Facebookin käyttäjät ovat raportoineet ongelmia palveluissa ympäri maailmaa, kertoo Independent. Myös Instagramissa ja WhatsAppissa on häiriöitä.

Suomessa ongelmia esiintyy kaikissa kolmessa palvelussa. Ne toimivat muuten, mutta kuvat eivät välttämättä lataudu.

Ongelmat alkoivat noin kello 17 Suomen aikaa. Facebook pahoitteli vikaa parin tunnin päästä Twitterissä ja kertoi korjaavansa sitä.

Kaikki kolme palvelua ovat Facebookin omistamia. Palveluiden käyttäjät raivoavat asiasta Twitterissä. Toisaalta tilanne on saanut Twitterin käyttäjät luomaan herkullisia meemejä.

Palveluissa oli samantyyppisiä ongelmia viimeksi maaliskuussa.

Yleisradion pitkäaikainen toimittaja ja radiopersoona Heikki Peltonen on kuollut. Peltonen kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen viime yönä, 72-vuotiaana.

Peltosen pitkäaikainen työtoveri Heikki Vuohelainen sai tiedon Peltosen kuolemasta keskiviikkona alkuillasta.

– Tulin Heikin kanssa samoihin hommiin vuonna 1975. Olimme työpari 30 vuotta. Hän on oli erittäin lahjakas ja lojaali työtoveri ja me pystyimme hyvään yhteistyöhön siitäkin huolimatta, että meillä oli erilaiset poliittiset näkemykset, Vuohelainen sanoo.

Heikki Peltonen työskenteli Ylessä yhteensä 45 vuotta juontajana ja toimittajana. Hän toimi myös monissa radion johtotehtävissä. Peltonen oli muun muassa Radio Suomen ohjelmapäällikkönä ja Yle Radio 1:n kanavapäällikkönä.

Trampoliini on tuttu näky pihoilla ympäri Suomen. Pomppiminen kiehtoo erityisesti lapsia, mutta vahvarakenteiset trampat kestävät toki isompiakin ihmisiä. Hyppiminen trampoliinilla kohottaa kuntoa ja kehittää koordinaatiota iästä riippumatta.

Trampoliinihyppimisen suosio näkyy päivystyksissäkin. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidetaan kesällä joka päivä noin yhtä trampoliinionnettomuuspotilasta. Oulun yliopistollisessa sairaalassa leikataan viikottain trampoliinionnettomuuksissa loukanneita potilaita.

Tyksin ylilääkäri Teemu Elomaan saamien tietojen mukaan trampoliinivammoja saavat useimmiten lapset. Yleisimpiä ovat yläraajavammat ja kaularankavammat. Aikuisilla vammat ovat yleensä alaraajavammoja.

– Kesäkuun viimeisellä viikolla oli kaksi sairaalahoitoa vaatinutta lasten kaularankavammaa, yksi lapsen leikattava yläraajamurtuma ja yksi aikuisen avonilkkamurtuma, kertoo Tyksin traumatologi Karri Kirjasuo.

Kirjasuon mukaan jopa kymmenen prosenttia trampoliinivammoista luokitellaan vakaviksi vammoiksi traumapisteytyksessä.

– Suurin riskitekijä on, että useampi pomppii samaan aikaan, Kirjasuo sanoo.

Vammoja havaittu yliopistollisissa sairaaloissa

Lasten ortopedian ja traumatologian dosentti Juha-Jaakko Sinikumpu Oulun yliopistollisesta sairaalasta arvioi vakavampien trampoliinivammojen lisääntyneen.

– Osasyynä lienee se, että nuoret katselevat netistä videoita, ja yrittävät matkia näitä videolla esiintyviä. Erityisesti takaperinvoltit ovat vaarallisia. Sinikumpu sanoo.

Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenkirurgiasta arvioidaan trampoliinivammojen muodostavan merkittävän osan päivystyksessä hoidettavista lasten murtumista. Tyypillisiä vammoja ovat yläraajojen murtumat.

Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta ei voitu kertoa Ylelle trampoliinivammojen tarkkaa määrää lomakauden vuoksi.

Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta painotetaan vanhempien vastuuta. Trampoliineista tehdään Tukesiin hyvin vähän turvallisuusilmoituksia. Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkivi painottaa trampoliinien mukana tulevien ohjeiden noudattamista.

Sirkusvalmentaja ohjeistaa turvalliseen pomppimiseen

Turun Sirkus Oy:n päävalmentaja Esa Östberg liputtaa trampoliiniharrastuksen puolesta. Hän on kuitenkin huolissaan turvallisuudesta trampoliinien yleistyessä kotipihoilla. Monet onnettomuudet voitaisiin välttää oikeanlaisella tekniikalla. Listasimme ohjeita Östbergin avulla.

1. Hypi trampoliinilla aina yksin

Samanaikainen hyppiminen voi antaa kanssahyppijälle liikaa vauhtia, jolloin hyppimistä on vaikeampi kontrolloida. Myös vauhdin antaminen toiselle voi pahimmassa tapauksessa lennättää kevyemmän pomppijan jopa turvaverkon yli.

2. Trampoliinissa on oltava turvaverkko

Vaihtoehtoisesti trampoliinille voi kaivaa kuopan maahan, jolloin kukaan ei ainakaan putoa korkealta.

3. Älä pompi ruoka suussa

Kurkkuun juuttuva karamelli voi hyppiessä olla hengenvaarallinen.

4. Älä tee temppuja, joita et osaa

Aloita aina yksinkertaisista liikkeistä, kuten matalalla tasajalkahyppelyllä.

5. Älä tee voltteja, ellei mahdollisuutta turvalliseen harjoitteluun ole

Voltteja tehdessä vaarana on tulla päälleen alas, jolloin pahin vamma voi olla jopa neliraajahalvaus. Esimerkiksi sirkuskoulussa voltteja voi harjoitella turvallisesti valjaiden kanssa.

Volttia turvallisempaa on tehdä esimerkiksi kuperkeikkoja. Trampoliini joustaa, joka helpottaa kuperkeikasta jaloilleen pääsemistä.

6. Älä pompi polvillaan

Selkään kohdistuva isku voi vääntää selän pahasti yli. Turvallisempaa on pomppia konttausasennossa, jossa paino jakautuu tasaisemmin.

7. Ota molemmilla käsillä tukea, kun pompit istuma-asennossa

Esimerkiksi mahallaankin voi pomppia, kunhan muistaa ottaa käsillä tukea.

8. Tyhjennä taskut ja trampoliini esineistä

Mukana pomppivat esineet voivat aiheuttaa vaaraa.

9. Peitä trampoliini, kun sitä ei käytetä

Aurinko haurastuttaa mustaa verkkoa. Verkon kunto kannattaa tarkistaa säännöllisesti.

Esa Östberg ei halua kieltää trampoliiniharrastusta, vaan kannustaa pomppijoita turvallisempaan harrastamiseen.

– Trampoliiniharrastus on oiva kunnonkohottaja ja mahtava hankinta, hän sanoo.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Keskustelu sulkeutuu 4.7. kello 18.

Euroopan unionin alueella tehdyissä terrori-iskuissa kuoli viime vuonna vähemmän ihmisiä kuin edellisvuonna, todetaan vuosittaisessa Europolin terrorismiraportissa.

Viime vuonna tapahtuneissa seitsemässä iskussa kuoli yhteensä 13 ihmistä ja 46 ihmistä haavoittui. Kaikki kuolonuhreja vaatineet iskut olivat ääri-islamistisia eli jihadistisia terroritekoja.

Terrori-iskuista kolme tehtiin Ranskassa, kaksi Hollannissa, yksi Belgiassa ja yksi Britanniassa.

Vuonna 2017 tehdyissä kymmenessä terrori-iskussa kuoli 62 ihmistä.

Raportissa huomautetaan, että viime vuoden iskut eivät olleet perusteellisesti suunniteltuja. Tekijät toimivat yksin ja käyttivät joko tuliaseita tai helposti saatavilla olevia esineitä, kuten veitsiä.

Jihadistisella terroriteolla tarkoitetaan Europolin raportissa tekoja, joilla vastustetaan demokratiaa uskonnollisista syistä ja asetetaan sunnilainen islam vastakkain kristinuskon, juutalaisuuden ja shiialaisen islamin kanssa.

Äärioikeistolaisten pidätykset lisääntyneet

Terrorismirikoksiin liittyvien pidätysten määrä pysyi lähellä viime vuosien keskiarvoa. 1 056 ihmistä pidätettiin terrorismirikoksista epäiltyinä, heistä useimmat Ranskassa ja Britanniassa.

