Eduskunta piti vuosia sivuillaan julki Finavia-muistiota samalla kun sen julkisuudesta taisteltiin aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten, kerrotaan eduskunnan tarkastusvaliokunnasta. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) laatima muistio liittyy liikenne- ja viestintäministeriön Finavialle antamaan ohjaukseen ex-ministeri Anne Bernerin (kesk.) aikana.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) määräsi viime viikon tiistaina osittain julkiseksi taustamuistion, jossa kuvataan ministeriön toimintaa. Muistion salaamisesta valittivat vuonna 2016 STT ja kansanedustaja Mika Raatikainen (ps.). Finavian mukaan muistio sisälsi sille kuuluvia liikesalaisuuksia, ja se halusi salata muistion käytännössä kokonaan.
Keskiviikkona selvisi, että lähes koko oikeustaistelun ajan eduskunta olikin pitänyt muistiota kokonaan julkisena nettisivuillaan.
Tarkastusvaliokunnan valiokuntaneuvos Heidi Silvennoinen kertoo, että valiokunta päätti muistion julkisuudesta nojautuen eduskunnan työjärjestykseen, jossa on julkisuuslaista poikkeava tulkinta asiakirjojen julkisuudesta.
Silvennoisen mukaan taustamuistio on ollut eduskunnan verkkosivuilla pöytäkirjan liiteasiakirjana marraskuusta 2016 lähtien.
Asiakirja poistettiin eduskunnan sivuilta väliaikaisesti, sillä eduskunnassa haluttiin käydä läpi KHO:n tuoreen päätöksen ja eduskunnan työjärjestyksen suhdetta. Eduskunnassa katsottiin, että valiokunnan lähes kolme vuotta sitten tekemä päätös on edelleen voimassa ja asiakirja on kokonaisuudessaan julkinen.
VTV: Ministeriö puuttui asioihin, jotka kuuluivat yhtiön hallitukselle
VTV toteaa muistiossa aiempaa tarkemmin jo julkisuudessa olleita asioita. Bernerin johtama ministeriö antoi valtion lentokenttäyhtiö Finavialle poikkeuksellista omistajaohjausta tilanteessa, jossa Finavia oli hävinnyt 34 miljoonaa euroa epäonnisten johdannaiskauppojen purkamisen seurauksena.
Ministeriö kielsi Finavian hallitusta nostamasta vahingonkorvauskanteita entistä johtoa vastaan. Lisäksi Finavia ehti vaatia vahingonkorvauksia tilintarkastusyhtiö Deloittelta, kunnes Finavian hallitus päätti perua kanteet joulukuussa 2015.
Käytännössä ministeriö ohjasi hallituksen tekemään haluamansa hätäisen päätöksen sen sijaan, että olisi järjestänyt yhtiökokouksen tai tehnyt päätöksen ainoan omistajan eli valtion edustajana.
Ennen perumista ministeriö oli järjestellyt sovintosopimusta tilintarkastusyhtiön kanssa kertomatta Finavian hallitukselle.
VTV:n muistion mukaan ministeriön ja sen edustajien toimintaa voidaan pitää ongelmallisena muun muassa siksi, että ministeriö puuttui yhtiön operatiiviseen toimintaan.
Itä-Ukrainan väkivaltaisuuksissa on tuhoutunut alueen vesi- ja sanitaatioinfrastruktuuria, minkä vuoksi yli kolmen miljoonan ihmisen vesihuolto on ollut tämän vuoden aikana kokonaan poikki tai häiriintynyt, kertoo Unicef.
Viime viikolla Donetskin alueella Horlivkassa ja Vasylivkassa vesilaitosten työntekijät ovat vaarantaneet henkensä viisi kertaa korjatessaan rikkoutuneita vesiputkia ja suojautuessaan pommituksilta.
Tänä vuonna jo 9 vesilaitosten työntekijää on Unicefin mukaan kuollut ja 26 loukkaantunut kymmenissä iskuissa vesi-infrastruktuuria vastaan.
– Vedestä on tullut sodankäynnin väline. Pitkittyneissä konflikteissa alle viisivuotiailla lapsilla todennäköisyys kuolla likaisen veden ja huonon hygienian aiheuttamiin ripulitauteihin nousee 20-kertaiseksi normaalista", sanoo Suomen Unicefin vesi-ja sanitaatiotyön asiantuntija Päivi Kovalainen järjestön tiedotteessa.
Unicef vaatii konfliktin osapuolia kunnioittamaan kaikkien oikeutta puhtaaseen veteen ja sanitaatioon.
Hallitusohjelman julkistamisen jälkeen hallituspuolueista SDP:n ja keskustan kannatus on jatkanut laskuaan, mutta vihreät ja vasemmistoliitto nousevat.
Eniten kannatustaan Ylen Taloustutkimuksella teettämässä mittauksessa on menettänyt SDP, jonka kannatus on laskenut 1,3 prosenttiyksikköä edelliseen mittausjaksoon verrattuna. Kaikki haastattelut on tehty sen jälkeen, kun Rinteen hallitus julkisti ohjelmansa kesäkuun alussa.
Pääministeripuolueen kannatus on nyt 16,1 prosenttia. Edellä ovat oppositiopuolueista sekä perussuomalaiset että kokoomus.
Perussuomalaiset jatkaa selvästi suosituimpana puolueena 19,7 prosentin kannatuksella. Kokoomus on toisena 16,8 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten kaula toiseksi suurimpaan puolueeseen on jo lähes 3 prosenttiyksikköä.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo perussuomalaisten olevan työväestön keskuudessa selvästi suosituin puolue, mutta kannatusta on paljon myös yrittäjien joukossa.
Keskustan korpivaellus ei näytä päättyneen hallitusohjelman julkistukseen. Kuukaudesta toiseen laskenut kannatus on painunut ennätyksellisen matalalle tasolle 11,7 prosenttiin.
Turjanmukaankeskusta on menettänyt kannattajia erityisesti perussuomalaisille. Lisäksi keskustaa äänestäneiden joukossa on paljon epävarmuutta.
– Monet, jotka äänestivät äskeisissä eduskuntavaaleissa keskustaa, eivät osaa tällä hetkellä kertoa puoluekantaansa. Näyttää siltä, että keskustan hallitukseen meno hämmentää jossain määrin heidän kannattajakuntaansa, Turja sanoo.
Hallituksen alkutaipaleella keskusta on ehtinyt olla moneen kertaan napit vastakkain hallituskumppani vihreiden kanssa. Kiistaa on ollut sekä metsähakkuista että maahanmuuttopolitiikasta.
Keskustalaisten yhteistyötunnelmia tuskin parantaa se, että kannatusmittauksessa vihreät on kasvattanut etumatkaansa keskustaan. Vihreiden kannatus on nyt 14,3 prosenttia.
Keskustassa toiveet ovat nyt syyskuun ylimääräisessä puoluekokouksessa valittavassa uudessa puheenjohtajassa, jonka pitäisi saada puolueen kannatus jälleen kasvuun. Tällä hetkellä kisan kärkinimet ovat elinkeinoministeri Katri Kulmuni ja puolustusministeri Antti Kaikkonen.
Vasemmistoliitto nappasi osan SDP:n kannatuksesta
Mittausjaksolla eniten kannatustaan paransi vasemmistoliitto, jonka kannatus on noussut prosenttiyksiköllä 8,8 prosenttiin hallitusohjelman julkistuksen jälkeen.
Turjan mukaan vasemmistoliitto on saanut kannattajia erityisesti niissä ryhmissä, joissa SDP on menettänyt kannatustaan.
– Tulkitsen tätä hallituspuolueiden jäsentenvälisinä. Osa SDP:n ja vasemmistoliiton välillä miettivistä äänestäjistä on tällä kertaa päätynyt vasemmistoliittoon, Turja sanoo.
Hallituspuolueiden keskinäisessä kannatuksessa on tapahtunut muutoksia, mutta käytännössä hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on sama kuin eduskuntavaaleissa. Hallituspuolueiden kannatus on 55,5 prosenttia, kun eduskuntavaaleissa hallituspuolueet keräsivät 55,7 prosenttia äänistä.
Kesän aikana politiikassa vietetään hiljaiseloa. Todellinen poliittinen vääntö alkaa eduskunnan syysistuntokaudella, jolloin puntarissa on sekä hallituksen toimintakyky että oppositiopolitiikan purevuus.
YK:n turvallisuusneuvosto ei päässyt sopimukseen päätöslauselmasta, jolla olisi tuomittu Libyan tiistainen ilmaisku pidätyskeskukseen.
Yhdysvallat ei suostunut hyväksymään lauselmaa, koska Valkoinen talo ei näyttänyt päätöslauselmalle vihreää valoa.
Ilmaiskussa kuoli ainakin 44 ihmistä ja yli 130 haavoittui. Algerian hallitus syyttää iskusta pääkaupunki Tripolia valtaamaan pyrkivän Khalifa Haftarin joukkoja.
Haftar on kiistänyt syyllisyytensä ja syyttää puolestaan iskusta Libyan hallituksen joukkoja.
Libyan YK-lähettiläs Ghassan Salame sanoi, että ilmaisku täyttää sotarikoksen kriteerit.
Haftarin joukot iskivät myöhään keskiviikkona Libyan ainoaa toiminnassa olevaa lentokenttää vastaan ja lentoliikenne jouduttiin keskeyttämään siviililiikenteen osalta.
Kokosimme 39 ratkaisua matkailijaa askarruttaviin tilanteisiin: pakkaaminen, turvatarkastus, elektroniikka, hermot ja raha. Ja paljon muuta.
Pakkaaminen on taitolaji
1. Rullaa vaatteesi ennen asettamista laukkuun. Viikattuihin pinoihin verrattuna tilaa säästyy verrattomasti.
Seppo Suvela / Yle
2. Säilytä kaulus kuosissa vyöllä. Sijoita vyö rinkulaksi kauluksen sisäpuolelle: se estää kauluspaidan kruunua taittumasta.
3. Kengät täyteen tilpehööriä. Jalkineet ovat laukkuun pakatessa hieman hankalia möykkyjä, mutta niiden sisätila soveltuu esimerkiksi rullatuille sukille.
4. Ison matkalaukun sisälle kannattaa pakata pieni matkalaukku, jos edessä on kassit täyttävä shoppailumatka.
5. Aseta meikkipurkkien ja muiden pienten säiliöiden suuaukolle palat tuorekelmua ja kierrä ne korkkien alle lisätiivisteiksi. Näin varjelet vaatteitasi vuodoilta.
6. Estä hiuslakan tai muun painepakkauksen purkautuminen ruumaan menevässä matkalaukussa. Jos suihkepullon korkki on kadonnut, teippaa suojaksi esimerkiksi kertakäyttömuki.
7. Kääri lasiset tai herkästi särkyvät esineet vaippoihin, jos lastentarvikkeita on muutenkin mukana. Hauraan tuliaisen voit suojata myös uimakellukkeiden sisään tai pyyhkeeseen.
Huomioi silti lentoyhtiön kuljetusehdot, sillä esimerkiksi Finnairilla ruumaan ei saa pakata herkästi särkyvää. Yhtiö ei siis vastaa rikkoutuneesta viinipullosta, joka on sotkenut koko laukun.
8. Sujauta korut isoäidin (tyhjään) lääkerasiaan. Pieni, monilokeroinen rasia antaa myös mahdollisuuden lajitella somisteet päiväkohtaisesti.
