesta Venäjään. Hän on myös vankkumaton transatlanttisen yhteistyön kannattaja.

Häneen liitetään myös joitakin skandaaleja: häntä esimerkiksi epäiltiin muutama vuosi sitten väitöskirjansa plagioinnista. Parhaillaan Saksan parlamentti selvittää, onko hän syyllistynyt väärinkäytöksiin konsulttien palkkaamisessa Saksan armeijan Bundeswehrin uudistuksissa.

Von der Leyenillä on seitsemän lasta.

Euroopan keskuspankkiin tuleva Christine Lagarde, 63, on Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja ja entinen Ranskan valtiovarainministeri. Hän on konservatiivi.

Valtiovarainministeriksi hänet nimitettiin kesäkuussa 2007, jolloin hänestä tuli ensimmäinen naisministeri johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmässä. Hän on myös ensimmäinen nainen IMF:n ja nyt EKP:n johdossa.

Lagarde on kilpailu- ja työmarkkina-asioihin erikoistunut juristi. Hänellä on työkokemusta myös yksityiseltä sektorilta: hän on työskennellyt suuressa kansainvälisessä asianajoyhtiössä Baker & McKenziessä useita vuosia.

Kreikan-kriisin vuosina Lagarde tuli tunnetuksi tiukkojen säästökuurien kannattajana. IMF vaati eri yhteyksissä Kreikkaa toteuttamaan kovia menojen leikkauksia ehtona valuuttarahaston tuelle.

Lue myös:

Mitä yhteistä on paavilla ja Euroopan komission puheenjohtajalla? Ylen kirjeenvaihtaja Petri Raivio kertoo

Vuoden 2017 lokakuussa tähtitieteilijät havaitsivat aurinkokunnassamme jotain perin kummallista: sikarinmuotoiseksi kuvatun kappaleen, jossa oli sekä asteroidin että komeetan piirteitä, mutta joka ei vaikuttanut olevan peräisin lähiavaruudestamme.

Kappale tunnettiin pian havaijinkielisellä nimellä Oumuamua, joka tarkoittaa tiedustelijaa. Tällä nimellä viitattiin mahdollisuuteen, että kyseessä olisi avaruuden kehittyneen sivilisaation lähettämä alus.

Tämä mahdollisuus aiheutti runsaasti pöhinää niin kansainvälisessä mediassa kuin tutkijapiireissäkin. Ylekin uutisoi kahden Harvardin yliopiston tutkijan ajatuksista, joiden mukaan kyseessä saattoi olla avaruuden asukkien lähettämä alus, joka oli mahdollisesti karannut omille teilleen.

Valitettavasti Oumuamua häipyi muutamassa viikossa Maan teleskooppien ulottumattomiin, eikä sitä ehditty kunnolla tutkia.

Sen verran asia jäi kuitenkin mietityttämään, että Oumuamuan alkuperää ryhdyttiin selvittämään kansainvälisessä tutkijaryhmässä, jossa oli asiantuntijoita eri tieteenaloilta. Ryhmä on nyt julkaissut tuloksiaan Nature Astronomy -lehdessä. Tutkimustiedote löytyy täältä.

Ainakin ensimmäinen laatuaan

– Emme ole koskaan nähneet mitään Oumuamuan kaltaista aurinkokunnassamme. Se on yhä mysteeri, sanoo tutkijaryhmän toinen vetäjä Matthew Knight Marylandin yliopistosta.

Hänen mukaansa työryhmän lähtökohta oli pitää kiinni perinteisistä selitysmalleista, ellei vastaan tulisi jotain aivan poikkeuksellista.

Vaikka tutkijat uskovatkin sen luonnolliseen alkuperään, jäi Oumuamua silti arvoitukseksi. Sen muoto ja tapa jolla se pyörii herättävät kummastusta. Oumuamuasta ei myöskään havaittu haihtuvan kaasuja, kuten komeetasta haihtuisi, eikä sen lentorata selity pelkällä painovoimalla, kuten asteroidin lentorata selittyisi.