Euroopan poliisiviraston raportissa nostetaan esille myös äärioikeistolaisen terrorismitoiminnan nousu. Äärioikeistolaiseen terrorismiin liittyvien pidätysten määrä kaksinkertaistui raportin mukaan toista vuotta peräkkäin.

Äärioikeistolaisia terrori-iskuja tapahtui silti vain yksi, helmikuun alussa Italian Maceratassa.

Separatististen ja muiden äärikansallismielisten terroritekojen määrä pieneni 137:stä vuonna 2017 83:een vuonna 2018. Ne olivat silti ylivoimaisesti yleisin terroritekojen tyyppi.

Tämäntyyppisistä teoista enemmistö tapahtui aiempien vuosien tapaan Britanniaan kuuluvassa Pohjois-Irlannissa, muut Espanjassa ja Ranskassa.

Lisää aiheesta:

2019: Pohjois-Irlannissa kasvaa itsenäisyystaistelijoiden uusi sukupolvi – "Britannia miehittää meitä edelleen"

2018: Yhdysvaltojen ulkoministeriön vuosiraportti: Terrori-iskut vähentyneet mutta uhka entistä monimutkaisempi

2017: Terrorismin trendit: Isis päätekijä Euroopassa, terrorismi pahinta Lähi-Idässä, Aasiassa ja Afrikassa

Yhdysvaltain itsenäisyyspäivän vietto on saanut osan kansasta närkästymään. Rentoon juhlintaan ei ole ennen kuulunut politisointia eikä suurieleistä sotamahdin esittelyä, mutta tänään asiaan tulee muutos.

Erityisesti monia yhdysvaltalaisia ärsyttää se, että presidentti Donald Trump pitää itsenäisyyspäivänä puheen Lincolnin muistomerkin edustalla Washingtonissa. Presidentti on vaatinut muun muassa panssarivaunuja ja muuta sotilaallista kalustoa puheensa rekvisiitaksi.

Presidentit eivät ole yleensä puhuneet itsenäisyyspäivänä Yhdysvalloissa, vaan valtionpäämies on pysytellyt pois pääkaupungin juhlista, jotta juhlapäivä säilyisi amerikkalaisia yhdistävänä ja puoluepolitiikan yläpuolella olevana isänmaallisena juhlana.

Trumpin puheen voit katsoa suorana klikkaamalla yllä olevan videon nuolta.

Vanhemmilla on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, mitä sisältöjä lapsesta voi julkaista sosiaalisessa mediassa. Työkseen bloggaavalle vauva voi tuoda merkittävän määrän uutta yleisöä, mutta samalla tekijä joutuu määrittelemään lapsen yksityisyyden rajat.

Kuka ja mitä?

Iida Åfeldt on koulutukseltaan lastentarhanopettaja. Paremmin hänet tunnetaan Iidan matkassa -blogin tekijänä. Blogilla on kuukausittain kymmeniä tuhansia lukijoita, ja vaikka Åfeldtin yhdeksän kuukauden ikäinen lapsi esiintyy julkaisuissa usein, linja siitä kenestä blogi kertoo on tekijälle selvä.

– Mun some-kanavat, blogi ja Instagram, kertovat minusta. Elämääni kuuluu lapsi, mutta lapsi ei ole siellä pääosassa vaan minä olen, hän tiivistää.

Åfeldtin itselleen määrittelemä perussääntö on se, että kaiken julkaisuun päätyvän materiaalin pitää olla lasta kunnioittavaa. Lapsella pitää olla vaatteet päällä ja iloinen ilme.

– En halua julkaista mitään, missä hänellä on kiukkukohtaus, huono ilme tai missä hän olisi esimerkiksi potalla, bloggaja linjaa.

Iidan matkassa -blogi tunnetaan rohkeudestaan. Siellä on käsitelty avoimesti esimerkiksi sinkkuelämää ja deittailun käänteitä. Lisäksi Åfeldt on kirjoittanut siitä, ettei raskaus ollut suunniteltu, eikä odottava äiti tiennyt, kumpi kahdesta vaihtoehdosta on lapsen isä.

Avoimuudesta huolimatta bloggaajaa ei huolestuta se päivä, kun lapsi löytää blogin sisällöt ja lukee ne.

– Ajattelen, että rakennan jo nyt lapsen kanssa sitä, että meillä voi olla todella keskusteleva ja vuorovaikutteinen hyvä suhde. Että voimme keskustella näistä jo ennen kun lapsi tulee löytäneeksi ja lukeneeksi niitä, Åfeldt sanoo.

Mistä kyse?

Perheissä on hyvin erilaisia käytäntöjä sen suhteen mitä lapsen elämästä jaetaan somessa.

Yhdet julkaisevat ensimmäisen kuvan jo synnytysairaalassa. Toiset eivät jaa someen edes lapsen nimeä, ja kuvien julkaisu kielletään visusti myös sukulaisilta ja ystäviltä. Samalla tavalla suhtautuminen lasten some-näkyvyyteen jakaa myös ammattibloggaajia.

Åfeldt aloitti lapsesta kertovien julkaisujen tekemisen varovasti.

– Muutama päivä synnytyksen jälkeen julkaisin lapsen varpaista kuvan, hän muistelee.

Åfeldt joutuu säännöllisesti vastaamaan kysymyksiin siitä, miksi on päätynyt näyttämään lapsen kasvoja somessa. Kyselyitä lisää se, että raskausaikana hänestä tehtiin Helsingin Sanomiin juttu, jonka lopussa oli sitaatti: "En aio näyttää lapseni kasvoja kuvissa."

Nyt Åfeldt ajattelee, että jutusta saattoi välittyä hänen ajattelustaan turhankin turhan jyrkkä kuva, mutta myöntää lapsen syntymän muuttaneen suhtautumista sisätöjen jakamiseen.

– Raskaana ei vielä osannut ajatella, että kun on yksin vanhempana, niin miten suuri se jakamisen tarve on, hän kertoo.

Täysyksinhuoltajana hän viettää paljon aikaa lapsen kanssa kaksin. Silloin paikalla ei ole toista aikuista, jonka kanssa voisi iloita vauvavuoden tärkeistä hetkistä.

– Hei vau, se oppi nyt ryömimään! Se oppi nyt kääntymään! Kenelle mä tämän kerron? Some on vähän kuin korvannut tarvetta jakaa sitä, hän kuvailee.

Lainsäädännön näkökulmasta kysymys siitä, mitä vanhemmat voivat lapsestaan julkaista, ei ole yksiselitteinen. Lapsella on oikeus yksityisyyden suojaan. Jos vanhempi levittää tietoa, joka voi aiheuttaa lapselle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa hän voi syyllistyä laittomaan toimintaan.

Yksittäinen kuva iloisesta lapsesta tuskin täyttää yksityiselämää loukkaavan tiedon kriteerejä, mutta entäpä jos kuvia julkaistaan toistuvasti usean vuoden ajan? Voiko silloin ajatella, että vanhempi on jakanut nettiin niin paljon tietoa, että se voi myöhemmin aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi työnhaussa?

Vaikka lakia ei olisi rikottu, somessa julkaistu materiaali voi myöhemmin aiheuttaa lapselle mielipahaa. Kansainvälisissä medioissa on kerrottu teineistä, jotka ovat järkyttyneet siitä, miten paljon heidän lapsuudessaan löytyy tietoa internetistä.

Ammattimaisesti somettava Åfeldt ei pelkää sitä hetkeä, kun joutuu perustelamaan valintojaan lapselle. Hän pitää ohjenuorana sitä, miten itse olisi suhtautunut siihen, jos hänen omat vanhempansa olisivat somettaneet hänen vauva-ajastaan.

– Koitan peilata sitä siihen, mitä itse olisin ajatellut vaikka teini-ikäisenä. Että mitä teini-ikäinen minä olisi sanonut jostain kuvasta, hän pohtii.

Tätä et ehkä tiennyt

Lapsi ja äitiys on tuonut Iidan matkassa -blogiin ison joukon uusia lukijoita.

– Ihan hirveästi, varmaan kolminkertaistanut määrän, hän sanoo innoissaan.

Åfeldt yllättyi siitä kuinka paljon tavalliset lapsiarkeen liittyvät asiat ihmisiä kiinnostavat.