9. Vältä hermoilu asukokonaisuuksista perillä. Jaottele vaatteet jo pakatessa valmiiksi yhdistelmiksi esimerkiksi uudelleen suljettaviin pusseihin.
10. Hyödynnä hotellin pieniä saippuapaloja tuoksun tuojina. Sujauta niitä matkalaukun uumeniin raikastukseksi.
11. Pakkaa neuleet ja muut pulleat vaatteet tyhjiöpusseihin, joista saa puristettua ilman pois tilan säästämiseksi.
13. Tulentekovälineitä, kuten sytkäreitä tai tulitikkuaskeja, saa lentokoneessa olla mukana vain yksi matkustajaa kohden – ja se on pidettävä taskussa eikä laukussa.
Seppo Suvela / Yle
14. Harkitse kahdesti, suojaatko ruumaan menevää matkalaukkuasi kelmulla, vaikka kelmutusta lentoasemilla tarjotaankin. Lähtöselvitetty laukku kulkee pitkin liukuhihnoja, ja repsottava kelmu saattaa hirttäytyä niihin kiinni. Vaurioita voi koitua sekä laukulle että kuljetinjärjestelmälle.
Kelmutettu laukku myös hidastaa turvatarkastusta merkittävästi.
15. Mikä luokitellaan nesteeksi? Jos tuote on levitettävässä muodossa, kyseessä on neste. Esimerkiksi Koskenlaskija-juusto ja siitä pehmeämmät aineet luokitellaan nesteeksi.
Pakasteita pidetään nesteenä vain silloin, jos tuote, kuten jäätelö, on sulamisen jälkeen nestettä. Pakastettu lohi ei siis ole neste, ja siksi sen voi kuljettaa käsimatkatavaroissa.
16. Arvioi, tarvitseeko ruumaan menevää matkalaukkua lukita. Turvatarkastaja voi haluta tutkia sen sisältöä avaamalla laukun. Ammattilaiset saavat useimmat lukot auki avaimella tai koodilla, eivätkä tarkastajat Suomessa murra lukkoja.
Laukku ei kuitenkaan pääse lentokoneeseen ennen kuin sen turvallisuudesta on voitu varmistua.
17. Ota tyhjä vesipullo mukaan käsimatkatavaroihisi. Vältyt hörppimästä juomaevästä turvatarkastuksen jonossa, etkä hädissäsi heitä sitä roskiin. Täytä tyhjä pullo heti lähtöselvityksen jälkeen wc:n juomavesihanasta.
18. Varmista turvatarkastuksen päätteeksi, että kaikki tavarasi ovat mukana. Turvatarkastuspisteisiin jää lentoasemilla paljon löytötavaroita.
Sähkövirtaa ja suunnistusta
19. Puhelimen tai muun laitteen laturin johdon voi kytkeä hotellihuoneen television USB-porttiin, jos pistokeosa on unohtunut kotiin tai adapteri pistorasiaa varten puuttuu.
Seppo Suvela / Yle
20. Kanna käsimatkatavaroissa pientä varavirtalähdettä. Puhelimen tai tabletin akku saattaa kulua pitkällä junamatkalla tai lennolla tyhjäksi, jos istumapaikallasi ei ole pistorasiaa. Muista, ettei varavirtalähdettä saa kuljettaa lentokoneen ruumassa.
21. Ota GPS-laite mukaan, jos omistat sellaisen. Näin et ole suunnistaessa vain puhelimesi varassa. Harkitse myös perinteistä karttaa.
22. Petkuta hotellihuoneesi avainkorttilaitetta, ja sähköä virtaa myös ollessasi poissa. Laitteeseen voit työntää avainkorttisi sijaan esimerkiksi kirjastokorttisi tai jopa sopivan siivun kartonkia. Ei keskeydy laitteiden lataaminen.
Tavarat talteen ja rillit reilaan
23. Ota valokuva matkalaukustasi. Laukun kadotessa kuva helpottaa etsintöjä.
24. Liitä yhteystietosi sekä matkalaukun ulko- että sisäpuolelle. Lentoyhtiön tai muun henkilökunnan on näin helpompi päätellä kadonneen laukun omistaja, jos ulkopuolinen tunniste irtoaa.
25. Vanhat silmälasit kannattaa ottaa matkaan mukaan. Mikäli varsinaiset lasisi katoavat tai hajoavat, pystyt turvautumaan miltei oikeanvahvuisiin, omiin, silmälaseihisi siihen saakka, että saat uudet.
26. Merkitse laukkusi näkyvästi esimerkiksi värikkäällä tarralla tai kiedo siihen näyttävä hihna. Tunnistat muutoin perusmallisen laukkusi matkatavarahihnalta helposti, eikä varkaita kiinnosta vaivihkaa tarttua huomiota herättävään laukkuun.
Mukavampaa oloa
27. Lentoasemalle pysäköidessäsi ota valokuva, joka auttaa muistamaan, missä kerroksessa ja millä rivillä parkkiruutusi sijaitsee.
Seppo Suvela / Yle
28. Valitse jalkaasi kengät, jotka saat turvatarkastuksessa helposti jalasta pois ja takaisin.
29. Ota tyynyliina mukaan käsimatkatavaroihin. Saatat tarvita tyynyä esimerkiksi pitkällä matkalla tai odotuksen venähtäessä. Hätänokosten helpottamiseksi sullo tyynyliinan sisään muutama pehmeä vaate. Voit välttyä niskajumilta.
30. Tee netistä ruokatilaus paluupäivääsi varten ja nouda valmiit kassit kaupasta kotiin saapuessasi. Tai kokkaa ennen matkaa jotain helppoa lempiruokaa jääkaappiin tai pakastimeen odottamaan. Näin säästät nälkäisten matkalaisten hermoja.
31. Hermostuvatko lapset matkan pituuteen? Lue ehdotuksia ajomatkan ajankuluksi tästä Yhteishyvän jutusta.
Niksi-Sirkan suosikit
32. Loihdi sohvapöytä lasten iltapalalle tai seisomapöytä työläppärillesi hotellihuoneen silityslaudasta.
Seppo Suvela / Yle
33. Torju nukkumista häiritsevät valonsäteet. Jääkö hotellin pimennysverhojen väliin rako? Tarkista, löytyykö vaatekaapista henkari, jossa on nipistimet. Purista verhon liepeet yhteen nipistimillä.
34. Tai hoida huoneeseen säkkipimeä. Ota reissuun mukaan rulla suuria mustia jätesäkkejä ja ilmastointiteippiä. Akkunat umpeen!
Tärkeät paperit, turvallisuus ja raha
35. Skannaa tai valokuvaa passisi, henkilökorttisi, matkalippusi, hotellivarauksesi ja muut reissun asiakirjat. Tallenna ne sähköpostiisi tai muuhun pilvitallennuspalveluun ja lähetä jollekulle läheiselle. Näin pääset tietoihin käsiksi, vaikka paperisi, tietokoneesi tai puhelimesi varastettaisiin.
Matkan jälkeen kuvat asiakirjoista kannattaa tuhota, jotta ne eivät paljastu esimerkiksi vahingossa eteenpäin lähetettynä valokuvana passistasi.
36. Miten ulkomailla kannattikaan toimia, kun maksupääte pyytää valitsemaan valuutan? Paikallinen raha vai eurot? Lue tästä Ylen jutusta, kuinka vältät turhat kulut euroalueen ulkopuolella.
37. Puolustaudu taksihuijaukselta. Valokuvaa rekisterikilpi ja sen lisäksi kuskin ajolupa tai itse kuski. Voit lähettää kuvat läheisellesi vaikka heti. Voit myös seurata reittiä puhelimen karttaohjelmalla nähdäksesi, meneekö taksi oikeaan suuntaan. Harkitse myös englanniksi soitettua valepuhelua, jonka aikana puhut taksimatkasta.
38. Kävikö luottokortin kanssa köpelösti? Lue tämä Ylen juttu, jos voro vei korttisi tai tunnuksesi.
39. Hankkiudu matkan lopuksi eroon kohdemaan vieraasta valuutasta. Tippaa anteliaasti majapaikkasi siivoojia. Tai osta vuokra-autoon polttoainetta käteisellä ennen auton palautusta. Tai kysy lentoasemalla, onko siellä keräysrasioita hyväntekeväisyydelle. Pikkurahasi menevät esimerkiksi paikalliselle järjestölle tai Unicefille.
Jutun lähteinä on käytetty mm. Buzzfeedia, Rantapalloa ja Lifehack.orgia sekä kerätty tietoja Suomen ulkoasiainministeriöstä, liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksesta ja Finavian turvapalvelut -yksiköstä.
Jutun keskustelumahdollisuus on avoinna klo 22 saakka. Tervetuloa mukaan.
Pohjoismaiden ensimmäinen 5G-verkossa toimiva puhelin myytiin tänään suomalaiselle asiakkaalle. Puhelimen luovutti Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila Helsingissä Elisa Kulmassa.
5G-verkon odotetaan tuovan entistä nopeammat yhteydet esimerkiksi pelien pelaamiseen ja videoiden katsomiseen. Nopeuden kasvamisen ohella uusi tekniikka kymmenkertaistaa mobiiliverkon tiedonsiirron kapasiteetin.
Elisan toimitusjohtaja Mattila totesi odottavansa, että 5G-puhelinten kauppa kiihtyy massamittaisemmaksi reilun vuoden päästä.
Elisa on avannut 5G-verkon Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Helsingissä verkko on parhaillaan testaus- ja pilotointivaiheessa.
Isompi muutos kuin 4G:n tulo
Tänään omistajalleen luovutettu puhelin on ZTE Axon 10 Pro 5G. Ensimmäisen 5G-puhelimen omistaja asuu Tampereella, jossa sijaitsee yksi ensimmäisenä avatuista Elisan 5G-verkoista.
– Olen aina ollut kiinnostunut uusimmasta teknologiasta ja ollut usein ensimmäisten joukossa hankkimassa uusimpia laitteita, ensimmäisen 5G-puhelimen ostanut Harri Hellström kertoo.
Hellström odottaa, että 5G-verkossa esimerkiksi elokuvien ja pelien latautuminen on nopeampaa.
Mattilan mukaan hyppy 4G:stä 5G:hen on suurempi teknologinen muutos, mitä on ollut siirtymä 3G-tekniikasta 4G:hen.
– Sellainen, missä tarvitaan todella pientä viivettä tiedonsiirrossa, ei ole edes mahdollista 4G-verkossa, Mattila totesi.
Elisan mukaan verkkopelaaminen tuo 5G:n edut erinomaisesti esiin. Erityisesti mobiili- ja pilvipelaamisessa kehitys on johtanut siihen, että pelaamisessa menestyminen vaatii aiempaa selvästi lyhyempää viivettä pelaajan reaktioiden ja laitteen suoritteiden välillä.
Professori: Uuden teleteknologian yleistyminen vaatii uudenlaisen bisnesmallin
Kaupunkien ydinkeskustoihin tulee taatusti 5g-verkot ensi vaiheessa, ennakoi professori Matti Latva-aho Oulun yliopistosta. Operaattoreille tulee 5g-puhelimia myyntiin loppukesästä.
Vaikka verkko on nopeampi kuin edeltävä sukupolvi, 5g-verkon ominaispiirre on, että tukiasemia on oltava tiheämmässä.
5g läpäisee heikosti rakenteita. Kauppakeskuksiin, joukkoliikenteen asemille, yliopistoihin, sairaaloihin, urheiluhalleihin ja vastaaviin on rakennettava paikallisverkkoja. Kotien wlan-lähiverkot ovat samankaltaisia.
