– Minä olen ihmetellyt aika paljon sitä, kun kuulee niin paljon näistä lehmien ilmastovaikutuksista ja punaisen lihan ja kaiken sellaisen. Se ihmetyttää minua aika paljon, Peltola aloittaa videonsa.

Maanviljelijä Sakari Peltola kävelee niitetyllä heinäpellollaan ja juttelee nauhoittavalle puhelimelle. Pyhtääläinen Peltola on paitsi maanviljelijä myös videobloggaaja. Hän avaa ajatuksiaan nettivideoillaan kärkkäästi, ja sai paljon huomiota kesäkuun lopulla Facebook-sivullaan julkaisemallaan videolla. Se alkoi levitä nopeasti.

Someilmiöksi nousseella videolla hän arvostelee karjankasvatuksen ympärillä käytävää ympäristökeskustelua.

– Minä kuten monet muutkin olen kyllästynyt tapaan, jolla tämän hetken yhteiskunnassa keskustellaan monista hyvin monimutkaisista tieteellisistä kysymyksistä, Peltola sanoo.

Video on kerännyt Facebookissa yli 400 000 katselukertaa alle kahdessa viikossa. Youtubessa videota on katsottu yli 18 000 kertaa. Peltolan mielestä videon suosio kertoo ilmastonmuutos- ja lihantuotantokeskustelun tarpeellisuudesta.

Peltolan toiveena on, että jatkossa keskustelu muuttuisi.

– Toivon keskustelun menevän asiallisempaan suuntaan. Jätettäisiin pois kaikki paniikki ja vouhottaminen.

Pyhtäällä Peltolan 60 hehtaarin tilalla laiduntaa ylämaankarjaa 30 pään verran.

Peltola puhuu maaperää uudistavan laidunnuksen puolesta. Siinä maaperää muokataan mahdollisimman vähän. Menetelmä edistää hänen mukaansa maan hiilensidontaa. Peltolan mielestä vastuullisella viljelyllä voidaan sitoa paljon hiiltä, mikä näkyisi myös lihakarjatalouksien hiilipäästöissä.

– Heinä kasvaa tässä, tosi pienellä panoksella. Jos maaperä on kunnossa ja heinän seassa on vaikka apilaa, se sitoo typpeä ilmasta. Kun on tarpeeksi typpeä, heinä voi kasvaa hyvin. Heinä sitoo hiilidioksidia, Peltola kertoo.

Viljelijä korostaa karjan maaperää parantavia vaikutuksia.

– Sinulla on eläin, eläin syö heinää, eläin tapetaan ja sinä syöt sen eläimen. Samalla kun eläin laiduntaa se lisää maan terveyttä, ellei ole ylilaidunnusta. Kaiken voi tehdä väärin, jos haluaa.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannele Pulkkinen suhtautuu väitteisiin varovaisemmin. Hän kuitenkin myöntää, että Peltolan puheissa on myös jonkin verran perää.

– Me tutkijat olemme varmaan vähän varovaisempia, kun puhutaan hiilensidonnan merkityksestä Suomen olosuhteissa kivennäismailla. Toki kyllä meidänkin pitkäaikaiset maaperäseurantamme sen osoittavat, että nurmituotannolla on etuja yksivuotisiin viljelykasveihin, Pulkkinen sanoo.

Tutkijan mukaan totta on myös, että nurmituotanto ehkäisee maaperän eroosiota ja parantaa maaperän kasvukuntoa.

Metaani on ongelma

Pulkkinen muistuttaa, että hiilenkierron lisäksi lihakarjatuotannon ilmastovaikutuksista puhuttaessa tulisi ottaa huomioon muutkin kasvihuonekaasut. Karjankasvatuksessa suuri osa metaanista syntyy nautaeläimen märehtiessä. Naudan pötsin mikrobit ja arkit tekevät vedystä ja hiilidioksidista metaania. Nauta hönkäilee suurimman osan metaanista ulos suun kautta.

– Eläinten ruuansulatuksesta syntyy metaania. Rehuntuotannossa käytettävien typpilannoitteiden ja lannan käytöstä syntyy myös typpioksiduulia. Nämä kaksi ovatkin nykytiedon valossa suurimmat tekijät, jotka johtavat lihakarjantuotannossa ilmastovaikutukseen.

Suosiota saaneella videollaan Peltola ei puhu metaanista. Viljelijä tiedostaa metaanikaasun aiheuttaman keskustelun. Hänen mukaansa asiasta kaivataan lisää tietoa.

– Metaanikysymys on monimutkainen. Metaania on ollut ympäristössä aina ja sitä ei tulla koskaan saamaan täysin sieltä pois, Peltola sanoo.

Peltola huomauttaa, että nautakarjantuotantoa enemmän metaania ilmaan pääsee muun muassa öljyntuotannosta.

– Ihmiset tulevat jatkossakin tarvitsemaan ruokaa. Melkein kaikesta muun tarpeellisuudesta voidaan keskustella, mutta ruokaa tarvitaan.

Tämän hetken tutkimustiedon mukaan sadan vuoden ajanjaksolle yhteismitallistettuna metaani on noin 35 kertaa voimakkaampaa kuin hiilidioksidi.

Vuonna 2017 Suomen metaanipäästöistä yli puolet tuli kotieläintuotannon päästöistä.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannele Pulkkinen ajattelee, että ilmastovaikutuksia tulisi vähentää kaikilla sektoreilla. Pulkkinen pitää Suomen tasollakin maatalouden päästöjä merkittävinä.

– Siinäkin mielessä keskustelu näillä aloilla on tervetullutta.

Pulkkisen mukaan ilmastopäästöjen lisäksi pitää ottaa huomioon muitakin seikkoja, kun aletaan puhua tuotannon kehittämisestä.

– Ympäristövaikutusten lisäksi kokonaisvastuullisuuden nimissä pitää muun muassa ajatella kuinka paljon, miten tuotettua ja minkälaista ruokaa meillä on tulevaisuudessa mahdollisuus tuottaa Suomessa, Pulkkinen sanoo.

Pulkkinen tarkoittaa, että jos ajatellaan vain kotimaisen maatalouden ympäristövaikutusten vähentämistä, on riskinä, että tuotantoa ja sen myötä myös ympäristövaikutuksia siirtyy ulkomaille. Hänen mukaansa ulkomailla tuotettu ruoka ei ole todennäköisesti ainakaan kotimaista tuotantoa vastuullisempaa.

– Meillä on vastuumme myös globaalin ruokaturvan nimissä. Jos kaikki rupeaisivat vegaaneiksi ja kuluttaisivat vain ulkomailla tuotettua ruokaa, se tuskin veisi globaalisti ympäristövaikutuksia yhtään parempaan suuntaan, Pulkkinen sanoo.

Opiskelua traktorin hytissä

Peltola on koulutukseltaan puutarhuri. Hän on omien sanojensa mukaan kiinnostunut laaja-alaisesti kaikesta. Hän on itsenäisesti perehtynyt muun muassa ympäristö-, ravitsemustieteitä, biologiaa ja psykologiaa käsitteleviin aineistoihin.