– Ihmiset kyselee tosi arkisia juttuja: millaista ruokaa lapsi syö, mitkä on suosikkipuuroja, miten käydään potalla ja millainen on meidän päivärytmi. Ne on suosituimpia juttuja, bloggaaja luettelee.

Kesäkuun suosituimmassa julkaisussa Åfeldt esitteli lapselle rakennettua pottanurkkausta.

– Eemi on yhdeksän kuukautta ja käy potalla. Kesäkuun suosituin postaus oli se kun kirjoitin, miten olemme alkaneet käydä potalla. Moni ajattelee, ettei yhdeksänkuinen vielä voi alkaa käydä potalla, hän kertoo hymyillen.

Kymmenien tuhansien ihmisten yleisö kiinnostaa myös mainostajia. Åfeldt on tehnyt lasten tarvikkeisiin liittyviä yhteistöitä, mutta ei silti ajattele, että olisi kaupallistanut lapsensa.

– Nämä vaunut on saatu, hän sanoo ja osoittaa harmaita lastenvaunuja.

Some-vaikuttajana Åfeldt on itse joutunut luomaan työnkuvansa ja näkee saadut lastentarvikkeet korvauksena pitkäjänteisestä työstä.

– Olin tosi onnellinen, koska en olisi itse voinut ostaa näin kalliita vaunuja. Silloin ajattelin, että tämä oli kuin lahja, jonka sain. Se oli tosi hyvä ja ihana juttu, että mä pystyin hyötymään siitä, mitä olen itse luonut.

Iida Åfeldtia haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla pääkuvaa.

Katso myös edelliset jaksot tästä.

Lue lisää:

Vaihto-oppilaat toivat Suomeen ensimmäiset skateboard-laitteet Yhdysvalloista todennäköisesti vuonna 1975.

Toisin kuin suuressa Amerikassa, tavalliselle suomalaiselle sen ajan kevyttä liikennettä olivat kävely ja pyöräily. Rullalauta oli aikalaisten silmissä outo ja ennen kaikea vaarallinen väline. Pian niitä alettiin vastustaa.

Espoolainen koulupoika Mikko Siukosaari kuului Suomen skeittaajien ensimmäiseen aaltoon. Hän sai ensimmäisen lautansa 1977.

Siukosaari tuli aamuisin bussilla Helsingin Kamppiin ja jatkoi siitä laudalla Kasarmitorille tai Kaivopuistoon. Parhaat skeittipaikat eli spotit olivat Kaivopuistossa ja Stadionin ympäristössä.

– Selvästi vanhempi väestö karsasti. Sitten, kun meitä alkoi olla vähän enemmän, niin poliisit alkoivat tarkkailla ja kieltää. Heti, jos joku bongasi, että poliisi on tulossa, niin laudat laitettiin saman tien kainaloon.

Vaikka vanhempi väki karsasti, tytöt tykkäsivät. Mikko Siukosaari muistelee, että alle 15-vuotiaana rullalautailevana poikana pääsi helposti tyttöjen suosioon. Skeittailu oli coolia, niin kuin tapana oli sanoa.

Siukosaaresta tuli myös taitava skeittaaja. Syksyllä 1979 hän voitti ensimmäisen rullalautailun Suomen mestaruuden.

Hype lähes ilman harrastajia

Jo kesällä 1978 rullalautailusta sai lukea lehdistä. Mikko Siukosaarelle muodostui käsitys, että hän on tekemisissä jonkun vakavamman kapinan kanssa.

– Jossakin lehdessä poliisia oli haastateltu ja tuntui, että meitä oli julkisesti nuhdeltu. En muista, että sinä aikana olisi ollut edes mitään onnettomuutta tai sattunut muihin ihmisiin. Silloin siitä puhuttiin enemmän kuin skeittareita edes oli, Siukosaari muistelee.

Myös televisiouutisissa tuli nuhteita. Helsingin apulaispoliisimestari Matti Vanne ei säästellyt sanojaan tehdessään selväksi, että rullalaudat eivät kuulu katukuvaan. Paatoksellinen saarnaus oli tuolloin vakuuttavaa.

– Tieliikenneasetuksen viidennen pykälän mukaan leikkiminen ja mäenlasku on yleisellä tiellä kielletty.

Mutta apulaispoliisimestarin huoli ei koskenut ainoastaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Vanne pohdiskeli uutisjutussa myös harrastuksen kalleutta. Lauta ja välineet eivät apulaispoliisimestarin mukaan olleet 500 markan arvoisia.

– Minun nähdäkseni se on suorastaan liikemaailman häikäilemätön tapa käyttää hyväkseen nuorison kiinnostusta asiaan, jolla ei ole yhtään minkäänlaista käytännön merkitystä eikä hyötyä. Minusta se on puhdasta hullutusta.

Helsingissä oli 1970-luvulla vielä voimassa vuonna 1957 säädetty järjestyssääntö. Myös sen nojalla voitiin tulkita, että rullalautailu olisi kiellettyä. Toki rullalaudoista ei vuonna 1957 oltu Helsingissä kuultukaan.

”Muulla yleisellä paikalla kuin urheilukentällä tai tarkoitusta varten muutoin luovutetulla paikalla älköön urheiltako, oltako lumisilla tahi leikittäkö siten, että liikenne tai yleinen järjestys saattaa häiriintyä taikka että siitä saattaa aiheutua vaaraa”, järjestyssäännössä luki.

Vuonna 1980 järjestyssääntöä muutettiin muotoon, ”muualla yleisellä paikalla kuin urheilukentällä tai tarkoitusta varten muutoin luovutetulla paikalla on urheileminen ja leikkiminen sallittu vain, jos siitä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä liikenteelle tai yleiselle järjestykselle.”

Neljä vuosikymmentä yhdellä kuolonkolarilla?

Mikko Siukosaari on nyt 54-vuotias. Temput skeittilaudalla ovat jääneet, mutta longboardilla hän painelee edelleen. Vuoden 1979 kisakavereistaan Siukosaari ei tiedä kenenkään enää aktiivisesti rullalautailevan.

Reilut 40 vuotta sitten koulupojan kaikki vapaa-aika täyttyi lautailusta. Talvet Siukosaari lautaili autotallissa. Keväällä -79 Kasarmintorille aukesi Suomen ensimmäinen halli. Kolhujakin tuli, mutta vain itselle.

– Ihan alkuaikoina vanhemmat pakottivat pitämään varusteita, mutta eihän niitä katulautailussa pidetty. Minulla on sellainen käsitys, että yksi ihminen on Suomessa kuollut rullalautaonnettomuudessa. Ja kohta on 45 vuotta lautailtu. Ei se kovin vaarallista ole.

Myös nykyiset sähköpotkulaudat ovat Mikko Siukosaarelle tuttuja. Silloisessa ja tämänhetkisessä julkisuudessa on paljon samaa.

Turvallisuudesta ja piittaamattomuudesta puhuttiin tuolloinkin. Epäiltiin, että kanssaihmisiin sattuu, kun laudoilla törmäillään. Toisin kuin sähköpotkulautoja, rullalautoja ei sentään jätetty kaduille parkkiin.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Reijo Jälkön mukaan nykyisillä sähköpotkulaudoilla liikkuminen on siinä mielessä selvempää, että ne kuuluvat pyöräteille. Siellä niillä saa ajaa polkupyörän säännöillä.

Myös Traficomissa tiedetään, miten kaikki uudet liikkumismuodot herättävät tunteita. Ja nyt vuorossa ovat sähköpotkulaudat.

Mikko Siukosaari muistelee, ettei hän 40 vuotta sitten joutunut lautoineen poliisin kanssa hankaluuksiin, mutta monia kavereita poliisi kyllä puhutteli. Sen ajan nuorilla oli vielä aitoa poliisin pelkoa.

– Ei se ensimmäinen sukupolvi rullalautailijoita niin paljon katukuvassa näkynyt. Se pahennuksen herättäminen oli kyllä outoa. Sitten seuraavassa vaiheessa 80-luvun puolivälissä spotit muuttuivat ja aika paljon vedettiin esimerkiksi Makkaratalon ympäristössä. Väkeä tuli myös paljon enemmän. Silloin siihen oltiin kuitenkin jo totuttu, eikä se enää ollut laitonta.