– Operaattorit eivät yksinkertaisesti kykene rakentamaan verkkoja joka paikkaan, tietoliikennetekniikan professori Latva-aho arvioi.
Hän sanoo, että paikallisverkkoja tulee sinne, missä tarvetta on. Professorin mukaan verkkoa voi myös keilata antenneilla oikeaan suuntaan.
5G:llä netti toimii nopeammin. Timo-Pekka Heima / Yle
Ketkä rakentavat 5g-nuotat?
Lähiverkkojen rakentaminen vaatii professorin mukaan uudenlaista bisneslogiikkaa ja sovittuja lainalaisuuksia.
– Kenellä on kannustin rakentaa verkko? Tilan hallinnoijalla tietysti, mutta operaattorit vastustavat. Operaattorit omistavat taajuudet, verkot ja asiakkaat, Latva-aho sanoo.
Professorin mukaan Suomessa ja laajalti Euroopassa ei ole käytössä kansallista verkkovierailua eli roamingia. Suomessa kännykkä on jumissa yhdessä verkossa.
– Se on käsittämättömän hämmästyttävää. Lyhyen kantaman mobiiliverkoissa ei ole mitään järkeä, jos toisen verkossa ei voi vierailla.
Uudet palvelut avainasemassa
Projektipäällikkö Marjo Uusi-Pantti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista ja Latva-aho eivät osaa suoralta kädeltä sanoa, mikä 5g-verkon sovellus tekee siitä valtavirtaa. Uudet palvelut ratkaisevat.
– Eihän kukaan osta 5g-kännykkää siksi, että se on 5g-puhelin. Siitä täytyy olla käyttäjälle jotain hyötyä, Uusi-Pantti sanoo.
Puhelimet maksavat tuoreeltaan 800–1 000 euroa.
5g:n myötä automaatio, robotisaatio ja etäkäyttötavat yleistyvät. Puhutaan myös esineiden internetistä.
Liikenne- ja viestintäviraston Uusi-Pantti jakaa 5g-käytön kolmeen. Osa tarvitsee kunnon laajakaistan, toiset viipeettömän yhteyden ja kolmansilla päätelaitteita voi olla niin monta, että verkon kapasiteetin on kestettävä kuorma.
– Videoiden katselu sujuu nopealla verkolla, mutta silloin viipeellä ei ole merkitystä, toisin on etäyhteydellä tehtävässä sydänleikkauksessa, Uusi-Pantti sanoo.
Ericssonin ennusteen mukaan 5g-verkot vastaavat 35 prosentista mobiilidatasta vuonna 2024.
Osa mepeistä oli erittäin tuohtunut EU-jäsenmaiden tapaan valita unionille uudet huippuvirkamiehet parlamentin ensimmäisessä täysistunnossa keskiviikkona.
Etenkin tyytymättömyyttä oli parlamentin vasemmalla laidalla, vihreissä ja oikeistopopulistien ryhmissä.
Vihreiden ryhmä on hyvin kriittinen ensimmäiseksi kaudeksi valitun suomalaismepin Ville Niinistön mukaan.
– Tässä on kabineteissa sovittu ihmisistä, jotka eivät mitenkään olleet vaaleissa esillä eivätkä ole testanneet linjaansa eurooppalaisten äänestäjien edessä vaaleissa, Niinistö sanoi.
Toisaalta myös parlamentti itse heikensi kärkiehdokasmenettelyä, kun S&D-puolue ja liberaalit ilmoittivat, että suurimman parlamenttipuolueen EPP:n kärkiehdokkaalla Manfred Weberillä ei ollut niiden tukea. Weber itsekin luopui kärkiehdokuudestaan varmistaakseen saman puolueen Ursula von der Leyenin valinnan.
Niinistö: Tässä on menty pelit edellä
Niinistön mielestä von der Leyenin pitää lähiviikkoina osoittaa, että hänellä on ohjelma ja visio, joka vastaa Euroopan tulevaisuuden haasteisiin.
– Tällä hetkellä hänellä ei ole vielä meidän tukeamme. Uskon, että tämä kriittinen asenne on parlamentissa aika yleinen, Niinistö sanoi.
Vihreiden mielestä von der Leyenin pitää osoittaa, että hän panostaa ilmastonsuojeluun, sosiaaliseen vastuuseen ja ihmisoikeuksiin.
– Tässä on menty henkilönimitykset ja pelit edellä. Ohjelmat, tavoitteet ja visiot ovat jääneet syrjään, ja siitä me emme pidä, Niinistö painotti.
Vihreitä jurppii osin myös siksi, että ryhmä jäi korkeiden virkojen jaossa tyhjin käsin.
– Valtionjohtajat ovat keskenään käyneet kauppoja, ja siellä on edustetuina kolme ryhmää eli konservatiivit, demarit ja liberaalit. He ovat jakaneet ne paikat keskenään. Että semmosta porukkaa siellä on, ei se ehkä ihan avointa ja läpinäkyvää meininkiä ole ollut.
Niinistö antaa kuitenkin Suomen pääministerille Antti Rinteelle (sd.) kunnian, koska tämä yritti edistää kätrkiehdokkaan eli hollantilaisen demarin Frans Timmermansin läpimenoa komissioon.
– Timmermans olisi ollut siinä mieelessä parempi [kuin von der Leyen], että hän on äänestäjille linjansa edistänyt.
Jos Niinistön pitäisi äänestää nyt, hän äänestäisi tyhjää tai vastaan. Von der Leyenin läpimenon on tarkoitus ratketa parin viikon kuluttua parlamentin seuraavassa täysistunnossa.
Heinäluoma: Takaisku demokratialle
Toinen kriittinen ryhmä parlamentissa ovat demarit. Uusi meppi Eero Heinäluoma kiittää pakettia siitä, että naisia nousee EU:n johtopaikalle.
–Takaisku tämä on demokratian ja avoimuuden kannalta. Kun kärkiehdokasmenettely hylättiin, niin valta palasi sinne neuvoston kokoushuoneen kätäville ja takahuoneisiin, Heinäluoma sanoo.
Hänen mielestään parlamentin asema heikentyi Eurooppa-neuvoston toimintatapojen vuoksi.
– Kärkiehdokasmenettelyssä ehdokkaat olivat avoimesti arvioitavina. Jokainen saattoi ottaa kantaa ehdokkaisiin äänestäjänä, ja parlamentti oli siinä suuremmassa roolissa kuin tässä neuvoston mallissa.
Myös Heinäluoma kertoi odottavansa, mitä von der Leyen parlamentille sanoo ja miten aikoo alkaa rakentaa suhteita parlamenttiin.
– Syntyykö sellaista ohjelmallista linjausta, johon parlamentin enemmistö voisi yhtyä – tämä asia ei ole vielä kokonaan ohi.
Heinäluoma aikoo muodostaa oman kantansa vasta, kun on kuullut von der Leyenin ajatuksia.
– Katson, miten hänen tavassaan hoitaa työtä näkyvät Suomen tarpeet. Heinäluoman mukaan nimityspaketti hiertää "aika laajasti ryhmän enemmistöä".
Teuvo Hakkarainen ja Laura Huhtasaari tapasivat suomalaisia toimittajia keskiviikkona EU-parlamentin lehdistökahvilassa.Anna Karismo / Yle
Perussuomalaiset: Ihan sama onko miehiä vai naisia
Perussuomalaiset uudet mepit Teuvo Hakkarainen ja Laura Huhtasaari aikovat kiinnittää huomiota von der Leyenin linjaan maahanmuutossa.
– Minua kiinnostaa kysymys, miksi hän haluaa jatkaa samalla linjalla kuin Angela Merkel, Huhtasaari sanoo.
Saksan liittokansleria on arvosteltu päätöksestä ottaa Saksaan yli miljoona pakolaista vuonna 2015. Sen jälkeen uusien maahanmuuttajien tulo on tosin tyrehtynyt.
Toisin kuin muita suomalaisia uusia meppejä, Hakkaraista ja Huhtasaarta naisten voittokulku tiistain nimityspaketissa ei saa riemuitsemaan.
– Ihan sama onko mies vai nainen, kunhan on pätevä, Hakkarainen sanoo.
Hänen mukaansa kansallismielisten ryhmillä ei ollut nimityksiin sananvaltaa.
– Siellä tehtiin takakammareissa päätöksiä, että EU-myönteiset pannaan siellä johtopaikoille ehdolle. Ei siellä meiltä paljon mitään kysytty edes, Hakkarainen sanoo.
Vuodenvaihteessa siitä tiesivät vain harvat. Pääsiäiseen mennessä kiharailmiö oli lähes kaikkien huulilla. Toukokuussa pienen itäsuomalaisen kunnan hiustuotetehtaassa oltiin helisemässä, koska markettien shampoo- ja hoitoainehyllyt ammottivat tyhjyyttään.
Hämmästyttävän moni halusi herättää henkiin kadonneet kiharansa ja olla curly girl. Metodiin ryhtyminen tarkoitti kotitalouksissa pesuaineiden tuoteselosteiden syynäämistä ja purkkiarsenaalin vaihtamista sulfaatittomiin ja silikonittomiin tuotteisiin, jotka eivät saa sisältää kuivattavia alkoholeja.
Toukokuussa Keskolta ja S-ryhmästä kerrottiin, että metodiin soveltuvien hiustuotteiden myynti on jopa kaksinkertaistunut vuoden aikana.
Monia metodin ohjeisiin sopivia tuotteita, XZ:aa, Herbinaa ja LV:tä, valmistetaan Bernerin Heinäveden tehtaalla.
Tehtaanjohtaja Jari Puustinen katsoo tyytyväisenä linjastolla kulkevien pakkausten tasaista, mutta nopeaa virtaa. Shampoopullot täyttyvät ja saavat kylkiinsä etiketin sekä tuoteselosteen.
Heinäveden tehtaanjohtaja Jari Puustinen on kiitollinen siitä, että kiharabuumin pahimmasta rysäyksestä selvittiin hyvän henkilökunnan ansiosta.Niko Mannonen / Yle
Hetkessä kasvanut kysyntä ja hupenevat varastot tulivat toukokuussa täytenä yllätyksenä ja pistivät tehtaan suunnitelmat uusiksi. Suomen valtaama kiharahimo tarkoitti tehtaan tuotantojärjestyksen muuttamista ja työvuorojen lisäämistä.
– Jouduimme pyörittämään tehdasta läpi vuorokauden. Se oli suurin muutos curly girlin myötä. Aiemminkin kysynnän vaihtelua on ollut, muttei koskaan näin voimakasta, Puustinen sanoo.
Erityisesti hoitoaineiden kysyntä on kasvanut.
Kuluva kesä on ensimmäinen, kun kaikki kolme Bernerin Heinäveden tehdasta pyörivät täydellä teholla lomakauden yli. Hiustuotetehtaan lisäksi yhtiöllä on Heinävedellä desinfiointi- ja autonhoitotuotteita valmistava tehdas sekä etikkatehdas. Kaksi jälkimmäistä avattiin vuonna 2014 (Kauppalehti).
– Jouduimme tekemään muutoksia hiustenhoitotuotteita valmistavan tehtaan henkilöstön kesälomasuunnitelmiin ja lomalistat valmistuivat myöhemmin. Tämän tehtaan suunniteltu kesäseisokki jouduttiin perumaan ja tehdas on käynnissä koko kesän, tehtaanjohtaja Jari Puustinen kertoo.