Ajatus vieraan älyn avaruusaluksesta on Knightin mukaan viihdyttävä, mutta työryhmän käsitys on, että Oumuamualle on iso joukko luonnollisia selityksiä. Oumuamua on esimerkiksi väriltään punainen, kuten moni muukin pieni kappale aurinkokunnassa.

Knightin mukaan ihmisellä on pyrkimys olettaa, että omassa lähiympäristössä havaitut fysikaaliset prosessit ovat universaaleja. Mitään Oumuamuan kaltaista ei ole havaittu aurinkokunnassa, mutta se ei tarkoita, ettei sille voisi olla luonnollista selitystä, hän korostaa.

Lisää kaukaisia vieraita kaivataan

Oumuamuan kaltaisia kulkijoita on voinut vierailla aurinkokunnassa aiemminkin, vaikka niitä ei ole havaittu, tutkijat uskovat.

Lähivuosina tutkijat saavat käyttöönsä uusia ja entistä tehokkaampia teleskooppeja, jotka voivat tuoda lisävalaistusta tähän asiaan.

– Saatamme alkaa nähdä uusia kohteita joka vuosi. Silloin voimme tietää, onko Oumuamua outo vai tavallinen, sanoo Knight.

– Jos niitä löytyy 10-20 ja Oumuamua vaikuttaa yhä epätavalliselta, on meidän pohdittava uudelleen selityksiämme, hän lisää.

Lue myös:

Ulkoavaruuden hiippari hämmentää - oliko kyseessä komeetta vai vieraan sivilisaation avaruusalus?

Aurinkokunnassamme käväisi punertava kummajainen kaukaa tähtien välistä

Suomessa myytävässä jäätelössä käytetään paljon raaka-aineita, joiden tuotannossa on merkittäviä ihmisoikeusriskejä, kertoo Finnwatchin selvitys. Tällaisia ovat muun muassa palmuöljy, kaakao ja trooppiset hedelmät.

Osalla Finnwatchin kyselyyn vastanneista seitsemästä jäätelönvalmistajasta tuotantoketjujen valvonta ei ylety tuotannon alkulähteille, eivätkä kaikki yritykset myöskään aseta tavarantoimittajilleen sosiaaliseen vastuuseen liittyviä vaatimuksia.

Finnwatchin mukaan jäätelöissä käytetyn brasilialaisen sokerin tuotannossa on raportoitu pakkotyötä, ja vaniljan tuotantoon Madagaskarilla liittyy huonoja palkkoja ja lapsityötä.

Finnwatchin tarkastelun kohteina olivat noin puolen litran rasioissa myytävät jäätelöt. Kyselyyn vastasivat Valio, Fazer- ja Yosa-tuotemerkkien takana oleva Fazer, Pingviini-jäätelöitä valmistava Froneri Finland, Alpro-jäätelöitä valmistava Danone sekä Jymy, Kolme Kaveria ja Oatly.

Vastuullisuusvalvonnassa puutteita

Seitsemästä Finnwatchin kyselyyn vastanneesta yrityksestä Froneri Finlandin ja Valion vastuullisuusvalvonta ulottuu vain niiden ensimmäisen portaan tavarantoimittajiin.

Yritykset luottavat suorien tavarantoimittajiensa huolehtivan tuotantoketjujen ihmisoikeuksista, mutta eivät johdonmukaisesti edellytä esimerkiksi riskiraaka-aineiden tai riskimaissa toimivien raaka-ainevalmistajien vastuullisuuden varmistamista.

Yrityksistä Danone, Fazer, Jymy ja Oatly pystyivät kertomaan kaikkein eniten identifioimiensa riskiraaka-aineiden sosiaalisen vastuullisuuden valvonnasta. Näidenkään yritysten osalta valvonta ei Finnwatchin arvion mukaan aina ole kattavaa tai herätä luottamusta.

Osa yritysten käyttämistä vastuullisuusaloitteista on teollisuuden omia aloitteita, joissa kansalaisjärjestöillä tai työntekijöiden edustajilla on vain vähän tai ei ollenkaan sananvaltaa. Lisäksi joistakin aloitteista on julkisesti saatavilla vain rajallisesti tietoa.