Lue myös:

Sähköpotkulaudasta tulossa suurkaupunkien inhokkivekotin – kieltoja ja sääntöjä sorvataan ympäri Eurooppaa

Sähköpotkulaudat käyttökieltoon Ruisrockin ajaksi

Trump korosti kansankunnan yhtenäisyyttä

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump korosti kansakunnan yhtenäisyyttä kiistellyssä itsenäisyyspäivätapahtumassa Washingtonissa. Trump isännöi massiivista itsenäisyyspäiväjuhlaa panssarivaunuesittelyineen ja sotilaskoneiden ylilentoineen. Trump kertasi puheessaan Yhdysvaltojen historiaa ja vakuutti, että maa on tänään vahvempi kuin se on koskaan ollut.

Sudanissa päästiin sopuun hallinnosta

Sudanin kuukausia jatkunut poliittinen kriisi on päättynyt. Maata nyt hallitsevat kenraalit ja siviiliprotestoijat ovat päässeet sopuun lähivuosien hallinnosta. Osapuolet sopivat itsenäisen neuvoston perustamisesta. Neuvoston puheenjohtajuus on kiertävä sotilaiden ja siviilien kesken. Aiemmat neuvottelut katkesivat toukokuussa, kun osapuolet eivät päässeet sopimukseen siitä, johtaako neuvostoa sotilas vai siviili.

Sadat tuhannet seuraavat, kun Anssi Huovinen kärsii krapulasta, saunoo ja reissaa

Arkisen elämän striimaaminen on kasvanut suosituksi ilmiöksi. Anssi Huovinen jakaa lähes koko elämänsä suorassa lähetyksessä, hänen kanavallaan on Twitch-suoratoistopalvelussa yli 200 000 seuraajaa.

Rullalautoja vastustettiin 40 vuotta sitten samoin perustein kuin sähköpotkulautoja nyt

Lehdet kirjoittivat ja kansa paheksui, kun ensimmäiset skeittilaudat tulivat Yhdysvalloista Suomeen 1975. Rullalautailu oli aluksi kiellettyä. Turvallisuudesta ja piittaamattomuudesta puhuttiin tuolloinkin, hyvin samalla tapaa kuin nyt sähköpotkulautojen yleistyessä. Epäiltiin, että kanssaihmisiin sattuu, kun laudoilla törmäillään.

Etelään sateita, ylempänä poutaisempaa

Etelä-Suomeen on odotettavissa tänään laajemmalle alueelle runsaita vesisateita. Lämpötilat vaihtelevat etelässä päivällä 11:n ja 16 asteen välillä. Maan keskiosaan on odotettavissa enimmäkseen poutasäätä. Lapissa on tiedossa runsasta pilvisyyttä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Suomi on juuri aloittanut EU-puheenjohtajakautensa, ja sitä juhlistetaan illallisella pääministeri Antti Rinteen (sd.) virka-asunnolla Kesärannassa. Paikalla on Jean-Claude Junckerin johtama Euroopan komissio ja Suomen hallitus.

Komissiolla on aina tapana vierailla, kun EU-puheenjohtajamaa vaihtuu. Tällä kertaa tervehdyskäynti sattuu erikoiseen saumaan.

Nykyinen komissio puheenjohtajineen väistyy syksyllä, ja Suomen hallitus puolestaan on aivan upouusi. Komissiolla ei kaiken lisäksi ole enää valtaa tehdä uusia avauksia, vaan se työskentelee toimitusministeristön tavoin.

Alkava kokous Helsingissä onkin lähinnä kohteliaisuuskäynti.

Huomenna perjantaina Suomen hallitus ja komissio tapaavat Säätytalossa, mistä ne siirtyvät presidentinlinnaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön tarjoamalle lounaalle.

Lounaalta vieraat siirtyvät eduskuntaan, missä he tapaavat EU-asioista päättävän suuren valiokunnan ja puhemiehistön. Siihen vierailu päättyy.

Ylen puolekannatusmittauksen ensimmäiset puhelut soitettiin keskiviikkona 5. kesäkuuta. Silloin Antti Rinteen (sd.) hallitus oli jo näyttävästi esitellyt hallitusohjelmansa upouudessa Oodi-kirjastossa Helsingissä. Viimeiset soitot taas ovat tämän viikon tiistailta, jolloin eduskunta oli jo lähtenyt kesälomalle.

Mittausjaksoon mahtuu uusia ja osin yllättäviäkin ministerinimiä, vihreiden ja perussuomalaisten puoluekokoukset, keskustan ensimmäiset puheenjohtajaehdokkaat ja presidentin Kultaranta-keskustelut.

Mutta mikään näistä ei ole tainnut saada vaalikevään kannatustrendejä muuttumaan. Siihen tulokseen tuli ainakin mittauksen tekevän Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.

Ykkösenä oleva PS hipoo jo 20 prosenttia

Aloitetaan ykköspaikkaa pitävästä perussuomalaisista, jonka kannatuksen nousu oli hurja koko kevään ja joka vankistui hitusen vielä kesäkuussakin. Jussi Halla-ahon perussuomalaiset nousivat ykkösiksi heti ensimmäisessä vaalien jälkeisessä kyselyssä ja ykköspaikka on vahvistunut mittaus mittaukselta.

Kesäkuussa 19,7 prosenttia kantansa kertoneista äänestäisi puoluetta, jos vaalit olisivat nyt.

Huhtikuun vaalien erityispiirre oli se, että ensi kertaa yksikään puolue ei päässyt yli 20 prosentin. Se on poikkeuksellista, vaikka suunta on ollut sama jo pidempään.

Nyt PS saattaa murtaa tämän kehityksen. Ja murtaakin, jos viime viikonlopun Tampereen puoluekokouksen hyrinä jatkuu.

Tyytyväisyys Jussi Halla-ahoon oli vahvaa. Poikkipuolisia sanoja ei kuultu edes PS-nuorilta, joissa jyrkkä maahanmuuttovastainen linja on vallassa. Halla-aho pyrkii ilmiselvästi tekemään puolueesta yleispuolueen, jota yhä useamman suomalaisen on helpompi kannattaa.

Jyrkempi linja löytyy esimerkiksi vaaliohjelmista, mutta sitä ei kuultu vaalitenteissä eikä Tampereellakaan. Ainoa riski on se, että puolueen nykyisistä kannattajista tiukimmat alkavat pitää "mestaria" liian lempeänä.

Keskusta pahimmassa ahdingossa

Mittauksen suurin putoaja on pääministeripuolue SDP. Kuukaudessa kannatuksesta on sulanut 1,7 prosenttiyksikköä ja vaalien ykköspuolue on nyt sijalla kolme.

Turjan mukaan perussuomalaiset on nyt suurin puolue työväestön keskuudessa, ja vuoto demareista PS-riveihin jatkui kesäkuussakin. Mutta myös moni aiemmin demareita kannattanut valitsee nyt puolueekseen vasemmistoliiton.

Pahimmassa ahdingossa on nyt kuitenkin keskusta, jonka kannatus painui nyt 11,7 prosenttiin. Se on vähän puolueelle, joka oli neljän vuoden takaisissa vaaleissa suurin ja jonka puheenjohtaja oli melkein neljä vuotta pääministeri.

Keskusta on nyt oudossa tilassa, kun valovoimaisin puheenjohtajaehdokas eli Annika Saarikko ei pyri puolueen johtoon eivätkä puheenjohtajiksi mielivät Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni ole saaneet ilmoittautumisillaan syöksyä pysähtymään.

Keskustan johto suitsutti puolueen menestyneen hallitusneuvotteluissa paremmin kuin hyvin. Kannatusmittaus ei kuitenkaan kerro vain keskustalaisten vaan viime vaaleissa keskustaa äänestäneiden tämänhetkisiä aatoksia.

Monet keskustaa äänestäneet ovat Taloustutkimuksen Turjan mukaan nyt joko PS:n kannattajia tai katsomossa. Erityisen huolissaan keskustalaisten luulisi olevan siitä, että nyt yrittäjä-äänestäjiä siirtyy perussuomalaisiin.

Kokoomus eksyksissä

Kokoomus on nyt mittauksen toiseksi suurin puolue, mutta ei omasta ansiostaan. Kannatus on noussut vain prosenttiyksikön kymmenyksen eli sija koheni demarien sukelluksen ansiosta.

Näyttää vahvasti siltä, että kokoomus on oppositiossa pulassa ja eksyksissä, mikä ei ole lainkaan ihme 12 peräkkäisen hallitusvuoden jälkeen. Puolueessa haukotaan yhä henkeä, sillä keskustan pääsy hallitukseen tuntuu yhä kuin tyrmäysisku.