Tuotteet matkaavat pakkaamolta varastoon.Niko Mannonen / Yle
15 vuotta tehtaan pakkaamolla työskennellyt Piia Puustinen oikaisee linjastolla jumiin jäänyttä pakkausta ja laite jatkaa pullojen niputtamista. Hänkään ei ole kokenut pitkän työhistoriansa aikana vastaavaa arkeen vaikuttanutta hiusvillitystä.
– Ylitöissä ei ole curly girlin vuoksi tarvinnut olla, mutta erilaisia vuoroja ja vuoronvaihtoja on tehty. Minusta on hyvä, että pienellä paikkakunnalla riittää töitä, Piia Puustinen sanoo.
Hän nostaa kuuden putelin pakkaukset linjastolta lavalle ja kärrää täydet lavat varastoon odottamaan kuljetusta.
"Mitään curly girlin tapaista ole aikaisemmin tapahtunut"
Kevään menekkipiikki on Bernerillä ennennäkemätön, vaikka suomalaisen XZ-hiustenhoitosarjan tuotteita on valmistettu 1950-luvulta saakka. Samalle tasolle eivät yllä edes firman vanhin tuote, hiustenhoitoöljy, kymmenen vuotta sitten hittituotteeksi noussut hiuspuuteri tai 80-luvun lopussa kuluttajille esitelty 2 in 1 -shampoo, joka lupasi pestä ja hoitaa samalla pesukerralla.
Hiuspuuteri jäi osaksi suomalaisten kosmetiikka-arsenaalia, kaksitehoinen shampoo ei.
– Ilmiöiden kehittyminen on ollut ennen sosiaalista mediaa hitaampaa ja paremmin ennustettavissa Mitään curly girlin tapaista ole aikaisemmin tapahtunut, Bernerin tuotepäällikkö Elina Seppänen sanoo.
Bernerin Heinäveden tehtailla työskentelee nyt yhteensä 60 työntekijää. Tämän vuoden aikana työntekijöiden määrä on kasvanut curly girlin ja muuten kiihtyneen kysynnän ansiosta.Niko Mannonen / Yle
Kiharoiden ilosanoma levisi somessa kulovalkean lailla. Curly Girl Suomi -Facebook-ryhmässä oli vielä viitisen kuukautta sitten 2 500 jäsentä. Nyt innostuneita on jo yli 77 000, ja uusia liittymispyyntöjä tulee jatkuvasti.
– Uskon, että tulevaisuudessa tällaiset someilmiöt yleistyvät. Seurasimme curly girlin kehittymistä jo vuodenvaihteen aikaan. On aina arvoitus, mitkä ilmiöt kasvavat, ja mitkä eivät, Seppänen sanoo.
Ilmiön suosion laajuuden arvaaminen ennalta onkin arpapeliä. Joskus valmistajat ennakoivat orastavia ilmiöitä vähän liiankin nopeasti.
– On käynyt niinkin, että olemme tuoneet tuotteen liian aikaisin markkinoille, eivätkä kuluttajat ole sille vielä kypsiä. Suosio on saattanut kasvaa vasta myöhemmin, Seppänen sanoo.
Puskan takaa tulleen curly girl -ilmiön edessä tulivat esiin myös kotimaisen tuotannon edut.
– Pystyimme reagoimaan nopeasti muuttuvaan tilanteeseen hyvin.
10 työntekijää lisää
Bernerin tehtaat ovat tällä hetkellä Heinäveden suurin teollinen työnantaja. Hiusten- ja ihonhoitotuotteiden sekä pesuaineiden tuotanto siirrettiin Helsingin Herttoniemestä Heinävedelle vuonna 2001. Sitä ennen tehdasrakennuksessa oli valmistanut tuotteitaan toinen saman alan toimija, jolla oli valmiiksi ammattitaitoinen henkilökunta.
Tavallisesti tavara kulkee tuotantolinjoilla maanantaista perjantaihin kahdessa vuorossa. Tehtaalla työskentelee tuotevalmistajia, prosessihoitajia, laadunvalvojia, laborantteja, laitosmiehiä, pakkaajia, varastotyöntekijöitä sekä ostajia. Tuotantoa ohjaavat työnjohtajat ja laboratorion esimiehenä toimii laboratoriopäällikkö.
– Tehtaassa valmistuu vuosittain yksi pullo tuotetta jokaiselle suomalaiselle, eli noin 5 miljoonaa hiustenhoitotuotetta, Jari Puustinen kertoo.
XZ:n ei tarvinnut kasvattaa tuoteperhettään curly girlin vuoksi, koska joukosta löytyy useita metodiin sopivia shampoita ja hoitoaineita. Kyseessä on tuotepäällikkö Elina Seppäsen mukaan kuitenkin niin iso ilmiö, että se on nyt huomioitu tuotekehityksessä ja lähitulevaisuuden tuotelanseerauksissa. Tuotekehitys vie aikaa.
Niko Mannonen / Yle
Tuotekehitys tapahtuu edelleen Herttoniemessä.
Bernerin tehtaat työllistävät tänä päivänä Heinävedellä 60 työntekijää. Viimeisen 18 vuoden aikana työntekijöiden määrä on kaksinkertaistunut. Tämän vuoden aikana tehtaille on palkattu 10 uutta työntekijää – osittain curly girlin vuoksi. Työntekijöistä 75 prosenttia on heinäveteläisiä. Loput tulevat lähikunnista. Pisin työmatka on henkilöllä, joka kulkee töihin Joensuusta.
"Pitää olla kiitollinen"
Vaikka työmäärän kasvu on lisännyt tehtaalla haastekerrointa – ja aluksi kiharoiden sijaan harmaita hiuksia työvuorojen suunnittelijoille – päällimmäinen tunne on kiitollisuus.
– Pitää olla kiitollinen henkilökunnallemme. Joustoa on löytynyt ja olemme pystyneet valmistamaan näinkin paljon tuotteita, tehtaanjohtaja Jari Puustinen sanoo.
Heinäveden ja 60 työntekijän tulevaisuus näyttää tällä hetkellä lupaavalta. Kasvava kysyntä lisää uskoa tehtaan jatkoon. Pelkoa tuotannon siirtymisestä ulkomaille ei tällä hetkellä ole.
Muutama vuosi sitten tehtaisiin investoitiin merkittävästi ja tuotantokoneita ja -laitteita päivitetään vuosittain.
Piia Puustinen on työskennellyt tehtaalla 15 vuotta.Niko Mannonen / Yle
Mutta löytyykö Heinäveden tuotantolinjastojen äärestä kiharakansaa?
– Itse en ole lähtenyt testaamaan, koska minulla on niin lyhyt tukka. Kaveri on kokeillut ja todennut hänelle toimivaksi, Piia Puustinen paljastaa.
– Kiharat eivät pääse oikeuksiinsa tehtaallamme työskentelevillä henkilöillä. Työasuihimme kuuluu, että hiusten tulee olla suojattuina, tehtaanjohtaja Jari Puustinen lisää nauraen.
Al-Holin pakolaisleiri Syyriassa on ollut kuukausia niin suomalaisten kuin kansainvälisten medioiden otsikoissa. Yle tapasi ruotsalaisen isoisän Patricio Galvezin. Galvez saapui Ruotsiin vajaa kuukausi sitten seitsemän orvoksi jääneen lapsenlapsensa kanssa, jotka hän oli käynyt hakemassa leiriltä.
Leirillä on yli 70 000 naista ja lasta, joista suurimman osan epäillään olevan Isis-taistelijoiden perheenjäseniä. Galvez kuvailee leirin olosuhteita vaikeiksi.
– Voisin kuvailla leiriä suureksi, toivottomaksi yhteisöksi. Ihmiset ovat tavallaan vain sullottu sinne. Leirin olosuhteet ovat hirveät, Galvez kuvailee.
Galvez kertoo, että leirillä lapset olivat nälkäisiä, ja he olivat aliravittuja jo ennen leirille tuloa.
– Ihmiset, jotka yrittävät huolehtia lapsista sanoivat minulle, että vie heidät pois täältä niin nopeasti kuin mahdollista. Lapset ovat kokeneet todellisen helvetin.
Suomessa on keskusteltu viime kuukausina paljon siitä, pitäisikö Suomen viranomaisten auttaa suomalaisia lapsia ja mahdollisesti heidän äitejään, jotka ovat al-Holin leirillä Syyriassa.
Ylen tietojen mukaan leirillä on 11 suomalaisnaista, joilla on 33 lasta. Sisäministeriö on myös kertonut, että leirillä on suomalaisia orpolapsia.
Vielä ei tiedetä, miten Suomen viranomaiset aikovat toimia. Päätöksellä alkaa olla kiire, koska kesän edetessä lämpötila leirillä voi nousta jopa 45 asteeseen.
Aiheesta käydään keskustelua illan A-studiossa, kun studiossa ovat kansanedustajat, ihmisoikeusasioihin perehtynyt Eva Biaudet (RKP) ja viime vaalikaudella sisäministerinä toiminut Kai Mykkänen (kok.).
Isoisä haki lapsenlapsensa Ruotsiin
Galvez sai vuodenvaihteessa tietää, että hänen tyttärensä oli kuollut Syyriassa. Tytär, Amanda Gonzales, oli radikalisoitunut ja lähtenyt Lähi-itään liittyäkseen terroristijärjestö Isisiin. Lisäksi vuoden 2019 maaliskuussa tyttären mies kuoli. Tyttären mies oli Michael Skråmo, joka oli Ruotsin kuuluisimpia Isis-taistelijoita.
Myös tämä oli liittynyt Isisiin. Parin seitsemän lastenlasta jäi orvoksi.
Tällöin Galvez päätti lähteä Syyriaan. Lopulta hän löysi lapset al-Holin pakolaisleiriltä. Vajaa kuukausi sitten Galvez ja tämän seitsemän lastenlasta palasivat Syyriasta Ruotsiin.
Nyt lapset ovat Ruotsissa Göteborgissa. Galvez kertoo, että hän saa tavata heitä kerran viikossa.
– Toivoisin, että lapsenlapseni saisivat täällä kunnon koulutuksen ja mahdollisuuden opiskella sellaiseen ammattiin kuin he itse haluavat.
Patricio Galves on helpottunut, kun hän on saanut lapsenlapsensa Ruotsiin. Kuva: Mike Toivonen.Mike Toivonen
Galvez penää viranomaisilta vastuullista toimintaa
Galvezin mielestä viranomaisilla on velvollisuus auttaa lapsia humanitaarisista syistä. Galvez muistuttaa, ettei lapsia saa rangaista vanhempiensa teoista.
– Mielestäni aikuiset pitäisi tuomita paikan päällä. Sen sijaan lapset pitäisi hakea kotiin, Galvez sanoo.
Suomessa on keskusteltu, voivatko Lähi-idästä palaavat lapset ja aikuiset muodostaa turvallisuusuhan. Esimerkiksi Supo on arvioinut Helsingin Sanomille, että Isis-leiriltä palaavat lapset voivat olla turvallisuusuhka.
Sen sijaan Galvez ei usko, että lapset muodostaisivat turvallisuusuhkaa. Hän uskoo, että radikalisoitumisen kierre voitaisiin katkaista, jos leirillä olevia ihmisiä autettaisiin.
– En usko, että lapset tulevat radikalisoitumaan, koska he asuvat ja kasvavat nyt täysin eri ympäristössä.