Finnwatch suhtautuu skeptisesti myös yritysten oman henkilökunnan tehdas- ja tilavierailuihin sekä erilaisiin tuottajien antamiin julistuksiin.

Lisä- ja sakeuttamisaineista vähän tietoa

Kolme Kaveria ja Jymy kertoivat, etteivät aseta tavarantoimittajilleen minkäänlaisia sosiaaliseen vastuuseen liittyviä vaatimuksia, vaikka yritysten mukaan vastuullisuusnäkökohdat ovatkin ohjanneet tavarantoimittajien valintaa.

Edellä mainittujen yritysten tavoin ne luottavat tavarantoimittajiensa huolehtivan ihmisoikeuksien toteutumisesta toimitusketjuissaan. Kolme Kaveria ja Jymy kuitenkin antoivat Finnwatchille kattavaa tietoa riskiraaka-aineidensa alkuperästä.

Valiota ja Froneri Finlandia lukuun ottamatta yritykset eivät olleet tunnistaneet jäätelöiden valmistuksessa käytettäviä lisä- tai sakeuttamisaineita riskiraaka-aineiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi guarkumi, erilaiset tärkkelykset tai harvinaisemmat rasvat kuten sheavoi.

Finnwatchin mukaan alkuperästä ja toimitusketjuista riippuen myös näiden raaka-aineiden tuotantoon voi liittyä merkittäviä ihmisoikeusriskejä.

Jo neljä kuuttia on hukkunut kalaverkkoihin Saimaalla verkkokalastuskiellon päätyttyä.

Kahden Pihlajavedellä alkuviikosta hukkuneen kuutin lisäksi norppia on löydetty verkkoihin sotkeutuneena myös eilen Etelä-Saimaalla ja tänään Pohjois-Saimaalla. Saimaannorpan suojelemiseksi asetettu verkkokalastuskielto päättyi maanantaina.

Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela kertoo norppia hukkuneen edellisvuosina heinäkuussa keskimäärin yhdestä neljään kappaletta.

– Jos hukkuneiden norppien määrä pysyy tässä, on lukema kohtuullinen.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus verkkokalastuksen rajoittamisesta heinäkuun alkuun asti on ollut voimassa kolme vuotta. Suojelubiologi Koskela sanoo Metsähallituksen toivoneen rajoituskauden jatkamista heinäkuun loppuun.

– Ei tämä ole yllätys. Verkkokalastuksen salliminen heinäkuun alussa oli tietoinen riski ja kompromissipäätös. Metsähallitus ja suojelujärjestöt lausuivat asetusta laadittaessa, että heinäkuu haluttaisiin mukaan rajoituskauteen. Nyt saadaan, mitä tilattiin, Koskela toteaa.

Kuutit liikkuvat kauas synnyinseuduiltaan

Emot vieroittavat helmikuun lopulla syntyneet kuutit jäidenlähdön aikaan, jolloin kuutit ovat noin 20-kiloisia. Kuutin paino putoaa imetyksen loputtua ja kasvaa jälleen kuutin oppiessa kalastamaan. Myös kuutin reviiri laajenee.

– Kuutit saattavat olla tähän aikaan vuodesta viiden tai kymmenen kilometrin päässä synnyinpesästään. Sen vuoksi on mahdoton sanoa, että nyt täällä on syntynyt kuutti, varokaa verkkokalastusta. Kuutti voi yhtä hyvin löytyä omasta kalaverkosta kymmenen kilometrin päästä, Koskela sanoo.

Surullisista kuuttiuutisista huolimatta saimaannorpan kanta on vahvistumassa. Tällä hetkellä norppia arvioidaan elävän Saimaalla vajaat nelisensataa.

Tänä keväänä pesälaskennoissa kuuttiluvuksi saatiin 67 elävää kuuttia, mikä on vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Pesälaskenta-aikaan jäät olivat heikot, joten kaikkia kuutteja ei välttämättä saatu laskettua.