Peltola kertoo, että hänen tavoitteena on yksinkertaistaa lihakarjatalouden ympärillä käytävää keskustelua ymmärrettävään muotoon.

– Joitain asioita on mahdollista kertoa yksinkertaisemmin. Metaaniongelma ei tosin ole yksi niistä, Peltola sanoo.

Nettivideoiden tekemistä Peltola on aikeissa jatkaa. Peltola kertoo tekevänsä videoita, koska pitää asioiden pohdiskelusta.

– Tykkään itse ajatella asioita ja tutkia niitä. Itsensä ilmaisu on yksi tapa kehittää omaa ajatteluaan.

Tiedon keräämisen Peltola suorittaa oman työnsä ohessa. Yliopistoluentoja Peltola kuuntelee Youtubesta. Päivän aikana Peltola saattaa kuunnella kolmesta kuuteen tuntia luentoja istuen samalla päivätöissään traktorin hytissä.

– Englanninkielistä aineistoa on tarjolla paljon. Harvardin ja MIT-yliopiston professorien näkemyksiä pääsee kuulemaan helposti. Kuuntelen niitä, koska tieteeseen pohjautuva keskustelu kiinnostaa minua, Peltola sanoo.

Toiveena rauhallisempi keskustelu

Sakari Peltola ajattelee, että suomalaiset viljelijät ovat valveutuneita ympäristöasioissa.

Uskotko, että maanviljelijät ennättävät ajattelemaan ympäristöä edistäviä ratkaisuja omien kiireidensä keskellä?

– Se on hyvä kysymys. Luulen että enemmän kyse on valinnasta. Aina voi tulla taloudellisia paineita, jotka voivat työntää viljelijän tuotantomuotoon joka ei välttämättä ole hänen itsensä mielestä paras.

Kasvojentunnistusohjelmien käytön vastustajat ovat saaneet lisää tuulta purjeisiinsa uudesta tutkimuksesta, joka tyrmää Lontoon poliisin koekäyttämän ohjelman virheellisiä tunnistuksia tekevänä.

Essexin yliopiston tutkijat havaitsivat, että heidän tutkimissaan tapauksissa vain joka viides ohjelman tunnistama ihminen oli todellisuudessa rikosepäilty, kertovat brittilehti The Guardian ja uutiskanava Sky News.

Tutkijat saivat tutustua aineistoihin kuudesta tapauksesta, joissa poliisi oli koekäyttänyt kasvojentunnistusohjelmaa julkisella paikalla löytääkseen väkijoukosta epäiltyjä.

Ohjelma tunnisti toistuvasti virheellisesti ihmisiä, mikä johti siihen, että poliisi pysäytti heidät väärin perustein.

Tutkijat ovat huolissaan myös siitä, että käyttämällä kasvojentunnistusohjelmaa julkisilla paikoilla tarkkaillaan ihmisiä, joita ei etsitä rikoksista epäiltyinä. He epäilevät, ettei tällainen valvonta ole sopusoinnussa yksityisyyttä sekä ilmaisun- ja mielipiteenvapautta suojaavien lakien kanssa.

42 tunnistusta, 8 etsintäkuulutettua

Scotland Yard päästi tutkijat tutustumaan kuuteen kesäkuun 2018 ja helmikuun 2019 välillä tehtyyn kokeiluun. Valvontakamerat oli asennettu pakettiautoihin tai pylväisiin. Tunnistusohjelma skannasi väkijoukossa olevien ihmisten kasvoja ja vertasi niitä poliisin tarkkailulistalla oleviin kuviin.

Ohjelma tunnisti 42 ihmistä, joista poliisi pysäytti 22. Vain kahdeksan oli etsintäkuulutettuja, osa vakavista rikoksista. Neljää tunnistettua ei löydetty, joten heidän osaltaan tutkijat eivät tiedä, osuiko ohjelma oikeaan.

Loppuja ei epäilty rikoksista. Jotkut pysäytetyistä olivat sellaisia, joita oli aiemmin epäilty rikoksista, mutta tapaus oli jo käsitelty oikeudessa.

Vikaa myös vertailulistassa

Tutkijoiden mukaan kokeilujen huonoon tulokseen oli useita syitä. Ensiksikin poliisi pysäytti liian hätäisesti ihmisiä tarkastamatta tunnistusta.

Lisäksi tarkkailulistat olivat osin vanhentuneita. Joukossa oli jo oikeudessa olleita ihmisiä sekä ihmisiä, joiden katsottiin olevan vaarassa tai haavoittuvaisia. Osassa tapauksista ei ollut selvää, miksi henkilö on listalla.

Tutkijat huomauttavat, että kasvojentunnistusohjelman käyttö julkisella paikalla merkitsee myös sitä, että kaikki paikallaolijat ovat poliisin tarkkailussa ja heiltä tulisi saada siihen suostumus.

Poliisi puolustautuu sillä, että se on ilmoittanut tarkkailusta kylteillä sekä Twitterissä. Tutkijat pitävät tätä kuitenkin puutteellisena tapana aidon suostumuksen hankintaan.

Tällaisella tviitillä Lontoon suuralueen poliisi ilmoitti kasvojentunnistuksesta joulukuussa:

Toukokuussa Britannian yleisradioyhtiön BBC:n kuvaajat ikuistivat tilanteen, jossa poliisit sakottivat miestä, joka kätki kasvonsa kasvojentunnistuskameralta. Tutkijoiden mukaan kameran välttelyn pitäminen epäilyttävänä nakertaa ajatusta kuvattavien suostumuksesta.

He pitävät hyvin mahdollisena, että jos asia vietäisiin oikeuteen, kasvojentunnistusohjelman käyttö tuomittaisiin laittomana.

He myös huomauttavat, että vaikka heidän tutkimuksensa keskittyi poliisiin, ohjelmien käyttö on paljon laajempaa yksityisellä sektorilla.

Kasvojentunnistusohjelmat eivät myöskään ole niin puolueettomia kuin kuvittelisi.

Viime vuonna tehdyssä yhdysvaltalaistutkimuksessa todettiin, että Microsoftin, IBM:n ja kiinalaisen Face++:n ohjelmat tekivät eniten virheitä tunnistaessaan mustaihoisen naisen. Ne olivat todennäköisimmin oikeassa tunnistaessaan valkoihoisen miehen.

Myös Britanniassa on havaittu, että ohjelma voi tehdä enemmän virheitä tummaihoisten ja vähemmistöihin kuuluvien tunnistamisessa, kertoi BBC toukokuussa.

Lontoon poliisi on kokeillut kasvojentunnistusohjelmaa vuodesta 2016 lähtien suurissa yleisötilaisuuksissa. Kokeiluja on tehty tähän mennessä kymmenen.

Vastaavia kasvojentunnistusohjelmia on käytössä myös Manchesterin, Leicesterin ja Etelä-Walesin poliiseilla. Walesissa ohjelmalla tarkkaillaan muun muassa viikonloppuna Swansean ilmailunäytökseen osallistuvia.

Kasvojentunnistusohjelmia käyttävät Britanniassa myös esimerkiksi ostoskeskukset. Ohjelmat rekisteröivät asiakkaiden sukupuolen, ikäryhmän ja jopa mielialan.