Katso yllä oleva video, kun Ylen toimittaja Eero Mäntymäki tapasi Patricio Galvezin Göteborgissa Ruotsissa.
Akuille on povattu iso rooli ilmaston lämpenemisen pysäyttämisessä puoleentoista asteeseen. Erityisesti sähköistyvään liikenteeseen ja uusiutuvan energian pitkäaikaiseen varastoimiseen tarvitaan yhä tehokkaampia ja pitkäkestoisempia akkuja.
Nykyajan teknologia älypuhelimista sähköautoihin nojaa edelleen pitkälti fyysikko John Goodenoughin 30 vuotta sitten keksimään litiumioniakkuun. Litiumioniakkujen ongelmana ovat kuitenkin raaka-aineiden louhinnasta ja jatkojalostuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ja ympäristöhaitat. Suomesta ounastellaan jopa akkujen mahtimaata litium-, koboltti- ja nikkelilöydösten vuoksi.
Vaihtoehtoja litiumioniakuille kuitenkin on. Esimerkiksi espoolainen startup Broadbit Batteries kehittää parhaillaan uutta natriumiin perustuvaa akkuteknologiaa. Suola-akkukaan ei ole ratkaisu kaikkiin tarpeisiimme, sillä se ei sovellu kokonsa puolesta esimerkiksi puhelimiin. Myös liikenteeseen tarvitaan erilaisia energian muuntamisen ja varastoinnin menetelmiä – akkujen rinnalle.
BroadBit Batteriesin toimitusjohtaja David Brown, mistä suola-akku on valmistettu?
Suolasta, hiilestä, rikistä ja hiekasta. Kuori valmistetaan yleisistä ja edullisista metalleista. Suolaa saadaan merivedestä ja suolakaivoksista, hiiltä saadaan kivihiilestä ja selluloosasta. Rikki on öljynjalostuksen sivutuote, jolla ei ole teollista käyttöä. Nyt voimme käyttää sitä. Ja hiekkaa on kaikkialla.
Miten suola-akku toimii?
Teknologia on ainutlaatuinen ja täysin erilainen kuin litiumioniakuissa. Silti se sopii lähes kaikkiin samoihin paikkoihin, joissa litiumioniakkuakin voitaisiin käyttää.
Suola-akun kemia on testattu toimivaksi tietyissä laitteissa kuten taskulampuissa. BroadBit Batteriesin tähtäimessä ovat kuitenkin suuremmat markkinat, kuten autoteollisuus ja energian pitkäaikainen varastointi.Ghadi Boustani
Miksi litiumista pitäisi päästä eroon akkuteknologiassa?
Litiumioniakkuteknologia on riippuvainen harvinaisista ja kalliista metalleista, joiden louhinta aiheuttaa ympäristökustannuksia. Koboltti on litiumioniakun raaka-aineista harvinaisin ja kallein eikä sitä ole tarpeeksi maailmassa kattamaan kaikkien akkujen tarpeita.
Voiko suola, hiekka, hiili ja rikki loppua maailmasta?
Se vaatisi paljon, että niin voisi tapahtua. Ne ovat kaikki kierrätettävissä. Kaikkea on valmiiksi saatavilla, joten louhinnan ympäristöä rappeuttavasta vaikutuksesta ei tarvitse huolehtia. Suola, hiekka, rikki ja hiili ovat halpoja, eikä millään valtiolla ole ylivaltaa näihin resursseihin.
Miksi materiaalien paikallisuus on tärkeää?
Se on tärkeää sekä ekologisista että taloudellisista syistä. Esimerkiksi kobolttia saadaan vain muutamista maailman kolkista. Suomestakin sitä saadaan, mutta suurin osa koboltista tulee erittäin haastavista paikoista ja kehitysmaista. Litiumioniakkujen kuljetukseen liittyy myös turvallisuusriskejä, sillä niihin jää aina varausta. Jos akut valmistetaan paikallisesti, niitä ei tarvitse kuljettaa paikasta toiseen. Toisaalta suola-akut saa tyhjennettyä kokonaan, jolloin myös niiden kuljettaminen on turvallista.
Missä kaikissa laitteissa suola-akku voisi korvata litiumioniakun?
Parhaimmillaan suola-akku on sähköautoissa ja sähkön pitkäkestoisessa varastoinnissa. Akkuteknologiassa on aina tehtävä kompromisseja tehon ja pitkäkestoisuuden suhteen; kuinka paljon akku pystyy hetkellisesti antamaan ulos energiaa ja kuinka pitkään se kestää. Vaikka suola-akut ovat suhteellisen kevyitä, tilavuudeltaan ne ovat liian suuria esimerkiksi älypuhelimiin.
Missä vaiheessa kehitystä olette nyt?
Olemme jatkotutkimus- ja kehitysvaiheessa; olemme siis todistaneet, että kemiamme toimii. Tällä hetkellä akkuamme pystyy lataamaan 250 kertaa. Se sopii vasta tiettyyn markkinarakoon, mutta esimerkiksi sähköautoihin ehdoton minimi on 500 latauskertaa. Lähestymme sitä, mutta emme ole vielä tavoitteessamme eli tuhansissa latauskerroissa. Esimerkiksi tällä hetkellä Tesla-sähköautoa pystyy lataamaan 800 kertaa, jonka jälkeen akun saa ladattua enää 80-prosenttisesti täyteen.
Nykyisten litiumioniakkujen hinta on noin 200 dollaria kilowattitunnilta. Minkä hintainen suola-akku on verrattuna litiumioniakkuun?
Meidän tavoite on saada hinnaksi alle 70 dollaria kilowattituntia kohden. Teslan toimitusjohtaja Elon Muskin unelmana on saada yhden kilowattitunnin hinnaksi 125 dollaria.
“Maapalloa ei pelasteta suurempia ja tehokkaampia akkuja rakentamalla”
Annukka Santasalo-Aarnion mielestä on parempi, että harvinaiset metallit louhitaan tarkoin kontrolloiduissa suomalaisissa kaivoksissa kuin kehitysmaissa.Petteri Juuti / Yle
Aalto-yliopiston energian konversion ja varastoinnin professori Annukka Santasalo-Aarniolla on akkukrapula. Hän muistuttaa, että maailmaa ei pelasteta pelkästään suurempia ja tehokkaampia akkuja rakentamalla. Niin litiumioni- kuin natriumakkujenkin rinnalle on kehitettävä myös muita ratkaisuja.
Miksi puhutaan vain litiumioniakuista?
Litium on kevyin mahdollinen metalli, ja siksi se on tärkeässä roolissa energian varastoinnissa. Se on erinomainen liikuteltaviin ja kannettaviin sovelluksiin.
Mikä on akkukrapula?
Akuille on luotu isot paineet ja toivotaan, että ne ratkaisisivat kaikki ongelmat, joita liittyy energia-alan muutokseen. Ne eivät pysty kuitenkaan välttämättä lunastamaan tätä roolia. Akuilla on omat käyttöalueensa, joissa ne ovat todella hyviä. Mutta mitä suurempiin liikennesovellutuksiin mennään, akku ei enää ole parhaimmillaan, jos sitä väkisin pusketaan niihin. Suomessa tarvitaan monenlaisia ratkaisuja liikenteeseen, sillä meillä on pitkät etäisyydet. Yhdellä teknologialla ei pystytä fossiilisia polttoaineita korvaamaan.
Minkälaisia muita ratkaisuja on kehitteillä natriumakkujen lisäksi?
Akkujen lisäksi sähköä voidaan varastoida muun muassa lämpöön tai kemiallisiin sidoksiin. Esimerkiksi nestemäistä hiilivetyä voi käyttää nestemäisenä polttoaineena autoissa.
Tarvitaanko tulevaisuudessa enää litiumia?
Litiumia tarvitaan erilaisissa akkukemioissa tulevaisuudessakin. Myös pienissä laitteissa litiumakkuja tulee olemaan vielä pitkään. Lisäksi erilaisia metalleja tarvitaan teräksien valmistuksessa. Metallikuoret akuissa suojaavat kuluttajaa ja pitävät kemikaalit akun sisällä. Kaikkea ei voi valmistaa biohajoavista materiaaleista.
Mikä on kuluttajan vastuu energia-alan murroksessa?
Jos haluamme ostaa puhelimia, meidän on hyväksyttävä, että jossain niitä metalleja louhitaan. Eurooppalaisten kaivosten työolosuhteet ja ympäristö- ja turvallisuustaso ovat hyvällä tasolla verrattuna esimerkiksi kehitysmaissa tapahtuvaan metallien louhintaan. Meidän kannattaa miettiä myös, voisimmeko vähentää omaa metallinkulutustamme. Esimerkiksi älypuhelimet ovat hyvin materiaali-intensiivisiä eli pienissä laitteissa on sidottuna hirveä määrä metallia. Ympäristöystävällisintä olisi päivittää vanha puhelin sen sijaan, että ostaisi aina uuden.
Aalto-yliopiston sähkökemian professori Tanja Aalto, onko suola-akku oikeasti varteenotettava vaihtoehto litiumioniakulle?
Suola-akkuja tutkitaan laajalti. Se on lupaava teknologia materiaalien saatavuuden vuoksi ja soveltuu erityisesti kiinteän varastoinnin puolelle. Matka tutkijan pöydältä todella varteenotettavaksi tuotteeksi on kuitenkin pitkä turvallisuus- ja luotettavuussyistä. Suola-akkuja käytetään samantyyppisesti kuin litiumioniakkuja, ja siksi niiden kehityssykli voisi olla nopeampi kuin muiden energian konversio- ja varastointimuotojen.
Riihimäen seudun terveysvalvonta on havainnut runsaasti epäkohtia lapsiperheiden suosimasta kesäkohteesta Puuhamaasta Janakkalan Tervakoskella. Ongelmia on ollut varsinkin uima-altaiden vesien puhtaudessa, mutta myös alueen yleisessä siisteydessä.
Allasvesien mikrobimäärä on kasvanut turhan isoksi ja kokonaispesäkemäärät ovat ylittäneet joissakin tutkimuksissa laatuvaatimukset, sanoo Riihimäen seudun terveysvalvonnan johtaja Pirkko Sukula.
– Syynä on ollut liian alhainen klooripitoisuus, jonka takia mikrobit on päässeet lisääntymään. Terveyshaittoja ei kuitenkaan ole tullut tietoomme.
Klooripitoisuutta pitäisi nostaa
Terveysvalvonta on kehottanut Puuhamaata kalibroimaan omat klooripitoisuuden mittalaitteensa ja tekemään mittauksia useita kertoja päivässä, jotta klooripitoisuus pystytään pitämään riittävän korkeana. Puisto kehotetaan myös ohjeistamaan altaiden käyttäjiä käymään suihkussa ennen altaisiin ja liukumäkiin menoa.
Terveysvalvonnan johtaja Pirkko Sukula kehottaa Puuhamaata seuraamaan allasvesien klooripitoisuutta useita kertoja päivässä.Timo Leponiemi / Yle
Valvira pitää uimahallien ja kylpylöiden normaalina tarkastustiheytenä yhtä tarkastusta vuodessa. Tarkastustiheyttä voidaan lisätä tai vähentää terveydensuojeluviranomaisen tekemän riskinarvioinnin perusteella.
Myös Puuhamaan alueen siisteydessä on ollut parannettavaa. Muun muassa lamppujen kupuja on puuttunut ja ulkosuihkuun on pääskynen tehnyt pesänsä.