Lisää aiheesta:

Pihlajavedellä saimaannorpan kuutti hukkui verkkoon – verkkokalastuskielto päättyi samana päivänä

Toinen kuutti löytyi kuolleena verkoista Savonlinnan Pihlajavedellä

Maailman vaikutusvaltaisimmat passit kuuluvat japanilaisille ja singaporelaisille, kertoo uutiskanava CNN.

Maailmanlaajuista passivertailua julkaisevan Henley Passport Indexin mukaan kyseisillä passeilla pääsee 189 maahan.

Kakkossijaa vertailussa pitävät Suomi, Etelä-Korea ja Saksa. Näiden maiden passeilla aukeaa tie kaikkiaan 187 maahan.

Vielä tammikuussa Suomi piti sijaa neljä. Suomen nousua vertailun kärkipäässä selittää CNN:n mukaan Pakistanin viimeaikaiset höllennykset maan tiukkaan viisumipolitiikkaan.

Pakistan tarjoaa nyt kaikkiaan 50 maan kansalaiselle sähköisen matkustusluvan maahan. Näiden maiden joukkoon kuuluu Suomen lisäksi muun muassa Japani, Malta ja Espanja, mutta eivät esimerkiksi Yhdysvallat tai Britannia.

Myös muut Euroopan maat pärjäsivät vertailussa hyvin. Kolmatta sijaa maailman tehokkaimpien passien vertailussa pitävät Tanska, Italia ja Luxemburg. Neljänneksi nousivat Ranska, Espanja ja Ruotsi.

Vielä viisi vuotta sitten vertailun kärjessä komeilivat Yhdysvallat ja Britannia, mutta molemmat maat ovat pudonneet tuoreimmalla listalla sijalle kuusi.

Kehnointa passia maailmassa kantavat afganistanilaiset, joiden passeilla pääsee ilman viisumia vain 25 maahan.

Lisää aiheesta:

Henley Index: Japan and Singapore top 2019 list of world's most powerful passports

Pariisi kieltää turistibussit kaupungin keskustassa, kertoo Telegraph-lehti. Kielto on yksi vastaus pariisilaisten huoleen siitä, että kaupungissa on jo liikaa turisteja.

– Emme halua enää turistibussien totaalista anarkiaa Pariisissa. Bussit eivät ole enää tervetulleita kaupungin ydinkeskustaan, Pariisin apulaispormestari Emmanuel Grégoire sanoi Le Parisien -lehdelle.

Apulaispormestari patistaa turisteja kulkemaan jalan, pyörällä tai joukkoliikennettä hyödyntäen.

– Turistit voivat tehdä niin kuin kaikki muutkin ja siirtyä ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin tai joukkoliikenteeseen. Tarvitsemme muutosta, Grégoire vaatii.

Bussien päästöt huolestuttavat

Vaikka turismi ei ole Pariisissa aivan yhtä massiivista kuin Venetsiassa tai Barcelonassa, paikalliset ovat olleet erityisen huolissaan turistibussien virrasta. Linja-autot kuskaavat matkailijoita nähtävyydestä toiselle tai tuovat heitä kaupunkiin muilta paikkakunnilta.

Erityisesti bussien päästöt huolestuttavat. Tällä viikolla Pariisi ehti jo kieltää kaikki yli 13 vuotta vanhemmat dieselautot kaupungin keskustassa.

Turistibusseja varten aiotaan perustaa parkkipaikkoja kaupungin ulkopuolelle.

Viime vuonna Pariisissa ja sitä ympäröivällä Ile-de-Francen alueella vieraili ennätysmäärä eli 50 miljoonaa turistia.

Ranska on koko maailman suosituin matkailumaa. Viime vuonna siellä kävi lähes 90 miljoonaa turistia.