Oikeusjuttuja vireillä

Kansalaisjärjestö Big Brother on haastanut Lontoon poliisin oikeuteen kasvojentunnistuksen käytöstä. Järjestön johtaja Silkie Carlo pitää tuoretta tutkimusta merkittävänä.

– Nyt ainoa kysymys on, milloin Lontoon poliisi sitoutuu lopettamaan kasvojentunnistuksen käytön, Carlo sanoo Sky Newsille.

Kansalaisoikeusjärjestö Liberty on puolestaan nostanut oikeusjutun asiasta Etelä-Walesin poliisia vastaan. Järjestö on kutsunut kasvojentunnistusta teknologiaksi, joka tuhoaa oikeuden yksityisyyteen ja pakottaa ihmiset muuttamaan käyttäytymistään.

Kasvojentunnistusohjelmien käytöä vastaan puhunut konservatiivinen kansanedustaja David Davis sanoo tutkimuksen osoittavan, että kasvojentunnistusteknologia voi johtaa vääriin pidätyksiin ja tuomioihin. The Guardianin haastatteleman Davisin mielestä tällaiset kokeilut pitää lopettaa, kunnes niistä on keskusteltu kunnolla ja säädelty laissa.

Kasvojentunnistus on puhuttanut myös muualla. Esimerkiksi Yhdysvaltain kongressin valiokunta tenttasi kesäkuussa liittovaltion poliisia FBI:tä ja liikenneturvallisuushallintoa kasvojentunnistuksesta lentokenttien turvatarkastuksissa.

Tekniikka on käytössä yli kymmenellä Yhdysvaltain lentokentällä. Sen on mainostettu helpottavan ruuhkia. Valiokunta on kuitenkin huolissaan riskeistä, joita se aiheuttaa ihmisten yksityisyydelle.

Julkisuudessa on puhuttanut myös muun muassa poptähti Taylor Swiftin tapaus. Swiftin faneja tarkkailtiin kasvojentunnistusohjelmalla stalkkereiden tunnistamiseksi.

"Ihmiset odottavat tätä meiltä"

Lontoon ja Etelä-Walesin poliisit käyttävät japanilaisen NEC:n teknolgiaa. Lontoon poliisin päämaja Scotland Yard puolustaa kokeiluja ja väittää kasvojentunnistusohjelman onnistuneesti tunnistaneen etsintäkuulutettuja rikollisia.

Poliisin mukaan ihmiset odottavat heiltä uuden teknologian kokeilemista.

Poliisi myös kiistää, että ohjelman onnistumisprosentti on huono. Sen mukaan virheellisiä tunnistuksia on vain 0,1 prosenttia. Poliisi kuitenkin käyttää erilaista laskentatapaa. Se laskee virheellisten tunnistusten osuuden kaikista niistä kasvoista, joiden kuva ohjelmaan syötetään.

Sisäministeriö puolustaa niin ikään poliisin kokeiluja ja sanoo uskovansa, että niille on riittävät lailliset perusteet. Ministeriö selvittää kuitenkin biometristen tunnisteiden käytön valvontaa.

Aiheesta aiemmin:

Jouluostoksilla Lontoossa? Hymyile, poliisi seuraa liikkeitäsi kasvontunnistusohjelmalla

Taylor Swift skannaa faniensa kasvot tunnistaakseen stalkkerit – jopa teknologiajätit huolestuivat järjestelmien mahdollisuuksista

“Lapset on haettava kotiin. Se on velvollisuus.”

Näin ruotsalainen Patricio Galvez vastasi maanantaina kun kysyin, "mitä Suomen pitäisi tehdä Syyriassa oleville suomalaislapsille”.

Galvez haki hiljattain seitsemän lastenlastaan Syyrian al-Holin pakolaisleiriltä. Lapset olivat leirillä, koska heidän vanhempansa olivat liittyneet Isisiin ja kuolleet terroristijärjestön luhistuessa.

Al-Holin leirillä on kymmeniä tuhansia lapsia. Satoja on jo kuollut leirillä riehuviin tartuntatauteihin. Kun Galvez löysi omat lapsenlapsensa, nämä olivat niin aliravittuja, että isoisän tuomat vaatteet roikkuivat heidän päällään.

Siksi ei yllätä, että Galvez ihmettelee, miksi Eurooppa ei riennä lasten apuun.

Me onnekkaammat voimme pohtia asiaa kyynisemmällä otteella.

Käsillä oleva ongelma on ennakoitu jo vuosia sitten.

Suojelupoliisi on selvitellyt leirillä olevien taustoja. Sisäministeriö on laatinut suunnitelman siitä, miten palaajien kanssa toimitaan. Poliisi, sosiaalitoimi ja muut viranomaiset ovat valmistautuneet heidän paluutaan varten.

Lasten oikeuksien kantilta asia on selvä: Lapset ovat hengenvaarassa, joten heidät tulisi pikimmiten järjestää turvaan. Vajaa puolet suomalaisista on samaa mieltä. Leiriä hallinnoivat Syyrian kurdit toivovat lasten kohtalosta pikaista ratkaisua.

“Lapsiystävällistä Suomea” rakentava Antti Rinteen hallitus kuitenkin ilmeisesti edelleen selvittää, mitä asian eteen tulisi tehdä.

Miksi?

Koska pelkkien lapsien hakeminen tuskin on mahdollista.

Lapset pitäisi erottaa vanhemmistaan, mikä edellyttää huostaanottopäätöksiä

Al-Holin leirin lapsista suurin osa ei ole Galvezin lastenlasten tapaan orpoja. Heidän vanhempansa todennäköisesti vastustavat lasten hakemista Eurooppaan, elleivät pääse mukaan.

Lapset pitäisi siis erottaa vanhemmistaan, mikä edellyttää huostaanottopäätöksiä. Se on lastensuojelulaissa viimesijainen vaihtoehto. Huostaanotto voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun lapsen olosuhteet uhkaavat lapsen terveyttä.

On selvää, että vanhemmat ovat saattaneet lapsensa hengenvaaraan viemällä heidät Lähi-itään sodan keskelle.

Lastensuojelulaki lähtee kuitenkin siitä olettamuksesta, että virheitä tehnyt vanhempi voi parantaa tapansa. Heidän mahdollisten rikostensa arviointi on oikeuslaitoksen, eikä lastensuojeluviranomaisen tehtävä.

Huostaanottopäätöksiä ei tehdä könttänä suurille ihmisjoukoille. Päätös perustuu aina yksittäisen lapsen ja vanhemman tilanteen arviointiin. Tätä arviointia ei voi tehdä Suomesta käsin.

Suomen lastensuojeluviranomaiset eivät edes tiedä, keitä päätökset koskisivat, koska suuri osa al-Holin leirin lapsista ei ole syntynyt Suomessa.

Vaikka viranomaisilla olisikin tarkat tiedot, heillä ei ole toimivaltaa Suomen rajojen ulkopuolella. Ulkomailla tehty huostaanotto tehdään yhteistyössä paikallisen viranomaisen kanssa, jota kurdien hallinnoimalla al-Holin leirillä ei ole.