– Perussiivoustaso ei ole ollut riittävää. Siellä on sesongin alun jälkeen jouduttu vielä puuttumaan siivouksiin, jotka olisi pitänyt ehdottomasti tehdä jo ennen kuin puisto avataan yleisölle.
Paikat vanhoja ja kuluneita
Terveysvalvonta on kehottanut Puuhamaata järjestämään tehosiivouksen ulkopuolisella siivousyrityksellä. Osa pidemmällä korjattavien asioiden listalla selittyy sillä, että tänä vuonna tarkastus on ollut aiempaa yksityiskohtaisempi, perustelee terveysvalvonnan johtaja Pirkko Sukula.
Sukula huomauttaa, ettei terveysvalvonnan tarkoituksena ole suinkaan kaataa Puuhamaata, vaan herätellä toimimaan. Puuhamaan yksi ongelma on ikääntyneet rakenteet. Puisto avattiin vuonna 1984. Vanhat ja kuluneet rakenteet vaikeuttavat paikkojen pitämistä siistinä.
"Virheitä on tehty"
Puuhamaassa tarkastustulokset on otettu huomioon ja osa puutteista on jo korjattu. Puistonjohtaja Ilkka Vaskio myöntää, että perhepuiston ylläpidossa on tehty virheitä.
Puuhamaan puistonjohtaja Ilkka Vaskio on ollut töissä Puuhamaassa joka kesä vuodesta 1984 lähtien.Timo Leponiemi / Yle
– Totta kai ne otetaan vakavasti ja huomioidaan mahdollisimman pian. Tekemättömät asiat ovat johtuneet lähinnä työvoimapulasta. Mutta totta kai täytyy nostaa kättä virheen merkiksi, että kyllä oli tekemättä.
Vaskio myöntää, että kielteinen julkisuus on aina ikävää.
– Edelleen olen tyytyväinen siihen, että meillä paikalla olleet asiakkaat ovat pääsääntöisesti olleet yhtä tyytyväisiä kuin ennenkin.
Mittarina hän pitää toisen käyntipäivän lippujen myyntiä. Se on pysynyt samalla tasolla kuin aiempina vuosina.
Raja-arvot samat kuin sisähalleissa
Vaskio toivoo myös lakimuutoksia allasvesien raja-arvoihin, sillä nyt ulkoaltaiden laatuvaatimukset ovat samat kuin sisähalleissa.
– Meille tulee hurjia siitepölykuormia ja muita ulkoisia kuormia, joita ei sisähalleissa ole ikinä. Jos joskus saisimme edes vähän erilaiset säännöt ja raja-arvot kuin perinteisillä sisäuimahalleilla.
Puuhamaan altaiden tekniikkaa on tarkoitus korjata, kerrotaan terveysvalvonnan tarkastusraportissa.Heikki Kiseleff / Yle
Terveysvalvonnan johtaja Pirkko Sukula tietää, että ulkoaltaiden veden pitäminen puhtaana on haasteellista.
– Puuhamaassa on ollut kloorin syötössä alimitoitusta. Siihen pitää kiinnittää erityistä huomiota ja sitä on seurattava mittareilla useita kertoja vuorokaudessa.
Ei vielä pakkokeinoja
Riihimäen seudun terveysvalvonta tuskin lähtee pakkokeinojen käyttöön, sillä byrokratiaan kuluisi aikaa niin paljon, että Puuhamaan kausi ehtisi jo sitä ennen päättyä. Sen sijaan se aikoo ensi vuonna tehdä ensimmäisen tarkastuksen Puuhamaahan jo hyvissä ajoin ennen puiston porttien avautumista yleisölle. Näin puutteiden korjaamiseen jää enemmän aikaa.
– Tärkeää olisi, että perusrakenteet ja nurkat olisivat kunnossa, sanoo Sukula.
Viime vuonna Puuhamaassa kävi noin 85 000 vierailijaa. Parhaina huippuvuosina kävijöitä on ollut yli 200 000. Sen jälkeen kilpailu vapaa-ajasta on koventunut, vaikka Puuhamaan kaltaisia perhepuistoja ei aivan lähitienoilla olekaan. Kilpailua ovat lisänneet etenkin erilaiset tapahtumat.
Korvan juurella inisevät hyttyset ajavat välillä ihmisen hulluuden partaalle. Refleksinomainen huitominen pahentaa tilannetta ja jossain vaiheessa huomaat väkisinkin tulleesi syödyksi.
Jotkut eivät tunne mitään, toisille ilmestyy pieniä paukamia, toisille jopa tulehtuneita pistosalueita. Joillekin kutina on sietämätön vaiva kesällä.
Ennen oli toisin, mutta konsteja riitti silloinkin.
Pitkähihaiset paidat ja housut tietenkin olivat varmin keino suojautua sääskiltä, mutta muitakin keinoja oli, vinkkaa fierranjokelainen Kirsti Paltto.
Saamelaisena kirjailijanakin tunnettu Paltto on kiinnostunut kasveista. Hän on saanut kasvitietonsa perimätietona esivanhemmiltaan ja vanhemmiltaan.
– Pajunlehteä lämmitettiin nopeasti kastamalla se kuumaan veteen, sitten lehteä painettiin pistoskohtaan.
Toinen pikainen apu löytyy melkein jokaiselta pihalta.
– Jos vaikka käsi turpoaa, piharatamon lehdellä painelu auttaa turvotukseen. Saattaa olla hyvä myös hyttystenpuremiin, arvelee Paltto.
– Yksi apu on ohuen ohut tuohi. Tuohihan on vanhan ajan laastari. Ohutta, steriiliä tuohta löytyy puun ja parkin välistä, neuvoo Paltto.
Hyttysenpurema voi nostattaa joillekin hyvinkin isoja ja kutisevia paukamia.Inger-Elle Suoninen
Yle kysyi kymmeneltä inarilaiselta ja utsjokelaiselta isoäidiltä heidän lapsuuden tai nuoruuden aikaisia vinkkejä hyttystenpuremien hoitoon.
Alla muutamia neuvoja, jotka perustuvat isoäitien omiin muistikuviin:
Anna hyttysten purra niin kauan, että lopettaa kutisemasta
Jos jalat ovat hyttysenpuremilla, hae saaviin kylmää jokivettä ja seiso saavissa
Peseydy kylmässä vedessä
Voitele kermalla, jos pistokset alkavat tulehtumaan
Jos märkii ja tulehtuu, hae tuoretta, ohuen ohutta tuohta (puun ja parkin välistä) ja painele sillä
Pyyhkäise Illodiinilla kutiavaa paikkaa
Lämmitä pajunlehteä ja laita se hyttysenpureman päälle
Kasta piharatamon lehti kuumaan veteen ja painele lehdellä turvonnutta kohtaa
Näin häädät hyttyset: Polta katajasavua ja käytä risua huitomiseen
Tunnettu perimätiedon siirtäjä Elsa Väisänen asui lapsena Inarijärven rannalla. Hän muistaa 50-luvulta muutaman keinon mitä voi käyttää taistelussa hyttysiä vastaan.
Ei välttämättä tarvitse polttaa nykyaikaisia sääskisavuja, vaan katajasavua, kuten ennen vanhaan tehtiin, neuvoo Väisänen.
– Katajanhavuja poltettiin rautaämpärissä. Ämpäri tuotiin oven lähelle. Savu laittoi hyttyset juromaan lattianrajaan. Sitten joku meni huitomaan, vaikka paidalla kunnes sääsket lensivät ikkunaan. Märällä rätillä sitten pyyhkäistiin hyttyset pois, muistelee Väisänen.
Vanha hyttysmyrkkymainos kielsi huitomasta, mutta Lapissa huidotaan risulla, jossa on vielä lehdet paikallaan.
Aina voi myös paeta tuntureille tai saariin, joissa varmuudella käy tuuli.
Pikiöljy oli ennen paras konsti verenimijöitä vastaan, muistelee yli 90-vuotias inarilainen Aili Koskinen.
– Miehet olivat koko kesän aivan mustia, kun olivat pikiöljyllä voidelleet itseään. Vaatteethan he vielä sotkivat, nauraa Koskinen.
Pikiöljy tiesi ankaraa pyykkäämistä.
– Mummoni laittoi kiehuvaa vettä ja koivuntuhkaa pataan. Seoksessa keittämällä pikiöljy saatiin vaatteista pois, muistelee Koskinen.
Suopursu, minttu ja suomyrtti voivat auttaa torjumaan hyttysiä
Yrttiasiantuntija, hämeenkyröläinen agronomi ja Frantsilan yrttitilan perustaja Virpi Raipala-Cormier mainitsee myös hyttysenpuremiin ensiavuksi piharatamon. Raipala-Cormier on toiminut yrttiviljelijänä Hämeenkyrössä noin neljäkymmentä vuotta.
– Ratamo monelle suomalaiselle tuttu haavayrtti. Sen pintaa voi pikkuisen murskata kämmenen välissä niin, että saa nesteen kihoamaan pinnalle. Sitten lehti laitetaan vaikka hyttysen, mäkärän tai paarman puremaan, neuvoo Raipala-Cormier.
Terva voi olla myös apuna.
–Vanha kansa sanoi, että yksi osa tervaa, kaksi osaa kermaa. Sillä sitten kutiavaa ihoa hoidetaan.
Raipala-Cormier pohtii, että jos hän olisi hyttynen, hän karttaisi kaikkia hajuja, paitsi ihmisen hienhajua.
Kaupan hyllyltä helposti löytyvä raikkaan ja miellyttävän tuoksuinen minttu voi rauhoittaa ja viilentää.
– Voi kokeilla suoraan hangata mintunlehteä puremakohtaan, neuvoo Raipala-Cormier.
Suopursusta voi kokeilla uuttaa oman hyttysmyrkyn, kunhan muistaa, että suopursu on myrkyllinen. Suopursu onkin varsinainen tehokarkoitin.
– Suopursun kanssa voisi tehdä semmoisen tempun, että kerää nuoria latvuksia. Murskaa ne ihan morttelissa tai hankaa rikki, laittaa ne sitten vaikka kasviöljyyn.
Seosta voi muhitella tai uuttaa muutaman päivän aurinkoisella ikkunalla. Siivilöinnin jälkeen sitä öljyä voi sitten kokeilla käyttää iholla.
–Vaikea sanoa kuinka toimiva se on, tuossa voisi olla sellaista tutkimuksen paikkaa jollekin, jolla on energiaa, sanoo Raipala-Cormier.
Kuuntele tästä Virpi Raipala-Cormierin haastattelu.
Neil GaimaninThe Sandman -sarjakuvasarja päätyy ensimmäistä kertaa filmatuksi versioksi. Suoratoistopalvelu Netflix on tilannut Warner Bros -yhtiöltä sarjakuvaan perustuvan sarjan, jossa on ainakin alkuun 11 jaksoa.
Sarjakuvasta on yritetty muokata elokuvaversiota jo vuosien ajan, mutta kaikki yritykset ovat kariutuneet. Ensimmäiset ideat elokuvasta heitettiin ilmoille jo 1990-luvulla.
Viimeisimmäksi vuonna 2016 näyttelijä Joseph Gordon-Levittin oli määrä ohjata The Sandman valkokankaalle sekä esittää pääosaa. Hän kuitenkin jätti projektin ajauduttuaan luoviin erimielisyyksiin elokuvastudio New Linen kanssa.