Halla-aho julisti viikonvaihteen puoluekokouksessa perussuomalaisten olevan eduskunnan pääoppositiopuolue. Kokoomuksen pitäisi keksiä fiksu linja, joka olisi muuta kuin sivistyneempi versio halla-aholaisuudesta. Joka tapauksessa riski PS:n varjoon jäämisestä on todellinen ja suuri, varsinkin nyt kun Halla-aho palaa takaisin eduskuntakeskusteluihin.

Hallituksen kannatus pysynyt

Pääministeri Rinteen tuskaa saattaa helpottaa se, että viiden hallituspuolueen yhteenlaskettu kannatus ei ole juurikaan huvennut. Eduskuntavaaleissa se oli 55,7 prosenttia, nyt 55,5.

Vasemmistoliiton lisäksi myös vihreät vahvistuivat kesäkuun mittauksessa. Porin kesäkuisessa puoluekokouksessa Touko Aallon jälkeiset poikkeusjärjestelyt päättyivät ja siirryttiin Maria Ohisalon aikaan. Nyt vihreitä kannatti 14,3 prosenttia kantansa kertoneista.

Rokottaako tiukka linja Syyrian leireillä oleviin pääministeripuoluetta?

Pääministeri Rinteen puolueen kannatusta on saattanut rokottaa hallituksen ainakin ulospäin kylmäkiskoiselta näyttänyt linja Syyrian al-Holin leirillä olevia suomalaisnaisia ja -lapsia kohtaan.

Rinne sanoi vaalien jälkeen ensimmäisellä ja ainoalla kyselytunnilla, että Suomi ei ole aikeissa evakuoida suomalaisia turvaan leirin hädältä ja helteeltä. Oikeusoppineiden ja monien suomalaisten mielestä linja on liian jyrkkä varsinkin lasten kohdalla.

Paine suomalaislasten pelastamiseksi kasvaa sitä mukaan kun lämpötila leirillä nousee. Kulisseissa etsittäneenkin kuumeisesti joko pohjoismaista tai EU-tason ratkaisua eurooppalaisten evakuointiin.

Se päätös ei välttämättä lisää pelkästään hallituspuolueiden kannatusta, sillä evakuointeja vastustetaan ainakin samalla voimalla kuin niitä vaaditaan. Kiivaimmat vastustajat löytyvät PS-kannattajista.

Ensimmäinen todellinen näytön paikka Rinteen hallituksella onkin ensi kuun budjettiriihi. Viimeistään silloin pitäisi ruveta lunastamaan lupauksia Juha Sipilän (kesk.) hallitusta oikeudenmukaisemmasta politiikasta.

Lisää aiheesta:

Ylen mittaus: Keskustan kannatus painui ennätyksellisen alas – perussuomalaiset jatkaa selvästi suurimpana puolueena

Suomi ei ole hakemassa Isis-leireillä olevia takaisin Suomeen – oikeusministeri Henriksson kyselytunnilla: "Hallitus ei lähde aktiivisesti hakemaan näitä ihmisiä pois"

Ylen kysely: Keskustan puheenjohtajakisasta tulossa todella tiukka – Kaikkonen ja Kulmuni lähes tasoissa

– Sen sijaan, että kuulisimme aamuisin lasten kiljahduksia heidän suunnatessaan kouluun, kuulemme perässä vedettävien matkalaukkujen kolinaa.

Näin kiteyttää erään alakoulun rehtori Champs-Elysées’n lähistöllä Pariisin ydinkeskustassa. Rehtori kommentoi tilannetta uutistoimisto AFP:lle nimettömänä, sillä hän ei saa puhua lehdistölle ilman opetusministeriön lupaa.

Pariisin keskustassa on suljettu viime vuosina useita kouluja oppilaspulan vuoksi. Asuntojen räjähdysmäisesti nousseet hinnat pakottavat keskiluokkaiset perheet muuttamaan pois kaupungin ytimestä ja monet jättävät taakseen koko Pariisin etsiessään kohtuuhintaista perheasuntoa.

Lukuisat vanhemmat ja opettajat syyttävät ilmiöstä majoituspalvelu Airbnb:tä.

– Pariisin keskustasta on tullut valtava Airbnb-hotelli ja alueella elää yhä vähemmän vakinaisia asukkaita, kertoo vanhempainyhdistys FCPE :n varapuheenjohtaja Jean-Jacques Renard uutistoimisto AFP:lle.

Koulut sulkevat ovensa tai yhdistyvät toisten kanssa

Tuhannet Pariisin keskustassa asunnon omistavat vuokraavat tätä nykyä asuntonsa Airbnb:n kautta, sillä tuotot ovat huomattavasti suuremmat kuin mitä niistä saisi perinteisiltä vuokramarkkinoilta. Pariisissa Airbnb:n listoilla on noin 65 000 asuntoa, mikä tekee kaupungista Airbnb:n suurimman yksittäisen markkina-alueen.

Niiden pariisilaisasuntojen määrä, joissa ei asuta vakinaisesti, nousi vuosien 2012–2017 välisenä aikana 30 000:lla. Tämä on nostanut entisestään sekä vuokria että asuntohintoja ja pakottanut lapsiperheet jättämään kaupungin.

Tällä viikolla ovensa sulkee aivan Pariisin keskustassa, lähellä Luxembourgin puistoa sijaiseva Vaugirardin peruskoulu. Ainostaan 51 opiskelijaa oli ilmoittautunut kouluun kuluneena vuonna.

Kyseessä on neljäs koulu, joka pistää lapun luukulle neljän vuoden sisällä. Lisäksi kouluja on vähentynyt niiden yhdistyessä toisten kanssa. Ja vaikka syyskuussa Pariisin keskustassa on määrä avata kolme uutta kouluja, ovat oppilasmäärät kääntyneet selvään laskuun viime vuosina.

Kaikkiaan oppilaiden määrä on vähentynyt Pariisissa vuodesta 2012 lähtien yhdeksän prosenttia eli 13 000 oppilaalla.

"Lasten lähteminen muuttaa kaupunkikuvaa"

Airbnb on kuitenkin vain yksi tekijä, joka vaikuttaa koulujen määrän vähenemiseen Pariisissa.

Asiantuntijoiden mukaan kaupunki tarvitsisi lisää uusia asuntoalueita. Lisäksi syntyvyys on Ranskassa selvässä laskussa: kun vuosina 2006-2014 nainen synnytti keskimäärin kaksi lasta, oli lapsimäärä pudonnut 1,87:een vuonna 2018.

Lisäksi laki on vuosikausia ollut Ranskassa vahvasti nimenomaan vuokralaisen puolella. Tämä on johtanut siihen, etteivät monet asunnon omistajat uskalla laittaa asuntoaan vuokralle siinä pelossa, että vuokralainen jättää maksamatta vuokran.

Airbnb kertoo, että se on ryhtynyt toimenpiteisiin, jotta Pariinsin asuntomarkkinat eivät vääristyisi sen toiminnan johdosta. Tämän vuoden alusta lähtien Airbnb sallii asunnon lyhytaikaisen vuokraamisen enintään 120 päiväksi vuoden aikana. Kyseinen Ranskan lakiin perustava rajoitus on voimassa suurimmassa osassa ranskalaiskaupunkeja.

– Viralliset tilastot osoittavat, että Pariisin väkiluku on ollut laskussa 1950-luvusta lähtien ja asunto-ongelmista on kärsitty jo useita vuosikymmeniä ennen Airbnb:n olemassaoloa, kerrotaan yhtiöstä.

Pariisi on EU-alueen toiseksi kallein pääkaupunki Lontoon jälkeen. Kun asuntojen neliöhinnat pyörivät keskimäärin 9 700 euron kieppeillä, on selvää, että keskiluokkaiset perheet hakeutuvat muualle asumaan.

– Kun perheeseen syntyy toinen lapsi, on muutto yleensä edessä, sanoo Ranskan suurimman opettajien liiton Snuipp-FSU:n edustaja Jerome Lambert.

Lamberin mukaan ilmiö muuttaa myös yleistä kaupunkikuvaa.

– Tämä on sääli, sillä lapset tekevät naapurustoista tietynlaisia ja houkuttelivat myös alueille tietyn tyyppisiä liikepaikkoja.

Lisää aiheesta:

Pariisi kyllästyi turistibusseihin – ei enää asiaa keskustaan

Airbnb nostaa vuokria ja lisää remuamista rapuissa – Kaupungit lisäisivät vastatoimia, mutta EU:n syytetään olevan jarruna

Panaman lipun alla seilaava Grace 1 -supertankkeri pysäytettiin Gibraltarilla varhain torstaiaamuna, kertoi alueen pääministeri Fabian Picardo.