Tiivistettynä: Jos toimitaan lastensuojelun pelisääntöjen mukaan, lapsia on vaikea tuoda nopeasti turvaan ilman, että autetaan myös vanhempia.

Tästä päästään ongelman poliittiseen puoleen.

Onko lasten turvallisuus tärkeämpää kuin mahdollinen turvallisuusriski?

Jos leirillä olevat aikuiset tuodaan Suomeen, otetaan riski siitä, että osa heistä jatkaa radikalisoitumistaan ja verkostoitumista muiden ääri-islamistien kanssa.

Väkivaltaiseen äärijärjestöön liittyneiden hakeminen turvaan on turvallisuuspoliittisesti ongelmallinen viesti. Se on ongelmallista myös populistiselta kantilta, sillä suomalaisten ylivoimainen enemmistö vastustaa ajatusta.

Jos lapset jätetään oman onnensa nojaan, he saattavat radikalisoitua leirillä vanhempiensa kanssa. Tai pahimmillaan kuolla ripuliin.

Ihmiskohtaloina laskettuna ongelma on pieni. Ylen tietojen mukaan al-Holin leirillä on 33 suomalaislasta. Kurdihallinnon mukaan vähemmän.

Moraalinen kysymys on kuitenkin suuri.

Kumpi on tärkeämpää?

Suomalaisten lasten turvallisuus, vai Suomen turvallisuus, jota lasten vanhemmat mahdollisesti uhkaavat?

Tällaisia kysymyksiin ei ole mukava vastata. Todennäköisesti juuri siksi hallitus on jättänyt kysymyksen ilmaan.

Lue myös:

Jo viisi kantelua oikeuskanslerille Isis-leirin suomalaisten lasten ja naisten palauttamisesta

SPR:n Kalle Löövi: Al-Holin leirin raa'at olot voivat radikalisoida – vesi vähissä, monet lapset pahasti traumatisoituneita ja sairaita

Suomen viranomaiset ovat keskustelleet kurdien kanssa Isis-leirin suomalaisista: "Sisäministeriössä oli paljon kysyttävää"

Katso video: Ruotsalaisisoisä kuvailee al-Holin Isis-leirin olosuhteita Ylelle: “Lapset ovat kokeneet todellisen helvetin”

Ministeriö: Al-Holin leirillä olevien lasten hakeminen ei onnistu ilman äitien lupaa – "Sieltä puuttuu toimiva viranomainen"

Ranskan kuningas Ludvig IX, katolilaisille Pyhä Ludvig, johti vuonna 1270 joukkonsa ristiretkelle kohti Pyhää maata, mutta kuoli jo ensimmäisessä etappipaikassa Tunisiassa.

Hänen on uskottu kuolleen ruttoon, mutta tuore tutkimus paljasti syyksi sen, että hän ei ilmeisesti halunnut syödä muuta kuin Ranskasta mukaan otettua ruokaa.

Ludvigin uskolliset joukot toivat hänen ruumiinsa Tunisiasta Pariisiin. Kansainvälinen tutkimus perustuu hänen leukaluuhunsa.

Väärä vinkki vei tuhoon

Ristiretken ensimmäiseksi kohteeksi valittiin Tunisia, koska Ludvig oli kuullut, että sen hallitsija olisi taivuteltavissa tai ainakin pakotettavissa kristinuskoon.

Ludvigin saama vihje oli väärä. Tunisin kaupunki oli valmistautunut piiritykseen hyvin, joten ristiretkeläisten matka jumittui heti alkuunsa eikä koskaan jatkunut Egyptiin, kuten oli suunniteltu.

Tunisiassa oli kuumaa, ja puhtaasta juomavedestä kerrotaan olleen niin paha pula, että lavantauti tappoi ristiretkeläisiä.

Myös Ludvig sairastui, mutta aikalaisten kuvaamat oireet eivät vastaa lavantaudin eivätkä myöskään ruton oireita.

Selvät oireet

Kuninkaan kerrottiin sylkeneen hampaita ja ikenien palasia. Sellaista tapahtuu keripukin viimeisessä vaiheessa ennen kuolemaa.

Diagnoosi tuntui kuitenkin mahdottomalta Tunisiassa, jossa oli saatavilla vihanneksia ja hedelmiä.

C-vitamiinin puutteesta johtuvasta keripukista tullevat useimmilla mieleen entisaikojen merimiehet, jotka eivät pitkillä ja hitailla matkoillaan päässeet käsiksi tuoreisiin hedelmiin tai vihanneksiin.

Kokonaisia miehistöjä sairastui niin, ettei heistä ollut enää töihin, ja monet merimiehistä jopa kuolivat.

Suomessakin aikoinaan yleinen kevättalven tauti on edelleen vakava terveysuhka köyhissä maissa ja pakolaisleireillä. Yhdysvalloissa ja Australiassa keripukin on havaittu olevan yleistymässä uudelleen vähävaraisten joukossa.

Ruokavalio vääristi luun ajoitusta

Ludvigin kohtaloa selvittääkseen tutkijat tekivät leukaluulle ensin radiohiiliajoituksen. Se tuotti uuden päänvaivan: luu näytti olevan 50 vuotta liian vanha ollakseen kuulunut Ludvigille.

Tutkijat päättelivät kuitenkin, että hurskaudestaan kuulun kuninkaan ruokavalio vääristi radiohiiliajoitusta. Hänen tiedetään syöneen pääasiassa kalaa. Merestä saadussa ruoassa on vähemmän radiohiiltä kuin maan elävissä.

Lihan syömisestä pidättäytyminen oli katolisessa kirkossa nöyryyden symboli, koska liha on varakkaiden ruokaa. Liha-ateriasta saadusta nautinnosta kieltäytymistä pidettiin niin ikään Jumalalle mieluisena.

Lisävakuutta luun kuulumisesta Ludvigille saatiin vertaamalla luuta hänestä tehtyihin patsaisiin. Leuan muoto osoittautui samanlaiseksi.

Keripukin syy oli arvoitus

Tutkijat totesivat nopeasti, että pitkälle edenneelle keripukille tyypilliset merkit ovat luussa hyvin selvät, mutta taudin syy hämmensi heitä, koska kuninkaalla olisi heidän nähdäkseen ollut hyvät mahdollisuudet saada C-vitamiinia Tunisiassa.

Hänen puolustuksekseen on kuitenkin sanottava, ettei keripukin syy ollut tiedossa vielä satoihin vuosiin.

Elias Lönnrot kirjoitti vielä 1850-luvulla talonpojille suunnatussa lääkärikirjassaan, että "alkunsa saapi tauti kylmästä, nuoskiasta, saastaisesta ilmasta; näkylästä, suolaisesta ruuasta; laiskuudesta ja työttömyydestä."

Näkylä tarkoittaa ruokaa, joka sulaa mahassa huonosti.

Keripukin oireita ovat väsymys ja alakulo, verta vuotavat ikenet ja irtoavat hampaat, verenpurkaumat iholla ja ohenevat hiukset.

Tutkimusta johtanut ranskalainen oikeuspatologi Philippe Charlier arvelee, että Ludvig vei hurskaudenosoituksensa liian pitkälle. Hänellä oli tapana määrätä itselleen erilaisia rangaistuksia. Paastoaminen oli yksi niistä, eikä hän siis näytä tarttuneen paikallisiin luonnonantimiin.