Haastavaa fantasiaa
The Sandmania on pidetty lähes mahdottamana muuntaa ihmisten näyttelemäksi elokuva- tai tv-versioksi. Sarjakuvan tarina liikkuu eri tasoilla ja genret vaihtuvat kauhusta fantasiaan. Lisäksi mukaan mahtuu viittauksia nykyaikaisiin ja klassisiin mytologioihin.
Sandmanin päähenkilö on unten valtias Morfeus. Hänellä on myös kuusi sisarusta, joita ovat esimerkiksi Kuolema ja Intohimo. Sarjan alussa päähenkilö on epäinhimillisen kaikkivoipa, mutta pehmenee tarinan edetessä.
The Sandman -sarjan ensimmäisten sarjakuvien julkaisemisesta tulee kuluneeksi 30 vuotta. Neil Gaiman käsikirjoitti sarjaa DC Comicsin Vertigo-merkille vuosina 1988–1996.
Gaimanin monitasoisen kerronnan Sandmanin on sanottu merkinneen sarjakuvalle samaa, mitä J.R.R. Tolkien teki fantasiakirjallisuudelle.
Uusi hitti tähtäimessä
Netflix on maksanut The Sandman -sarjasta huiman summan rahaa. Hollywood Reporter -lehden mukaan siitä on tulossa Warner Brosin omistaman DC Entertainment -tuotantoyhtiön kaikkien aikojen kallein tv-sarja. Yhtiö tuottaa muun muassa elokuvia, animaatioita ja pelejä DC Comicsin sarjakuvista, joihin kuuluvat esimerkiksi Batman, Teräsmies ja Ihmenainen.
Oletettavasti Netflix toivoo suursatsauksellaan saavansa The Sandmanista samanlaisen hittisarjan kuten sen kilpailijan HBO:n Game of Thrones on ollut.
Sarjakuvan luoja Neil Gaiman on mukana tuottamassa sarjakuvan tv-vesriota. Projektin vetäjänä on Allan Heinberg, joka on käsikirjoittanut ja tuottanut hittisarjoja kuten Sinkkuelämää, Greyn anatomia ja O.C..
Gaiman kirjoitti Twitterissä, että hän toivoo, että tv-sarjasta kuvastaa mahdollisimman hyvin sitä, minkälainen The Sandman sarjakuvana on parhaimmillaan ollut.
Tulivuori purkautui keskiviikkona Italiassa Strombolin saarella Sisilian lähellä. Purkaus sylki tuhkaa ympäriinsä ja peitti koko saaren savulla.
Italian median mukaan yksi retkeilijä kuoli purkauksessa ja hänen seuralaisensa loukkaantui.
Twitterissä on julkaistu monia kuvia ja videoita savuavasta tulivuoresta.
Saarella lomailleet turistit säikähtivät yllättävää purkausta ja pakenivat hotelleistaan. Moni jätti saaren kokonaan.
– Näimme räjähdyksen hotellilta ja kuulimme voimakkaan murinan. Sen jälkeen tuhkapilvi pyyhki ylitsemme, paikallisessa hotellissa työskentelevä Michaela Favorito kertoo.
Saaren länsiosassa syttyi tulipaloja purkauksen vuoksi.
Tulivuoren tiedetään olevan aktiivinen, mutta keskiviikkoinen purkaus oli normaalia rajumpi.
Entinen kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) esiintyi tänään viimeistä kertaa julkisuudessa Radio Suomen Kutsuvieraana. Hän soitti ohjelmassa pohjoismaista musiikkia ja esitti kiitoksensa elämälle.
– Mottoni on ollut, että jonain päivänä kuolen, mutta kaikkina muina päivinä elän. Ja siltä minusta on myös tuntunut.
Voit kuunnella ohjelman täällä ja lukea Feldt-Rannan haastattelun täällä.
Feldt-Ranta ilmoitti tammikuussa 2019, että hänen vatsasyöpänsä on uusiutunut kolmannen kerran. Hän päätti olla osallistumatta kevään eduskuntavaaleihin ja vetäytyi julkisuudesta viettääkseen viimeiset kuukaudet yhdessä läheistensä kanssa.
Lähetyksen lopussa Feldt-Ranta esittää toiveen, että ihmiset pitäisivät huolta läheisistään ja nauttisivat jokaisesta päivästä.
– Toivon, että ihmiset muistaisivat ja jaksaisivat rakentaa onnea ja oikeudenmukaisuutta myös yhteiskunnassa.
Jori Sivonen kuoli aamuyöllä pitkäaikaisen sairauden murtamana helsinkiläisessä sairaalassa. Sivosen kuoleman vahvisti Ylelle hänen tyttärensä.
Sivonen alkoi säveltää kappaleita suomalaisille iskelmälaulajille 1970-luvun puolivälissä. Ensimmäinen laajempaa huomiota saanut biisi oli Paula Koivuniemen levyttämä Sua vasten aina painautuisin (1978). Vuotta myöhemmin Lea Lavenille sävelletty Ei oo ei tuu voitti Syksyn sävelen, ja Sivosen nimi alkoi tulla tutuksi kyseisen kilpailun ansiosta.
Sivonen piti Toivo Kärkeä esikuvanaan ja pyrki säveltämään kappaleita, jotka jäisivät soimaan kansan päähän. Tunnettuja biisejä ovat muun muassa Titanic, Avaa hakas, Mahtava peräsin ja pulleat purjeet, Kaunotar ja kulkuri sekä Vaskikellot.
Sanoittaja Raul Reimanista tuli Sivosen paras ystävä ja pitkäaikainen yhteistyökumppani.
Sivosen säveltämiä kappaleita ovat esittäneet Koivuniemen ja Lavenin lisäksi muun muassa Irina Milan, Marjatta Leppänen, Taiska, Frederik, Kake Randelin, Eini, Solistiyhtye Suomi, Meiju Suvas ja Janne Tulkki sekä vielä 2000-luvulla esimerkiksi Anne Mattila.
Tuleva säveltäjä pääsi opiskelemaan armeijan jälkeen kontrabassoa Sibelius-Akatemiaan ja hän rahoitti opintojaan muusikkona muun muassa Carolan ja Tapani Kansan taustayhtyeissä. Sivonen soitti myös RSO:ssa sekä Helsingin kaupunginorkesterissa.
Hän oli syntynyt Juankoskella vuonna 1948. Perheeseen kuuluvat vaimo sekä kaksi lasta.
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL julkaisi maanantaina kannanoton, jossa kysytään, miksei opiskelijoilla ole oikeutta lepoon ja lomaan. Moni opiskelija tekee kesällä töitä eikä siksi ehdi pitää kunnon lomaa. SYL:n mukaan opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jolla ei ole oikeutta loma-ajan toimeentuloon.
– Vaikka kaikille muille tässä yhteiskunnassa loma ja lepo tuntuvat olevan perusoikeuksia, on opiskelijan tullakseen toimeen uurastettava levotta läpi vuoden. Olisi jo korkea aika muistaa, että opiskelijat ovat ihmisiä siinä missä muutkin, kannanotossa todetaan.
Kannanotto herätti paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa.
Kannanottoa kritisoivat erityisesti Kokoomusopiskelijat, joiden mukaan lomailu muiden piikkiin ei ole opiskelijan perusoikeus. Soitimme Kokoomusopiskelijoiden ja SYL:n puheenjohtajille ja selvitimme, mistä tässä kohussa on kyse.
"Luotamme siihen, että opiskelija tuntee voimavaransa"
Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo, miksi opiskelijalla ei pitäisi olla oikeutta palkalliseen lomaan?
– No oikeastaan meillä ei ollut kyse siitä, että ei pitäisi olla oikeutta lomaan, vaan siitä, että kuka sen maksaa. Emme kannata julkisin varoin kustannettua palkallista lomaa, vaan loma pitäisi ansaita tekemällä palkkatyötä.
Milloin opiskelija ehtii levätä, jos hän opiskelee talvet ja tekee kesät töitä?
– Tunnistamme saman huolen opiskelijoiden jaksamisesta, mutta usein työt ovat sopivaa vastapainoa opiskelulle. Opiskelija pystyy monesti myös suunnittelemaan omia opintojaan niin, että esimerkiksi periodien välissä voi pitää lyhyitä taukoja.
Miten opiskelijoiden jaksaminen voitaisiin turvata muuten?
– Luotamme siihen, että opiskelija tuntee omat voimavaransa ja huolehtii itse tauoista ja levosta. Kannatamme ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, jossa yhteiskunnan resurssit kohdistuisivat heihin, jotka todella tarvitsevat apua. Palkallinen loma kaikille opiskelijoille olisi liian laaja ja se tulisi todella kalliiksi.
SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtisen mukaan opiskelijoille ei jää riittävästi aikaa levätä opintojen aikana. Markku Pitkänen / Yle
"Toivomme järjestelmää, joka mahdollistaisi riittävän levon"
SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen, miksi opiskelijalle pitäisi maksaa lomailusta?
– Emme ajaneet erillistä lomarahaa tai muutakaan lisäosaa opintotukijärjestelmään. Tarkoitus oli ottaa kantaa opikselijat mukaan ottavan perustulon ja opiskelijoiden tarvitseman levon. Se ei reaktiosta päätellen tullut tässä kannanotossa tarpeeksi selkeästi ilmi ja sen vuoksi keskustelu lähti väärille urille ja sai absurdejakin piirteitä.
– Toivomme sellaista tukijärjestelmää, joka olisi joustava ja mahdollistaisi opiskelijoille riittävän levon. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan kolmasosa opiskelijoista kärsii mielenterveyden oireiluista ja taloudelliset syyt ovat usein osatekijä stressin taustalla.
Miksi lomailu ja lepo on opiskelijoille vaikeaa tällä hetkellä?
– Monet opiskelijat opiskelevat ensin täysipäiväisesti yhdeksän kuukautta ja siirtyvät sen jälkeen tekemään töitä, jolloin heille ei jää aikaa levätä tai palautua. Kesällä kaikilla ei ole pääsyä kesätöihin tai oman alan opintoihin ja toimeentulon turvatakseen heidän on pakko nostaa lainaa tai hakea toimeentulotukea. Nykyinen tukijärjestelmä vaatii, opiskelija että suorittaa opintoja tiuhaan tahtiin, jolloin levon tarve korostuu entisestään vuoden aikana.
Millaisia eroja alojen välillä on?
– Esimerkiksi teknillisillä aloilla on helpompi löytää oman alan kesätöitä kuin yhteiskunnallisilla aloilla. Monesti yliopistojen luentokaudet alkavat elokuun puolivälissä ja viimeiset tentit ovat toukokuun loppupuolella. Kesäkuukaudet ovat taukoa opetuksesta, mutta alasta ja yliopistosta riippuu, onko kesällä mahdollista suorittaa tutkintoon sopivia opintoja.
Miksi SYL julkaisi tämän kannanoton juuri nyt?
– Halusimme ottaa kantaa perustulon ja opiskelijoiden tarvitseman levon puolesta, ja ajattelimme, että tällainen kärki tuo hyvin esiin sen, että nykyisessä järjestelmässä opiskelijoille ei jää niukan toimeentulon vuoksi aikaa levätä opintojen aikana. Ja tietysti näin kesällä tämä on hyvin ajankohtainen aihe. Vaikka kesäajasta puhutaankin, emme missään vaiheessa ajaneet kolmen kuukauden palkallista lomaa.
Saako Suomessa enää sanoa ja kirjoittaa vapaasti mielipiteitään?
Tuleeko heti tuomio, jos esittää kärjekkään mielipiteen esimerkiksi maahanmuuttajista tai seksuaalivähemmistöön kuuluvista henkilöistä?