Lue myös:

Pariisin ensimmäinen autoton päivä täytti Champs-Elyseen kävelijöillä

Espanjan matkailu paisuu kohti uusia ennätyksiä – Mallorcalla ja Ibizalla aletaan jo rajoittaa turistien määrää

Merikotka, Suomen suurin petolintu, pesii Pohjois-Savossa jo toista vuotta. Nilakka-järven saaresta viime kesänä löydetty pesä oli kaikkien aikojen ensimmäinen maakunnan alueella tehty merikotkahavainto. Merikotka pesii samassa pesässä myös tänä kesänä.

Merikotkan siirtyminen pesimään sisämaahan on osoitus kannan hyvästä tilasta.

– Kyllä se kertoo siitä, että merikotkia on yhä enemmän. Asuinpiirit laajenevat, WWF:n merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki vahvistaa.

Pesän poikasluku on kasvanut viime kesän yhdestä poikasesta kahteen. Savon Sanomien haastattelussa
rengastustyössä mukana ollut lintuharrastaja Tapio Osala kertoo poikasten olevan jo lähes täysikasvuisia. Painoa on 4,3 kiloa ja siipimitta 46–50 senttimetriä.

Lintu on pesintäaikaan erityisen arka häirinnälle.

Itämeren tilan indikaattori

Merikotkan pelastamista sanotaan usein esimerkiksi onnistuneesta suomalaisesta luonnonsuojelusta. 1970-luvun alussa laji oli Suomessa sukupuuton partaalla. Merikotkia uhkasivat ympäristömyrkyt ja ihmisten vaino.

Vuonna 1975 merikotkan poikasia kuoriutui vain neljä, kun nykyään vuosittainen syntyneiden poikasten määrä on noin 450.

– Petolintuja vainottiin yleisesti, on vaikea sanoa miksi. Itämeri oli maailman myrkyllisin meri 1960-luvulta eteenpäin. Se teki linnuista lisääntymiskyvyttömiä ja ohensi munien kuorta, Lokki kertoo.

Merikotka on toiminut omanlaisenaan indikaattorina Itämeren tilasta, koska laji reagoi ensimmäisten joukossa ympäristömyrkkyihin. Merikotkaa kutsuttiin Heikki Lokkin mukaan pahimpina aikoina lentäväksi ongelmajätteeksi.

Vuosikymmeniä jatkuneen suojelutyön jälkeen merikotkan tila muutettiin uhanalaisesta elinvoimaiseksi vuonna 2019.

Lahden Liipolassa palaneiden kerrostaloasuntojen asukkaat ovat päässeet katsomaan kotiensa tilannetta. Osassa Luhtikadun asuntoja asumista voi jatkaa, mutta noin puolessa täytyy tehdä iso remontti.

Siihen päästään vasta sen jälkeen, kun vahingot on kartoitettu ja pohjustavat työt tehty.

Viisikerroksisen kerrostalon ylimmässä kerroksessa roihunnut tulipalo tuhosi yhden asunnoista täysin, noin puolet 70 asunnosta on kärsinyt pahoja vesi- ja savuvahinkoja.

Jälkitöinä joudutaan pumppaamaan pois vettä, jota on tullut kellarikerroksiin autotallia myöden. Myös kuivatus kestää aikansa. Vasta sen jälkeen päästään remontoimaan.

Pahiten palossa tuhoutuneet asunnot ovat asumiskelpoisia vasta kuukausien kuluttua. Alustavan arvion mukaan niihin päästään muuttamaan takaisin vasta marraskuussa.

Erääntyvät laskut, vaatteita ja ruokaa mukaan ensikäynnillä

Pirkko Aallon asunto sijaitsee neljännessä kerroksessa eli kerroksen alempana asuntoa, josta palo sai alkunsa.

– Tämä on nyt katasfrofiasunto. Täällä on seinät, katot ja lattiat menneet pilalle, Aalto luettelee.

Kalusteet ja tavarat jäivät sisälle, ja ne on saatava seuraavaksi pois remontin alta.

– Meidän täytyy tyhjentää asunto niin, että tänne päästään tekemään korjauksia. Se on aikamoinen homma, Pirkko Aalto toteaa.