Lisäksi ristiretkeläisten logistiikka petti, Charlier päättelee. Retkelle ei ollut valmistauduttu kyllin hyvin. Ainakin hedelmät ja vihannekset olivat jääneet pakkaamatta mukaan.

Ludvig ei ollut ainoa kuolonuhri. Tunisin piirityksessä menehtyi jopa kuudesosa ristiretkeläisarmeijasta, myös Ludvigin poika Jean-Tristan. Hänen kuolinsyykseen on oletettu lavantauti, mutta uusien tietojen valossa hänkin saattoi kuolla keripukkiin.

Aikalaiskronikoitsija Jean de Joinville kertoi, miten lääkäreinä toimineet parturit joutuivat leikkaamaan kuollutta kudosta miesten ikenistä, jotta he pystyivät edes miten kuten pureksimaan heille tarjotun lihan.

"Oli sääli kuulla, miten sotilaat huusivat ja itkivät kun naiset synnytystuskissa", de Joinville kirjoitti.

Kuolinisku bakteerilta?

Journal of Stomatology, Oral and Maxillofacial Surgery -lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa arvellaan, että Ludvigille antoi lopullisen kuoliniskun jokin bakteeri, kun keripukki oli ensin vienyt hänen elimistöltään vastustuskyvyn.

Ruttoon tutkijat eivät usko. Tuo historiankirjoissa esiintyvä vanha diagnoosi on huolimaton käännösvirhe, Charlier sanoo.

Bakteeritulehduksen syy tai mahdollinen loinen saattaa selvitä jatkotutkimuksissa. Tähän päivään on nimittäin säästynyt myös osa Ludvigin mahasta. Se leikeltiin ja keitettiin viinissä ja yrteissä, jotta se säilyisi matkalla Tunisiasta Pariisiin.

Hurskauden lisäksi aikalaiset ovat kertoneet Ludvigin olleen muun muassa luonteeltaan äkkipikainen, taiteiden ja kirjallisuuden ystävä sekä eloisa keskustelija.

Ludvigin ruumis tuotiin siunattavaksi Notre Dameen ja haudattavaksi muiden kuninkaiden tavoin Saint-Denisin luostarikirkkoon. Ihmisten kerrotaan polvistuneen kaikkialla saattueen taittaessa pitkää matkaansa halki Etelä-Euroopan, sillä häntä palvottiin jo tuolloin pyhimyksenä.

Vuonna 1297 paavi teki siitä virallista. Samaa kunniaa ei saanut kukaan muu Ranskan kuninkaista.

Yhdysvaltojen presidentin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton kiittelee vuolaasti Britanniaa supertankkerin pysäyttämisestä Gibraltarilla.

Tankkerin epäiltiin olleen matkalla Syyriaan lastinaan raakaöljyä. Aluksen epäiltiin rikkovan EU:n Syyrian-vastaisia pakotteita.

Gibraltarin poliisi ja tulliviranomaiset pysäyttivät aluksen torstaina Britannian laivaston avustuksella.

John Bolton kehui Britannian toimia loistavaksi uutiseksi ja sanoi, että Yhdysvallat liittolaisineen estää Iranin ja Syyrian hallintoja hyötymästä laittomasta kaupasta.

Iran puolestaan piti tankkerin pysäyttämistä laittomana ja kutsui Britannian suurlähettilään kuultavaksi asian takia.

Norjan entinen kalastusministeri Svein Ludvigsen on saanut viiden vuoden vankilatuomion kolmen turvapaikanhakijan vuosia jatkuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Syyttäjän mukaan 72-vuotias Ludvigsen käytti väärin asemaansa suhteessa haavoittuvassa asemassa oleviin uhreihinsa ja hyväksikäytti seksuaalisesti kolmea nuorta miestä.

Hyväksikäyttö tapahtui oikeuden mukaan vuosina 2011–2017. Uhrit ovat nyt 25–34-vuotiaita.

Uhrit kertoivat oikeudessa, että Ludvigsen oli tarjonnut heille asunnon ja työtä seksuaalisia palveluksia vastaan. Kaksi kolmesta uhrista kertoi uskoneensa, että heidän oleskelulupansa saatettaisiin perua, jos he eivät suostuisi Ludvigsenin pyyntöihin.

Nyt eläkkeellä oleva Ludvigsen on kiistänyt tehneensä mitään laitonta. Hän myönsi oikeudessa harrastaneensa yhden miehistä kanssa seksiä kolme kertaa, mutta yhteisymmärryksessä.

Ludvigsen aikoo asianajajansa mukaan valittaa tuomiosta.

Helleaallot ovat tappaneet Intiassa tänä kesänä yli sata ihmistä, ja niiden ennustetaan lisääntyvän tulevina vuosina.

Tyypillisesti tukahduttavat helteet osuvat Intiassa maalis- ja heinäkuun väliselle ajalle ja ne hellittävät, kun monsuunisadekausi alkaa. Viime vuosien aikana helleaaltokausia on ollut entistä useampia ja ne kestävät pidempään. Uutiskanava CNN:n tuoreessa artikkelissa asiantuntijat esittävät huolensa siitä, etteivät tietyt alueet ole tulevaisuudessa enää asuinkelpoisia.

Yhdysvaltalainen Massachusetts Institute of Technology (MIT) on tutkinut ihmisen selviytymistä kahdessa eri tulevaisuuden ilmastoskenaariossa. Ensimmäisessä maailman keskilämpötila nousisi 4,5 celsiusasteella tämän vuosisadan loppuun mennessä. Toisessa, huomattavasti optimistisemmassa skenaariossa keskilämpötila nousisi 2,25 celsiusasetta vuoteen 2100 mennessä.

Molemmat edellisistä esimerkeistä ylittävät Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, joissa sitouduttiin pitämään maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa celsiusasteessa.

Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että optimistisemmassa ennusteessa koko Etelä-Aasia pysyisi ihmiselle asuinkelpoisena vielä vuonna 2100.

Asianlaita on kuitenkin toinen pessimistisemmässä skenaariossa, jossa päästöjä tuotettaisiin maailmalla nykyiseen tahtiin. Tuolloin Koillis-Intiassa sijaitsevalla Chota Nagpurin ylänköalueella sekä Bangladehissa ihminen ei voisi enää selviytyä.

Myös useilla muilla Etelä-Aasian väkirikkailla alueilla lähestyttäisiin kyseisen ennusteen mukaan rajaa, jolloin eläminen muuttuisi mahdottomaksi. Näihin alueisiin kuuluvat muun muassa Gangesin jokilaakso, Intian koillis- ja etelärannikko sekä Sri Lankan pohjoisosat.

Ihminen lopettaa hikoilun suuressa ilmankosteudessa – ja kuolee

MIT perustaa laskelmansa ihmisen selviytymiseen alueilla niin kutsuttuun märkälämpötilaan (wet bulb temperature), joka kertoo kuumuuden ja kosteuden yhteisvaikutuksen.

Suomen viime kesän helteiden aikaan Helsingin Sanomat käsitteli märkälämpötilaa ja sen tappavaa vaikutusta ihmiseen.