Keskustelu sananvapaudesta leimahti jälleen viime viikonloppuna, kun suurimman oppositiopuolueen, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoi, että sananvapaus on kaventunut Suomessa.
Halla-aho totesi, että "väärien mielipiteiden ilmaisemisesta joutuu yhä useammin taloudellisten tai juridisten sanktioiden kohteeksi".
Samaan aikaan poliisit, syyttäjät ja tuomarit toivovat, että epäasialliseen sanan käyttöön puututaan nykyistä tiukemmin.
Mitä tästä kaikesta pohtii Suomen ylin syyttäjä, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen?
Hän on lain mukaan Suomen ainoa henkilö, joka voi nostaa syytteitä sananvapausrikoksista silloin, kun epäilty teko on tehty perinteisessä tiedostusvälineessä tai sosiaalisessa mediassa.
Kuusi kysymystä sananvapaudesta
1. Pitääkö nykyään pelätä, että jokaisesta kärjekkäästä mielipiteestä joutuu oikeuteen?
Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että sananvapauden toteutumisesta on joidenkin toimesta tehty vaikeampaa kuin se todellisuudessa on.
Hyvin kärjekäskin arvostelu mistä tahansa yhteiskunnallisesta asiasta tai ilmiöstä on täysin sallittua.
Mielipiteitä täytyy voida ilmaista vahvasti.
Mutta kyllä jokainen tietää, milloin hän on ylittänyt sen rajan, että jonkun ryhmittymän ihmisarvoa loukataan ja suorastaan allennetaan.
Silloin kun ylitetään rikosoikeudellinen raja, henkilö on uhannut, solvannut, panetellut tai muulla tavalla halventanut jotain vähemmistöryhmään kuuluvaa henkilöä tai ryhmää.
Silloin kun tällaisesta teosta on tullut tuomio, teko on tehty aina tahallisesti.
Toisaalta meillä on ollut tapauksia, joissa henkilö on ajattelemattomuuttaan tullut tyhmästi kirjoittaneeksi tai sanoneeksi. Tällaiset tapaukset eivät ole johtaneet syytteeseen.
Ei kukaan tee vahingossa rikosta, kun hän esittää kärjekkään mielipiteen.
3. Mitä ei saa sanoa?
Lähtökohtana voi pitää sitä, miten jotain ilmiötä tai teemaa käsittelee.
Seuraavissa tilanteissa rikosoikeudellinen raja on ylitetty, eli näissä tilanteissa on syyllistytty rikokseen.
Vähemmistöryhmittymään kuuluvaa henkilöä tai henkilöitä on suoranaisesti uhattu.
On toivottu heidän kuolemaansa. On toivottu, että heitä pahoinpidellään ja kohdellaan kaltoin.
On sanottu, että kuulumalla esimerkiksi ihonvärin tai uskonnon perusteella johonkin ryhmään, nämä henkilöt ovat alempiarvoisia. Heitä on verrattu eläimiin.
Nämä ovat olleet hyvin selkeitä tapauksia.
4. Pitäisikö vihapuhe kirjata lakiin?
Uskoisin, että tulemme vallan hyvin toimeen tällä lainsäädännöllä, jolla nyt operoimme.
Nämä nykyiset säädökset auttavat meitä torjumaan tätä ilmiötä.
5. Pitäisikö niin sanottu maalittaminen olla rangaistava teko?
Se on ilmiö, mikä on voimistunut.
Kun henkilö joutuu esimerkiksi laittoman uhkauksen, kunnianloukkauksen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen kohteeksi, nykylain mukaan uhrin on itse vaadittava rangaistusta näistä teoista.
Oikeusministeriölle tehty lakialoite toisi nämä rikokset virallisen syyttäjän alaiseksi silloin, kun uhrina on viranomainen tai yksityishenkilö, joka joutuu näiden rikosten uhriksi työtehtävänsä takia.
Tällainen laki vaatisi laajaa selvitystä. Toivon, että oikeusministeriö ryhtyisi sitä tekemäään.
6. Millainen vastuu lain säätäjillä on sanan käytössä?
Poliittinen sananvapaus on erityisen suojattua sananvapauden kannalta.
Ja sen pitää olla sitä. On täysin selvää, että yhteiskunnallisista asioista, ongelmista vallankin, täytyy voida vapaasti puhua.
Se tarkoittaa sitä, että täytyy voida sietää ankaraa ja kärjekästäkin kritiikkiä.
Samanaikaisesti on sanottava, että sananvapaudellakin on rajansa.
Ei ole lainkaan samantekevää, miten todelliset yhteiskunnan mielipidevaikuttajat eli poliittiset toimijat sanaa käyttävät.
Heillä on suuri vastuu, että he eivät itse sanojensa käyttämisellä syyllisty epäasialliseen toimintaan ja jopa riko näitä sananvapauden rajoja.
Norjassa on paljastunut maan rikoshistorian pahin lapsipornorinki. Tapauksesta tekee poikkeuksellisen se, että sekä päätekijät että monet kuvissa esiintyvistä lapsista ovat norjalaisia.
Norjalainen pedofiilirinki ehti toimia 20 vuotta ennen kuin se paljastui täysin sattumalta. Rikosvyyhti alkoi purkautua, kun eräs äiti kuuli vahingossa kahden lapsen käymän keskustelun, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK.
Päätekijöinä pidetty pariskunta suunnitteli Aftenposten-lehden mukaan avaavansa lastenkodin ulkomailla. Lehti ei kerro mistä maasta on kyse, mutta maa on Euroopassa.
Juttua tutkiva poliisi sanoo, ettei ole koskaan aiemmin törmännyt yhtä laajaan ja ammattimaiseen tapaukseen.Marit Hommedal / EPA
"Viihdetaiteilija" oli poikien mentori
12-vuotiaan pojan ja tämän kaverin keskustelun kuullut äiti teki vuonna 2014 rikosilmoituksen, joka johti poliisin 50-vuotiaan norjalaismiehen jäljille.
Poika kertoi kaverilleen aikuisen miehen kosketelleen häntä useita kertoja sopimattomalla tavalla. Toinen poika kertoi saman tapahtuneen myös hänelle.
Keskustelussa mainittiin viihdetaiteilijaksi kutsuttu mies, joka toimi poikien käymässä harrastusyhdistyksessä. Miehen kuvaillaan olleen poikien mentori.
Kahden lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä alkanut rikostutkinta johti huomattavasti laajemman rikosvyyhdin purkautumiseen, sillä kotietsinnöissä poliisi löysi valtavan määrän alaikäisten poikien seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävää kuva- ja videomateriaalia.
Poliisin takavarikoimaa materiaalia oli niin paljon, etteivät poliisin tietokoneet kestäneet tietomassaa. Poliisi joutui ostamaan lisää kapasiteettia miljoonilla kruunuilla eli sadoilla tuhansilla euroilla.
Haasteelliseksi osoittautunut tutkinta on kestänyt jo viisi vuotta, mutta siitä huolimatta vasta 20 prosenttia takavarikoidusta materiaalista on käyty kokonaan läpi.
Osa materiaalista on niin vahvasti salattua, ettei poliisi ole kyennyt avaamaan sitä. Epäillyt eivät ole suostuneet antamaan poliisille salasanoja.
Pedofiiliringillä oli oma datalaitteisto
Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältäneitä kuvia ja videoita on paljastunut miljoonia kappaleita. Niiden pyörittämiseen pedofiiliringillä on ollut oma datalaitteisto.
Tiedostot on viranomaisten mukaan salattu erittäin taitavasti. Viestinnässään ryhmään kuuluvat ovat käyttäneet salaisia symboleja, jotta heidän toimensa eivät paljastuisi
Salailu onnistui pitkään hyvin, sillä poliisin mukaan rinki ehti toimia 1990-luvulta lähtien ilman, että viranomaisilla oli siitä mitään tietoa.
NRK:n selvityksen mukaan ydinjoukon ovat muodostaneet 90-luvulta asti toisensa tunteneet ystävät. Monet ryhmään kuuluneista ovat työskennelleet tietojenkäsittelyn asiantuntemusta vaativissa tehtävissä.
Takavarikoidussa materiaalissa on lapsia eri puolilta maailmaa, mutta myös useita norjalaisia lapsia. Poliisi on yksilöinyt yhteensä 79 mahdollisesti norjalaista uhria, joista on toistaiseksi tunnistettu 26.
Uhrit ovat olleet kuvaushetkellä kouluikäisiä, mutta tunnistetut norjalaiset ovat Aftenpostenin mukaan nyt jo aikuisia.
Poliisi ei ole toistaiseksi pystynyt todistamaan, että paljastuneet joukkion jäsenet olisivat itse tuottaneet materiaalia.
Norjalainen rinki on ollut yhteydessä 1990-luvulta lähtien toimineeseen kansainväliseen alaikäisistä pojista kiinnostuneiden muodostamaan BoyLove-verkostoon.
NRK: Epäillyt työskentelivät lasten kanssa
– En ole aiemmin törmännyt samanlaiseen laajuuteen ja ammattimaisuuteen, kommentoi verkkorikollisuuteen keskittyvää tutkintaryhmää Oslon poliisissa johtava Fredy Salazar NRK:lle.
Kaikkiaan poliisi on tunnistanut yli kymmenen norjalaista, joita epäillään rikoksesta. NRK:n tietojen mukaan useat miehistä ovat joko tehneet työtä lasten parissa tai ovat vapaa-ajallaan työskennelleet lasten kanssa.
Epäillyistä kaksi on tuomittu jo aiemmin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ja yksi lapsipornon hallussapidosta.
Useat epäillyistä ovat työskennelleet lasten parissa. Kuva on kuvituskuva.Rafael Ben Ari / AOP
Myös päätekijöihin lukeutuva pariskunta oli mukana lasten ja nuorten harrastustoiminnassa. Heistä toinen toimi vapaa-ajallaan esimerkiksi jalkapallotuomarina.
NRK:n mukaan "viihdetaiteilijaa" on syytetty useita kertoja aiemminkin alaikäisiin kohdistuneista ahdisteluista, mutta tapaukset eivät ole johtaneet tuomioihin. Siksi hän on voinut jatkaa toimintaansa lasten parissa.
"Salaiset symbolit estivät ymmärtämisen"
"Viihdetaiteilijan" asianajaja Thomas Klevenberg sanoo NRK:lle päämiehensä kiistävän kuulumisen pedofiilirinkiin. Sen sijaan hän tunnustaa kaksi seksuaalirikosta niitä kahta poikaa kohtaan, joiden käymästä keskustelusta koko vyyhti alkoi purkautua.
Klevenbergin mukaan hänen päämiehensä ei ole ymmärtänyt pedofiiliringin jäsenten kanssa käymissään nettikeskusteluissa käytettyjen salaisten symbolien merkitystä.
"Viihdetaiteilijan" puoliso tunnustaa asianajajansa Henrik Boehlken mukaan takavarikoidun materiaalin lataamisen ja hallussapidon.
Poliisi myöntää, ettei ringin jäljille olisi päästy, jos sen jäsenet olisivat pitäytyneet verkkorikollisuudessa. Kuva on kuvituskuva.Roland Magnusson / AOP
– Jos miehet olisivat pysytelleet vain digimaailmassa, emme olisi koskaan tunnistaneet heitä, tunnustaa Oslon poliisin Salazar viitaten vyyhdin avanneeseen 12-vuotiaan pojan ja tämän kaverin seksuaaliseen ahdisteluun.