Väliaikaismajoitus löytyy omalta kesämökiltä, jonne Aalto miehensä kanssa sai myös tiedon tulipalosta.

– Meille soitettiin mökille, että täällä kaupunkiasunnossa on meneillään tulipalo. Luulin aluksi, että se on pieni.

Todellinen tilanne paljastui, kun Aallot kävivät ensi kertaa paikan päällä.

– Ensimmäiseksi otin mukaan erääntyvät laskut, vaatteita ja ruokaa.

Luulin aluksi, että se on pieni. Pirkko Aalto

Tiedotustilaisuuden jälkeen Aalto kävi vielä tyhjentämässä pakastimen siltä osin, kun kykeni.

Sähköt ovat kiinteistöstä pois ja kahdesta arkkupakastimessa on muun muassa monen kesän marjat. Suuri osa niistä menee haaskuun.

– Otamme mukaan sen, mitä kykenemme ja ennätämme syödä, osan annamme ystäville.

Kävimme vahinkoja kärsineessä asunnossa Pirkko Aallon kanssa. Voit kuunnella jutun Yle Areenasta.

Tutkinta alkutekijöissään

Maanantai-iltana syttynyt tulipalo Luhtikatu 3:ssa vaurioitti kymmeniä asuntoja ja kaikki talossa olleet evakuoitiin yöllä. Asukkaille järjestettiin keskiviikkona tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin muun muassa korjausaikataulusta ja vakuutuskäytännöistä.

Poliisin mukaan palosyyn tutkinta on vielä alkuvaiheessa. Tapauksen selvittely vie aikaa, eikä poliisi siksi tiedota asiasta enempää.

Lue myös: Lahden Liipolan kerrostalopalo ajaa kymmenet asukkaat pitkään evakkoon – korjaustyöt alkavat pikimmiten

Sananvapaudella on rajansa, mutta niitä ei useinkaan löydy lakikirjoista. Moni tapaus täytyy ratkaista oikeusistuimessa. Käytimme testin laatimisessa apuna useita asiantuntijoita, ja jokaisen mielestä teema oli poikkeuksellisen vaikea. Kokeile, kuinka hyvin sinä tunnistat sananvapauden rajat.

Sananvapaustestin laadinnassa on käytetty seuraavien asiantuntijoiden apua: oikeustieteen tohtori Mika Illman, poliisin vihapuhetutkintaryhmän vetäjä Jouni Niskanen, Ylen mediasääntelypäällikkö, varatuomari Kirsi-Marja Okkonen, Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen.

Tiistaina Ylöjärvellä tapahtunut kolari on vaatinut kuolonuhrin. Poliisi tiedottaa, että 16-vuotias poika kuoli saamiinsa vammoihin keskiviikkona.

Moottoripyörä ja mönkijä törmäsivät tiistaina klo 21.05 Soppeentien ja Hopeatien risteyksessä Ylöjärvellä. Mönkijän kyydissä olleet kaksi henkilöä ja moottoripyörän kuljettaja toimitettiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

Moottoripyörää kuljettanut 16-vuotias poika menehtyi sairaalassa. Mönkijän kyydissä olleet alaikäiset pojat eivät loukkaantuneet vakavasti, mutta jäivät sairaalaan tarkkailuun.

Moottoripyöräilijä ajoi lujaa

Poliisi arvioi esitutkinnan perusteella, että ajoneuvot olivat ajaneet Soppeentietä lännen suuntaan ja mönkijä kääntyi vasemmalle Hopeatielle.

Moottoripyörä oli ohittanut edellään kulkeneen mopon ja oli ohittamassa myös mönkijää, mutta törmäsi kääntyvään mönkijään. Mönkijä kaatui kyljelleen.

Tapahtumapaikalla nopeusrajoitus on 50 kilometriä tunnissa. Poliisi kertoo, että todistajien mukaan moottoripyöräilijä oli ajanut suurella ylinopeudella ohitustilanteessa. Asfaltissa ei ollut havaittavissa jarrutusjälkiä.

Poliisi ja onnettomuustutkintalautakunta jatkavat asian selvittämistä.