Suuressa ilmankosteudessa ihmiskeho ei pysty jäähdyttämään itseään hikoilemalla. Yli 35 asteen märkälämpötilassa keho ei pysty enää poistamaan aineenvaihdunnan tuottamaa lämpöä, ja kehon ydinlämpötila alkaa nousta. Jo muutama tunti 35 asteen märkälämpötilassa tappaa hyväkuntoisenkin ihmisen.

Alueet, joita uhkaa tulevaisuudessa asuinkelvottomuus helteiden vuoksi, ovat jo valmiiksi haavoittuvaisia. Esimerkiksi Koillis-Intiassa sijaisevat miljoonakaupungit Patna ja Lucknow ovat köyhiä, tiiviisti asutettuja ja täysin riippuvaisia maataloudesta ja kalastuksesta. Kaupungeissa asuu yhteensä neljä miljoonaa ihmistä.

Hongkongin tieteiden ja teknologian yliopiston apulaisprofessori Eun Soon maalailee synkkää tulevaisuudenkuvaa, jos kasvihuonepäästöjen tuottamista jatketaan nykyiseen tahtiin.

– Silloin on suuri riski, että yksi maailman asutetuimmista alueista altistuu tappaville helleaalloille, Soon varoittaa.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan Intia kuuluu niihin maailman maihin, joiden ennustetaan kärsivän eniten ilmastonmuutoksesta.

Lisää aiheesta:

CNN: Are parts of India becoming too hot for humans?

HS (2018): Tämän kesän helle on tukalampi kuin vuosi­sadan kuumin päivä – korkea märkä­lämpötila estää hien haihtumista ja voi olla ihmiselle tappava

Intian alkukesä oli kuivin vuosiin – monsuunikaudesta toivotaan pelastusta sadolle

Video: Tornado iski Kiinaan, miljoona määrätty evakkoon rankkasateiden vuoksi Japanissa – Sää aiheuttaa murheita ympäri maailman

Päivällä noin kello 13.30 AndyPyro on ollut livenä puolen tunnin ajan. Nimimerkin takana on Anssi Huovinen, joka on juuri aloittanut työpäivänsä, eli käynnistänyt suoran lähetyksen omasta huoneestaan tietokoneen ääressä.

Paikan päällä Utajärvellä Huovinen siemailee vielä aamukahviaan ja pelaa samalla World of Warcraft -peliä. Ruudun toisella puolella sadat ihmiset katsovat, kun Huovinen pelaa ja selostaa arkipäiväisistä asioista sekä vastailee katsojien tervehdyksiin ja hyvän huomenen toivotuksiin.

29-vuotias Huovinen kertoo, että viime yönä työpäivä venyi aamuneljään saakka. Hänelle hyvin tyypilliseen tapaan. Huovinen on ammatikseen Twitch-striimaaja ja voi siten määritellä itse omat työaikansa.

– Jos tällaisesta työstä olisin tiennyt kuusitoistavuotiaana, olisin varmasti ollut valmis antamaan vaikka oikean käteni, että saisin tehdä sitä ammatikseni, Huovinen naurahtaa.

Tuon haaveen Huovinen toteutti vuonna 2017, kun hän lopetti päivätyönsä myyjänä ja alkoi keskittyä pelkästään striimaamiseen. Koulutukseltaan hän on kokki, mutta alan töissä Huovinen ei ole ollut päivääkään.

– Striimaamisesta alkoi tulla sen verran rahaa, että myyntityöstä saadut tulot jäivät jalkoihin. Sama oli sitten hakata sitä rautaa täysillä ja jättää päivätyöt pois.

Rikokset vaihtuivat tietokonepeleihin

Tie tähän pisteeseen on kuitenkin ollut kivinen. Huovisella on takanaan vaikea lapsuus ja rankka, eri puolilla Suomea laitoksissa vietetty nuoruus.

Kun Huovinen oli vielä pieni, hänen isänsä jätti perheen. Jo lapsuudessa Huovinen teki ensimmäiset rötöksensä. Nuoruuteen liittyi niin asuntomurtoja kuin autovarkauksiakin sekä lukuisia pienempiä rikoksia. Hän ajautui laitoskierteeseen.

Seitsemäntoistavuotiaana elämä järkkyi, kun auto-onnettomuudessa kuolivat samanaikaisesti Huovisen hyvä ystävä ja tyttökaveri.

Lopulta levoton nuori lähetettiin Muhokselle Pohjolakotiin ja edelleen Utajärvelle. Huovinen uskoo, että juuri ympäristön vaihtuminen kaupunkien vilskeestä oli keskeinen tekijä hölmöilyn loppumisessa.

– Sain kavereita, joita se sekoilu ei kiinnostanut lainkaan. Heidän avullaan opin pitämään hauskaa ihan tavallisilla asioilla, kuten urheillen ja tietokonepelejä pelaten.

Twitchistä haetaan oikotietä onneen

Tietokonepelien pelaaminen osoittautuikin hyväksi harrastukseksi, sillä nykyään Huovinen pelaa ammattilaistasolla PlayerUnknown’s battlegrounds -peliä, eli Pubgia.

Huovinen kuitenkin mieltää itsensä enemmän striimaajaksi kuin ammattipelaajaksi. Striimaamisesta hän saa pääsääntöiset tulonsa.

Hän on striimannut Twitch-suoratoistopalvelussa viisi vuotta. Kaikki alkoi siitä, kun hänen videopeleistä tuttu kaverinsa kertoi omasta striimaamisestaan.

– Se juttu kiinnosti heti niin paljon, että piti päästä itsekin kokeilemaan, Huovinen kertoo.

Nykyisin parhaimmillaan jopa tuhansia samanaikaisia katsojia viihdyttävä Twitch-tähti sanoo, että juuri uteliaisuus vei hänen kanavaansa ja uraansa striimaajana eteenpäin.

– Twitch oli silloin vielä aika pieni alusta. Ei minulla ollut hajuakaan, että voisin sillä joskus saada leivän pöytään. Nykyään moni lähtee sen kautta hakemaan rahaa ja kuuluisuutta, mutta itse teen tätä edelleen siksi, että nautin siitä.

Lähetyksiä niin saunasta kuin tien päältä

Viime aikoina IRL-striimit ovat kasvattaneet suosiotaan Twitchissä. IRL tulee sanoista in real life, eli vapaasti suomennettuna oikean elämän striimaamista.

Nämä striimit näyttävät kaikkea pelaamisen ulkopuolelta. Striimaaja voi napata kameran mukaansa ulkomaanmatkalle, illanviettoon tai vain jutella katsojiensa kanssa tietokoneen ääressä.

Anssi Huovisen IRL-striimit ovat olleet erityisen suosittuja. Hän on muun muassa striimannut lähes ympärivuorokautisesti reissun, jolla hän kiersi Suomea. Todellinen menestys oli reissu Japaniin, jota seurasi parhaimmillaan jopa kuusi tuhatta katselijaa. Tavallisemmin Huovisen IRL-striimit keräävät noin 2 000 reaaliaikaista katsojaa.