Panaman lipun alla seilaava tankkeri pysäytettiin, koska sen arveltiin olleen matkalla Syyriaan lastinaan raakaöljyä. Lastin epäiltiin olevan Euroopan unionin asettaman öljyn kauppasaarron vastaista.

Iran kutsuu Britannian suurlähettilään kuultavaksi iranilaisen tankkerin "laittoman pysäyttämisen" takia, Iranin ulkoministeriö kertoi torstaina.

Viranomaiset eivät kertoneet, mistä öljy oli peräisin, mutta meriliikenteen uutisiin erikoistuneen Lloyd's List -julkaisun mukaan lastin uskotaan olevan peräisin Iranista.

Tapauksen ajoitus on EU:n kannalta hankala, sillä unioni pohtii parhaillaan, miten vastata Iranin ilmoituksiin ydinsopimusten noudattamatta jättämisestä.

Särkänniemen huvipuistossa Tampereella on kateissa anakondakäärmeen poikanen. Vaikka kyseessä on poikanen, sillä on mittaa noin metri.

Särkänniemen operatiivinen johtaja Tiia Ojansivu kertoo, että katoaminen havaittiin eilen keskiviikkona, kun kahta poikasta mentiin katsomaan. Ne olivat muuttaneet uuteen terraarioon maanantaina.

– Ajattelimme, että toinen on vain piilossa ja pengoimme terraariota. Niillä on kova halu kaivautua hiekkaan. Tänään totesimme, että ei se siellä ole, Ojansivu kertoo.

Tällä hetkellä epäillään, että kadonnut poikanen on onnistunut pääsemään ulos somisteiden rakenteissa olleista pienistä rei'istä. Poikanen on suippopäinen ja kapea, Ojansivun arvion mukaan kahden aikuisen sormen paksuinen. Todennäköisesti karkulainen on piilossa terraarion rakenteen ja somisteen välissä.

– Terraarion rakenteita puretaan pikku hiljaa, ettei poikasta satuteta. Huomenna olemme viisaampia.

On kuitenkin olemassa teoreettinen, mutta varsin pieni mahdollisuus, että käärme on päässyt terraariosta kokonaan pois. Keltaiset anakondat eivät ole myrkyllisiä, mutta pelästynyt käärme saattaa purra. Särkänniemi kehottaa tiedotteessaan ottamaan yhteyttä henkilökuntaan, jos käärmeen kohtaa akvaariossa.

Ulos akvaarion tiloista käärme ei kuitenkaan pysty luikertelemaan pakoon. Akvaario on avoinna normaalisti karkumatkasta huolimatta. Toinen anakondanpoikanen on siirretty väliaikaiseen terraarioon, jottei sekin pääsisi luikahtamaan ulos.

Käärme selviää viikkoja tai jopa pari kuukautta ilman ruokaa, joten sillä ei varsinaisesti ole hätää. Poikanen saatta myös luikerrella omin neuvoin takaisin, kun nälkä yllättää tai kaipuu terraarion lämpöön iskee.

Keltainen anakonda on eteläamerikkalainen, myrkytön käärmelaji. Laji on paljon sukulaistaan viheranakondaa pienempi. Keltaista anakondaa kutsutaan myös nimillä paraguaynanakonda ja etelänanakonda.

“Luonnonkosmetiikan meikit sopivat sinulle varsinkin silloin, jos välttelet kemikaaleja”.

Törmäsin tähän lauseeseen muutama viikko sitten eräässä luonnonkosmetiikkaa myyvässä verkkokaupassa. Olin yhteydessä kyseiseen yritykseen ja kysyin, miten ihminen pystyy välttelemään kemikaaleja. Puhelimessa vallitsi hetken pieni hiljaisuus.

Vastaus on tietenkin, että ei pysty, koska kemikaaleja on kaikkialla.

Vastauksen tiesi myös kyseinen yritys. Puhelun jälkeen sivuja päivitettiin ja lausetta muokattiin niin, että kemikaali-sanan eteen lisättiin sana synteettinen.

Mutta mitä pahaa niissä synteettisissä kemikaaleissa on?

Joku asia niissä mätti, sillä itsekin vaihdoin lähes kaikki kosmetiikkatuotteet luonnonkosmetiikkaan jokunen vuosi sitten. Ajattelin, että se on oltava parempaa iholle ja keholle. Selvittelyn jälkeen huomasin kuitenkin sortuneeni pitkälti mielikuvamarkkinointiin.

Ylhäällä olevassa videossa tapaan Pro luonnonkosmetiikka ry:n edustajan Maria Varonin, Laurea ammattikorkeakoulun estenomi-linjan yliopettajan Marjo Poutasen sekä Helsingin yliopiston professorin Yvonne Holmin.

Heidän lisäkseen juttuun on haastateltu Tukesin ylitarkastaja Terhi Tauriala-Rajalaa sekä erikoislääkäri Alexander Salavaa.

Mitä kokemuksia sinulla on kosmetiikasta? Katso yllä oleva video ja osallistu keskusteluun. Olen mukana keskustelussa tänään torstaina klo 17.00 saakka. Keskustelu on auki klo 22:00 asti.

“Jos oma mielipide poikkeaa yleisesti hyväksytystä tai vallallaolevasta, kannattaa pitää suunsa kiinni”, toteaa Eppu Normaalin kitaristi Mikko “Pantse” Syrjä.

“Mies ei saa oikein sanoa enää mitään mielipidettä”, sanoo muusikko Kauko Röyhkä.

Kirjailija Leena Krohnin mukaan sananvapautta rajoitetaan myös liberaaliuden nimissä: tilanne on Krohnin mukaan pahempi kuin 70-luvulla.

Siinähän te olette sanomassa – toljotatte meitä suoraan silmiin ison lehden värikuvahaastattelussa ja kehtaatte väittää, että ei saa muka sanoa.

Kirjailija Pirkko Saision mukaan Suomessa on edelleen valtavasti tabuja, joista ei voi keskustella sivistyneesti ja rauhallisesti.

Mitään ei saa enää sanoa -hokema ärsyttää ja herättää monessa vahvan reaktion: miten niin ei saa sanoa?

Siinähän te olette sanomassa – toljotatte meitä suoraan silmiin ison lehden värikuvahaastattelussa ja kehtaatte väittää, että ei saa muka sanoa. Ja olette saaneet sanoa – jo vuosikymmeniä. Ainoa ero on se, että nyt palaute on välitöntä: jos sanot jotain typerää, saat kuulla siitä nopean ja usein kärkkään reaktion.

Moni suomalainen on avannut ajatuksiaan sananvapauden rajoista mediassa – ja koska aihe kiinnostaa itseänikin, olen pyytänyt osaa heistä haastatteluun aiheesta. He ovat kieltäytyneet ymmärrettävästä syystä: he ovat saaneet osakseen läjän pilkkaa ja henkilökohtaisuuksiin menevää kuraa avautumisensa jälkeen.

Sananvapaus kaventuu – vaikka sitä ei varsinaisesti kukaan ole kaventamassa. Kas, se käy itsesensuurin kautta.

He eivät enää jaksa jatkaa keskustelua – moni on kurkkuaan myöten täynnä eikä halua avata asiaa enempää. Äkkiä pois.

Ja näin tämä toimii. Sananvapaus kaventuu – vaikka sitä ei varsinaisesti kukaan ole kaventamassa. Kas, se käy itsesensuurin kautta.

Ja mitä sillä sitten tarkoitetaan, kun sanotaan, että tietyistä aiheista ei saa enää puhua? No, esimerkiksi sitä, että kirkon piirissä alkoi jumalaton älämölö, kun Teemu Laajasalo kutsui Jussi Halla-ahon (ps.) Kirkkopäiville puhumaan – niin, sananvapaudesta.

Tai sitä, että Veronika Honkasalo saa kuulla olevansa kommunisti ja viherhippi, jonka sananvapautta pitää rajoittaa hänen poliittisten näkemystensä takia.

Tai sitä, että Åbo Akademi peruu miesten tasa-arvokeskustelun pitämisen tiloissaan Alexander Bardin läsnäolon takia.

Tai sitä, että Pirkko Saisio saa kuulla olevansa äärioikeistolainen puolinatsi, kun hän arvostelee “punavihreää kuplaa”.

Kyllä, nämä ihmiset saavat puhua – mutta kuinka moni heistä enää jaksaa?