Paljon katsojia ovat keränneet myös suorat lähetykset saunasta, utajärveläisestä baarista ja kaupungissa vietetyistä railakkaista illoista krapula-aamuineen. Etenkin sauna-striimit ovat herättäneet kiinnostusta ja hämmästelyä ulkomaalaisten katsojien keskuudessa.

– On siinä varmasti ihmettelemistä ja eksotiikkaa, kun suomalainen äijä istuu 110-asteisessa saunassa, heittää vettä kiukaalle ja sanoo vielä nauttivansa siitä, Huovinen naureskelee.

Huovisen katsojat nappaavat striimeistä erityisen hauskat pätkät talteen. Suosituimpien videoiden joukosta löytyy vaikuttavien pelisuoritusten lisäksi huvittavia kohtaamisia ulkomailla, hervottomia naurukohtauksia milloin mistäkin syystä sekä lennokkaita hyppyjä lumihankeen ihon vielä höyrytessä saunan jäljiltä.

Suomen Elektronisen Urhelun Liiton puheenjohtaja Joonas Kapiainen kertoo, että Twitchiin syntyi hiljalleen kysyntää arkiselle sisällölle ja kevyelle juttelulle. Lopulta ilmiöstä kehkeyty Twitchiin oma kategoria. IRL-striimit ovat tulleet perinteisten pelistriimien rinnalle.

Hänen mukaansa Twitchin erikoisuus ja hyvä puoli on siinä, että katsoja voi osallistua lähetykseen kommentoimalla.

Huovinen ei halua esittää lähetyksissään mitään tai vetää roolia. Jos häntä ärsyttää jokin, se näkyy myös striimissä. Toisinaan Huovinen väittelee jopa kärkkäästi keskustelijoidensa eli chatin kanssa.

– Olen suorana monta tuntia putkeen, joten olisi raskasta yrittää esittää siinä jotain. Katsojatkin pääsevät lähemmäs minua ja persoonaani, kun en peittele tunteitani, hän selventää.

Tasapaino katosi

Kun Huovinen teki vielä myyntityötä, oli tasapainoilu työn ja striimaamisen välillä hankalaa. Oikeastaan mitään tasapainoa ei ollut, vaan Huovinen striimasi vapaa-aikansa ja unet jäivät vähiin.

– Mä vaan vedin. Se homma vei mukanaan.

Kanavan kasvu oli Huovisen mukaan hidasta. Alkuun hän kertoo tehneensä lähetyksiä parille katsojalle. Viikon kuluttua katsojia saattoi olla viidestä kymmeneen. Luvut kasvoivat tasaisesti.

– Iso tekijä oli aktiivisuuteni. Striimasin koko ajan, joka päivä. Ihmiset näkivät, että olin onlinessa ja tulivat katsomaan, kuka siellä oikein koko ajan on paikalla.

Striimien kautta ihmiset oppivat tuntemaan Huovisen ja hän avasi itseään ja tarinaansa katsojille. Muutamista katsojista hänen kanavansa on kasvanut räjähdysmäisesti.

Huovisen OfficialAndyPyro-kanavalla on Twitchissä yli 220 000 seuraajaa. Seuraajista noin tuhat maksaa kuukaudessa viisi euroa siitä, että he tilaavat Huovisen kanavaa. Twitch ottaa summasta pienen osan.

Tilaajamäärä on ollut suurempikin ja vaihtelee Huovisen mukaan paljon riippuen siitä, millaista sisältöä hän tekee. Parhaimmillaan maksavia tilaajia on ollut yli neljätuhatta. Yleensä se pyörii tuhannen ja kahden tuhannen välillä.

Kapiainen kertoo, että tilaamalla kanavan katsoja saa muun muassa uniikkeja emojeita keskusteluun, voi osallistua keskusteluun myös silloin, jos striimaaja rajoittaa sen vain tilaajilleen ja toisinaan striimaajat myös pelaavat pelejä tilaajiensa kanssa.

– Perimmäinen tarkoitus tilaamisella on kuitenkin tukea sisällöntuottajaa, hän tarkentaa.

Huovinen paljastaa, että tilaaja- seuraajamäärien tietoiseen kasvattamiseen on omanlaisensa sisältö. Enää hän ei jaksa jatkuvasti vahdata, kuinka suuria luvut tarkalleen ovat.

– Minulla on vankka seuraajakunta, joten ei haittaa, vaikka välillä pelaan pelejä, jotka ei niin suurta yleisöä kiinnosta. Aina ei tarvitse vain miellyttää katsojia. Välillä pitää tehdä tasan sitä, mitä itse haluaa.

Kuka tahansa voi aloittaa, mutta harvasta tulee ammattilainen

Suomi-Twitchin yksi kärkinimistä haluaa menestyä työssään ja olla koko ajan isompi tekijä, eikä yritä peitellä sitä. Hän kuitenkin lisää, ettei ota mitään itsestäänselvyytenä.

– Usein istun striimin jälkeen terassilla tupakkaa polttaen ja mietin, moneltako huomenna työt aloittaisin. Siinä hetkessä tajuaa, kuinka onnekas onkaan.

Huovisen laskeskelee, että jo parisataa maksavaa tilaajaa riittää ainakin opiskelijalla itsensä elättämiseen. Pari hänen ystäväänsä tekevät sisältöä muutamalle sadalle tilaajalle ja katsojalle ja saavat sillä maksettua pakolliset menonsa

– Kuka tahansa voi tehdä tätä hommaa, mutta katsojat sen määrittävät, kuka saa striimaamisesta ammatin. Se vaatii joko pelitaitoja tai mielenkiintoista ja iskevää persoonaa. Tavallaan se on yhden henkilön tv-show.

Joonas Kapiainen selittää striimaamisen suosiota vertaamalla sitä reality-televisioon. Hänen mukaan striimaajista ja tubettajista on tullut esikuvia etenkin nuorille.

– Ihmisiä kiinnostaa, mitä toiset ihmiset tekevät. Twitchissä seurataan erityisesti henkilöitä, jotka ovat joko todella hyviä pelaamaan tiettyä peliä tai ovat viihdyttäviä persoonia, Kapiainen selventää.

Tilaajien, mainostulojen ja sponsorisopimusten lisäksi striimaajalle voi kertyä tuloja katsojien lahjoituksista. Lahjoittamalla rahaa he voivat vielä vahvemmin osallistua lähetykseen, koska lahjoituksen yhteydessä on mahdollista kirjoittaa viesti, jonka automaattinen tekstinlukija sanelee ääneen.

– Se voi toisinaan ajaa kiusallisiinkin tilanteisiin, kun bluetooth-kaiuttimesta raikaa katsojan viesti julkisella paikalla, Huovinen virnistää.

Suosion kasvu vaihtoi myös kielen

Huovisen suosio kasvoi jokin aika sitten siihen pisteeseen, että hän vaihtoi kielen suomesta englantiin.

– Jos olet hyvä tekemään vaikka muffinsseja, niin turha niitä on jäädä vain omalle kylälle myymään. Jos tässä ammatissa haluaa laajentaa Suomen ulkopuolelle, niin pitää tehdä englanniksi, Huovinen muotoilee.