Sosiaalisessa mediassa häpäisystä on tullut uusi kontrollin muoto. Se johtaa siihen, että ihmiset alkavat varoa sanojaan ja tekojaan – sillä me olemme sosiaalisia eläimiä ja janoamme hyväksyntää.

Kontrolli ei tule valtiolta vaan meiltä – toisilta ihmisiltä, jotka tarkkailevat nuhteettomuutta ja “oikeita ajatuksia”.

Massiivinen negatiivinen palaute saa aikaan mielenterveysongelmia, jopa itsemurhia.

Brittikirjailija Jon Ronson puhuu julkisen häpäisyn renessanssista – häpeärangaistus on äärimmäisen voimakas ase. Kun suuret ja rikkaat rikkovat sääntöjä, somesotilaat ilmestyvät paikalle ja nuijivat väärinajattelijat maanrakoon.

Ronson kuvaa kirjassaan Julkisesti häpäisty, kuinka valtavan addiktoivaa häpäisy on: kun joku julkkis tai vaikuttaja menee möläyttämään jotakin typerää tai sanoo “väärän mielipiteen”, joukko rankaisijoita säntää paikalle. He tarkkailevat jokaista sanaa, ymmärtävät tahallaan väärin. Ja heitä kannustaa joukkovoima ja ajatus siitä, että he ovat hyvän puolella.

Siihen jää koukkuun: tuntuu kummalliselta ja tyhjältä, jos ei ole ketään, jonka tekemisistä ja sanomisista voisi raivostua. Ja kun sellainen löytyy, hänet revitään kappaleiksi – ja jos hän vielä taipuu anteeksipyyntöön tai lokaa maineensa lopullisesti, huuma on valtava.

Jon Ronson tietää – hän oli itse yksi häpäisijöistä, kunnes tajusi, mitä oli tekemässä.

Sosiaalisen median huutokuorosta on tullut uusi sanojen ja käytöksen kontrolloija. Kontrolli ei tule valtiolta vaan meiltä – toisilta ihmisiltä, jotka tarkkailevat nuhteettomuutta ja “oikeita ajatuksia”.

Kun meitä rangaistaan vääristä ajatuksista tai sanoista, opimme aika pian tukahduttamaan ne. Opimme puhumaan ja käyttäytymään vallitsevan sosiaalisen normin mukaisesti.

Opimme kommentoimaan omalla nimellämme vain turvallisia aiheita, joista tiedämme, että ne eivät johda valtavaan palauteryöppyyn tai vihakirjoitusten tulvaan. Herkät aiheet jäävät huutelijoille, joita ilmiö vain vahvistaa.

Tunnen runsaasti kolumnisteja ja toimittajia, jotka kertovat, että he eivät yksinkertaisesti jaksa kirjoittaa tai puhua tietyistä aiheista. Sillä ei kukaan järkevä ihminen jaksa sitä – pitää olla tuomasenbuske tai muuten vaan poikkeusyksilö, joka ei välitä vähääkään, mitä muut ajattelevat – tai jos välittää, ei anna sen vaikuttaa. Eikä näitä poikkeusyksilöitä ole tässä maassa kovin monta.

Sanna Ukkola

Kirjoittaja on Ylen toimittaja ja Sannikka & Ukkolan juontaja, joka tykkää maailman katselemisesta vähän vinosti. Blogissaan hän käsittelee erityisesti terveyttä, tiedettä ja hyvinvointia.

Aiheesta voi keskustella 3.7. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Nettivihaa työssään kohtaava Sami Koivisto tapasi miehen, joka toivoi hänen perheensä tappamista: "Pelottavinta oli se, että hän on ihan tavallinen suomalainen mies"

Suomen ylin syyttäjä: Ei kukaan tee vahingossa rikosta, kun lausuu kärjekkään mielipiteen – Tätä et saa sanoa ja 5 muuta pointtia sanan käytöstä

Testaa, tunnetko sananvapauden rajat: Mitä saa jakaa, ketä kuvata, saako poliisista tehdä parodiaa?

19-vuotias Kiia Huhtiniemi valmistui lappeenrantalaisesta lukiosta tänä keväänä. Huhtiniemi halusi opiskelemaan terveydenhoitajaksi ja osallistui pääsykokeisiin loppukeväästä. Samalla pääsykokeella pystyi hakemaan useaan eri kouluun.

‒ Ensin tehtiin esivalintakoe kotona ja kun siitä pääsi jatkoon, kävin tekemässä kokeen koululla, Huhtiniemi kertoo.

Huhtiniemen ensimmäinen hakuvaihtoehto oli Saimia ammattikorkeakoulu Lappeenrannassa. Ovet eivät kuitenkaan tällä kertaa auenneet, vaan hän jäi viidennelle varasijalle. Se oli pienoinen pettymys.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK kuitenkin toivotti Huhtiniemen tervetulleeksi opiskelemaan.

‒ En aio odottaa varasijaa, vaan lähden Kouvolaan opiskelemaan. Tässä vaiheessa on vielä helppo muuttaa muualle, ja Lappeenrantaan pääsee aina takaisin, Huhtiniemi kertoo.

Lukio-opiskelijoita patistetaan hakemaan aktiivisesti jatko-opintoihin heti, kun lukio päättyy. Sillä taataan keskeytyksetön opiskelu ja nopeampi työelämään siirtyminen. Ilmaiseksi se ei kuitenkaan tule, sillä lukion viimeinen vuosi on monelle rankka. Sitä se oli myös Kiia Huhtiniemelle.

‒ Kevät on ollut aika raskas, kun on pitänyt suorittaa kurssit loppuun, lukea ruotsin kirjoituksiin ja lukea pääsykokeisiin. Aika haastavaa se oli.

Nuorten väsymys on havaittu myös työ- ja elinkeinotoimistoissa.

Voimavarat koetuksella

Osalle opiskelupaikka korkeakouluihin aukeaa ensiyrittämällä, osa joutuu odottamaan pidempään. Korkeakoulujen aloituspaikat täytettiin kesäkuun loppuun mennessä.

TE-toimistossa nuorten liikkeet näkyvät piikkeinä keväällä koulujen päätyttyä, juhannuksen tienoilla armeijan viimeisten päivien jälkeen ja syksyllä kesätöiden päättyessä. Nuorten palveluiden asiantuntija Tuula Hautala-Piirainen Kaakkois-Suomen työvoimatoimistosta on laittanut merkille, että moni nuori on uupunut.

‒ Voimavarat ovat lopussa. Nuoret ovat väsyneitä ja elämäntilanteessa on selvitettävää, Hautala-Piirainen kuvailee.

Hän arvelee syyksi nyky-yhteiskunnan asettamia paineita, mutta toisaalta syy löytyy usein esimerkiksi päihteiden käytöstä. Vaikeissa tilanteissa nuori voidaan ohjata kuntouttavan työtoiminnan pariin.

Lukiosta saatetaan myös hakea suoraan jatko-opintoihin mutta motivaatio ei ole kohdallaan. Näin käy esimerkiksi silloin, kun ammatinvalinta ei ole itsestäänselvyys.

‒ Yksi esimerkki oli ihminen, joka oli hakenut opiskelemaan optometriaa. Hän ei oikeastaan edes tiennyt, mitä se tarkoittaa, Hautala-Piirainen kertoo.

Uusi ilmiö

Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän yhdistyksen Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen pitää nuorten uupumuksen yleistymistä melko uutena ilmiönä. Pääsyynä nuorten uupumukseen hän näkee kasvaneet paineet lukio-opinnoissa.

‒ Selvä muutos on se, että lukio-opiskelu on muuttunut vaativammaksi ja työmäärä on lisääntynyt. Nuorelle ei välttämättä jää vapaa-aikaa. Lisäksi tähän vaikuttaa yhteiskunnallinen keskustelu esimerkiksi pääsykoeuudistuksista. Se heijastuu suoraan opiskelijoihin ja huolestuttaa heitä.

Uupumusta kokevien nuorten osuus on ollut selkeästi nousujohteista viime vuosina. Erityisesti uupumusta on ollut havaittavissa lukiolaistytöillä.

‒ Ei näin voi jatkua, että tilastoista seurataan, miten nuorten uupumus kasvaa vuosi vuodelta. Koulu- ja opiskeluyhteisössä tulisi miettiä, miten nuorta voisi paremmin tukea ja auttaa näissä asioissa. Yksi keskeinen asia on, että kouluissa tulee olla helposti saavutettavissa olevia tukipalveluita, Savolainen huomauttaa.

Välivuodesta voi ottaa paljon irti

Myös TE-toimiston palveluista moni sopii hyvin nuorten tarpeisiin. Työkkäri on oikea osoite silloinkin, kuin on nuori on epävarma siitä, mihin tulevaisuudessa haluaa panostaa.

‒ On valmennuksia ja selvitetään, ovatko aikaisemmat opiskelutoiveet kohdallaan. Voi käyttää myös uravalmennusta tai varata ajan ammatinvalinnanohjauksesta henkilökohtaiseen keskusteluun. Ja sitten on tietysti työkokeilu, jossa pääsee kokeilemaan sitä alaa, mitä haluaisi tehdä, nuorten palveluiden asiantuntija Tuula Hautala-Piirainen sanoo.

Jos opiskelupaikka jäi saamatta, yksi vaihtoehto on maksullinen kansanopisto. Niissä opiskelu maksaa joitain satasia kuukaudessa, mutta samalla opiskelija saa opintorahaa ja -lainaa.

‒ Monet nuoret ovat yhdistäneet aika näppärästi osa-aikatyön ja perusopintoja avoimessa yliopistossa. Silloin vuosi ei mene hukkaan vaan vie koko ajan eteenpäin nuoren tilannetta. Huonoin vaihtoehto on se, että ei tee mitään. Sen takia kannattaa tulla tänne meille, että löytää vaihtoehtoja, Hautala-Piirainen kannustaa.

Uusi lukiolaki voimaan syksyllä

Syksyllä voimaan tulee myös uudistettu lukiolaki, joka velvoittaa lukiot tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Jatkossa lukion pitää tarjota opiskelijalle mahdollisuus tutustua korkeakouluopintoihin. Suoritettuja opintoja voi hyödyntää sekä lukiossa, että tulevaisuudessa korkeakoulussa.

Uudistus pyrkii edesauttamaan sujuvoittamaan opintojen etenemistä ja siirtymistä korkea-asteen opintoihin.

Myös pääsykokeita on uudistettu. Vuonna 2020 keväällä korkeakouluun valituista yli puolet valitaan ylioppilastodistuksen perusteella. Jo nyt useat korkeakoulut painottavat todistusvalintaa.

Kiia Huhtiniemen kesä sujuu töissä supermarketissa.

‒ Odotan opiskelussa eniten sitä, että saan oikeasti sen ammatin, jonka haluan. Kesätyöt ovat kivoja, mutta oma ammatti on kuitenkin oma, Huhtiniemi toteaa.

Hirven vasa juoksi sisään kerrostalon rappukäytävään Helsingin Kannelmäessä muutamaa minuuttia ennen kello kuutta torstai-iltana. Vasa rikkoi ulko-oven vieressä olleen paksun ikkunalasin ja aiheutti melkoista tuhoa.

Talossa asuva Maija Mansikkala ei itse nähnyt hirveä, mutta kuuli kovan metelin.

– Naapuritalosta oli nähty, että hirvi oli juossut sisään lasista.

Hirven vasa loukkaantui rytäkässä ja pakeni nopeasti paikalta. Poliisi etsi vasaa Kehä ykkösen suunnalla.

– Vasa vuosi selvästi verta, mutta se katosi luonnon keskelle ja etsinnät lopetettiin, kertoo Helsingin poliisin yleisjohtaja, komisario Teemu Lappalainen.

Lappalainen arvelee, että taajama-alueelle eksynyt hirvi oli ollut paniikissa ja siksi rynnännyt vahingossa sisään asuinrakennukseen.

6.4 magnitudin maanjäristys on iskenyt Etelä-Kaliforniaan. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen USGS:n mukaan mukaan maanjäristyksen keskus on Searles Valleyssä Mojaven autiomaassa vajaan 9 kilometrin syvyydessä.

Keskuksen lähistöllä on Ridgecrestin kaupunki, joka kuuluu San Bernardinon piirikuntaan. Siellä pelastustyöntekijät ovat saaneet hälytyksiä loukkantumisten ja tulipalojen vuoksi. Kenenkään ei ole raportoitu kuolleen järistyksessä.

Piirikunnan pelastuslaitoksen mukaan maanjäristys on aiheuttanut murtumia taloihin ja vesiputkiin sekä katkonut sähkölinjoja.

Järistyksen keskus sijaitsee vajaat 200 kilometriä koilliseen Los Angelesista. Järistys tuntui siellä ja jopa Las Vegasissa asti.

Uutiskanava CBS tviittasi, että sen televisioruudut heiluivat toimituksessa järistyksen aikana.

Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen seismologi Lucy Jones sanoi, että kyseessä oli Etelä-Kalifornian voimakkain maanjäristys 20 vuoteen. Hän ennusti, että alueelle on lähipäivinä tulossa monia jälkijäristyksiä ja ehkä jopa tämänpäiväistä isompi maanjäristys.

Myös Kanadan merialueella oli voimakas maanjäristys torstaina Suomen aikaa. Sanomalehti Vancouver Sunin mukaan maa järisi merenpohjassa Haida Gwaiin saaristossa 6.2 magnituden voimalla.

Syyrian al-Holin pakolaisleirin olosuhteet ovat hirveät, ja ihmiset pitäisi palauttaa sieltä kotimaihinsa mahdollisimman pian, sanoo Kansainvälinen Punainen Risti. Järjestö varoittaa, että leirille jäävät ihmiset joutuvat kohtaamaan äärimmäisiä vaikeuksia.

– Ihmisiä pidetään juridisessa välitilassa epävakaissa oloissa. Sata tuhatta ihmistä, jotka ovat viettäneet viime kuukaudet, tai vuodet, pommiuhan alla nälkiintyneinä, haavoittuneita, sairaina, traumatisoituneina. Tilanne on apokalyptinen, sanoi Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) Lähi-idän operaatioiden johtaja Fabrizio Carboni.

Suurin osa leirillä olevista on lapsia

Al-Holissa olevien naisten ja lasten kohtalosta päättäminen on ollut länsimaille äärimmäisen vaikea kysymys. Esimerkiksi Ranska on ilmoittanut kotiuttavansa vain lapsia ja arvioivansa tilanteen tapauskohtaisesti. Britannia taas on evännyt Isisin jäseniltä kansalaisuuden kokonaan.

– Meidän tehtävämme on sanoa valtioille, että ottakaa kansalaisenne takaisin, Carboni sanoi.

Hän tuomitsee ihmisten, erityisesti lasten, leimaamisen hyviksi tai huonoiksi uhreiksi.

– Ikään kuin lapset voisivat olla muuta kuin vain uhreja.

Carbonin mukaan kaksi kolmasosaa al-Holissa olevista ihmisistä on lapsia, enimmäkseen alle 12-vuotiaita. Hänen mukaansa on kohtuutonta jättää lapset leirille.

– Ei lapsia jätetä keskelle ei-mitään äärimmäisen kuumuuden, kylmyyden ja väkivallan armoille, hän sanoi.

Carboni varoitti valtioita siitä, että jossain vaiheessa on maksettava hinta, ja jos asiaa lykätään, hinta tulee olemaan vielä kovempi.

"Se on valtioiden velvollisuus"

Punainen Risti on yksi suurimmista leirillä humanitaarista apua tarjoavista järjestöistä. Sen mukaan al-Holissa ja sitä ympäröivillä leireillä on kaikkiaan 100 000 ihmistä.

Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ylläpitää kenttäsairaalaa al-Holissa, jakaa ruokaa ja vettä ja rakentaa käymälöitä.

– Kukaan ei voi odottaa, että ICRC ylläpitää 100 000:ta ihmistä seuraavan 25–30 vuoden ajan, se on valtioiden velvollisuus.

Carboni sanoo ymmärtävänsä, että monille valtioille epäiltyjen jihadistien palauttaminen voi olla poliittisesti vaikeaa, mutta kehotti hallituksia kantamaan vastuunsa.

Juttua täydennetty 4.7.2019 kello 23.02: Lisätty ICRC:n Lähi-idän operaatioiden johtajan Fabrizio Carbonin kommentit.

Lue aiheesta lisää:

Analyysi: Isis-leirin suomalaislapset ovat ensisijaisesti poliittinen ongelma, johon on tarjolla kaksi epäsuosittua ratkaisua

Suomen viranomaiset ovat keskustelleet kurdien kanssa Isis-leirin suomalaisista: "Sisäministeriössä oli paljon kysyttävää" Ministeriö: Al-Holin leirillä olevien lasten hakeminen ei onnistu ilman äitien lupaa – "Sieltä puuttuu toimiva viranomainen"