Ihmiset ovat kyselleet Huoviselta, ärsyttääkö häntä, kun fanit tulevat kadulla kyselemään yhteiskuvia ja juttelemaan. Hän näkee asian itse kuitenkin vain positiivisena. Huoviselle se kertoo siitä, että hän on tehnyt omassa jutussaan jotain oikein.

Toisinaan sisällön luominen voi mennä hieman ylikin. Huovinen on kerran saanut seitsemän päivän pannan Twitchiin. Häntä oli jo pari vuotta aiemmin varoitettu sääntöjen rikkomisesta, kun Huovinen löi striimissään päänsä läpi kitarasta.

– Tiedän, miten temppu tehdään itseä satuttamatta, mutta ymmärrän, että rangaistus tuli, kun aiemminkin oli jo varoitettu. Otin sen loman kannalta. Viikko teki todella hyvää ja jaksoi painaa taas uudella energialla.

Muuten Huovinen ei kertomansa mukaan juuri lomaile. Striimi tulee mukana aina missä ikinä hän meneekin. Hän ei näe syytä olla laittamatta lähetystä päälle, koska viettää vapaa-aikaansa samalla tavalla kuin striimatessaan.

Huovisella on kotonaan kaksi pientä tytärtä. Hän ei kuitenkaan näe, että aikaa vievän työn ja perhearjen yhdistäminen olisi haasteellista.

– Silloin kun esikoinen syntyi, oli hieman raskaampaa. Saan tehdä töitä kotona, eivätkä lapset ehkä ymmärrä sitä, että isi tekee töitä, eikä vain istu koneella ja pelaa pelejä.

Huovisen tyttäret vilahtavatkin usein lähetyksessä. Lapsista vanhempi myös toisinaan pelaa Huovisen kanssa hänen vanhalla tietokoneellaan. Hieman outoa Huovisen mielestä on se, että tyttären koulukaverit tunnistavat hänet Twitchistä. Hän pitää omana kohdeyleisönään nuoria aikuisia.

– Sille en tietenkään mitään voi, että myös lapset katsovat lähetyksiäni. Olen laittanut kanavalleni ilmoituksen, joka kertoo, että sisältöni on tarkoitettu aikuisille, enempää en voi asiaan vaikuttaa.

Huovisen mielestä vastuu siitä, mitä sisältöä lapset sosiaalisessa mediassa kuluttavat on aikuisilla.

Nuorimpia ihmisiä Huovisen striimeistä karsinee se, että ne sijottuivat usein yömyöhälle. Ainakin ne kaikkein vauhdikkaimmat hetket. Työpäivät venyvätkin usein jopa kaksitoistatuntisiksi.

Hän silti arvostaa työnsä vapautta ja helppoutta. Tosin välillä striimaaminen käy henkisesti raskaaksi, jos pohtii liikaa sisältöä ja katsojien viihdyttämistä tai murehtii alan pysyvyyttä.

– Tie tähän pisteeseen on ollut ajoittain rankka, mutta nyt se palkitsee. Tämä on lopulta aika helppoa hommaa, kunhan ei ota asioita liian vakavasti. Minulle sopii paremmin, ettei aamulla tarvitse ajaa työpaikalle, vaan voin keittää kahvit ja istahtaa tietokoneelle.

Kiinnostaako sinua seurata IRL-striimejä? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue myös:

Jusa Tunturin työtä on pelata ja jutella mukavia netissä – pelistriimit ovat miljardibisnes, ja niiden suosio kasvaa hengästyttävää vauhtia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti puheensa kansallisen historian esittelyllä. Ideanaan se, että yhdysvaltalaisille mikään ei ole mahdotonta. Trump korosti myös kansan yhtenäisyyden merkitystä.

Historiallisessa kertauksessa käsiteltiin muun muassa kuussakäyntiä 50 vuotta sitten ja siitä siirryttiin tulevaisuuteen.

– Hyvin pian viemme Yhdysvaltain lipun myös Marsin pinnalle, Trump lupasi kuulijoilleen.

Historiaosion jälkeen presidentti kävi läpi merkittävimmät aselajit, ja jokaiseen osioon liittyi kyseisen aselajin lentokaluston ylilento.

– Yhdysvallat on tällä hetkellä mahtavampi kuin koskaan aikaisemmin, Trump totesi kuin yhteen vetona aselajien esitellylle ylivertaisuudelle maailmassa.

Yhdysvaltain itsenäisyyspäivän vietto sai osan kansasta närkästymään etukäteen. Rentoon juhlintaan ei ole ennen kuulunut politisointia eikä suurieleistä sotilasmahdin esittelyä, mutta torstaina asiaan tuli muutos.

Erityisesti monia yhdysvaltalaisia ärsytti etukäteen se, että presidentti Donald Trumppiti itsenäisyyspäivän puheen Lincolnin muistomerkin edustalla Washingtonissa. Presidentin puheen rekvisiittana oli muun muassa panssarivaunuja ja muuta sotilaallista kalustoa.

Presidentit eivät ole yleensä puhuneet itsenäisyyspäivänä Yhdysvalloissa, vaan valtionpäämies on pysytellyt poissa pääkaupungin juhlista, jotta juhlapäivä säilyisi amerikkalaisia yhdistävänä ja puoluepolitiikan yläpuolella olevana isänmaallisena juhlana.

Trumpin kannattajat puolestaan kiittivät presidenttiä jo etukäteen Yhdysvaltain sotilasmahdin korostamisesta.

Puhetilaisuuteen osallistui satojatuhansia ihmisiä.

Tässä ovat pienen pizzerian vaihtoehdot: olla Pizza-onlinessa, joka on noussut lyhyessä ajassa Suomen johtavaksi väyläksi tilata pizzoja netistä, tai katsoa miten myynti romahtaa.

Ylen selvityksen mukaan netin pizzanmyyntipalvelu Pizza-online on päässyt hyötymään tehokkaasti markkinajohtajan asemastaan.

Pizzerioiden omistajat pitävät yhtiön hinnoittelua yksipuolisena rahastuksena. Pizza-onlinen perimiin maksuihin kuluu Ylen selvityksen mukaan jopa 16–22 prosenttia myydyn pizzan hinnasta. Sitä voi verrata esimerkiksi yrittäjien maksamaan arvonlisäveroon, joka on 14 prosenttia.

– Ennen Pizza-onlinea teimme vähemmän töitä, mutta tienasimme työllä enemmän, sanoo Helsingissä toimivan Pizzataikurit-ravintolan omistaja Kazim Çekìç.

Useat yrittäjät kokevat olevansa lähes pakotetussa suhteessa Pizza-onlineen. Tyytymättömyys on suurinta pääkaupunkiseudulla, jossa pizzerioita on satoja ja kilpailu tiukinta.

Yrittäjien mukaan Pizza-onlinen tilauksista saatavat tulot eivät vastaa työmäärää. Pizza-onlinen mukaan hinnat ovat kohtuulliset ja palvelun käyttö vapaaehtoista.

Pizza-online on markkinan kuningas

Pizza-onlinesta on tullut pizzojen nettimyynnin ehdoton markkinajohtaja Suomessa.

Sivusto näkyy aktiivisen markkinoinnin ja suosion ansiosta aina, kun googleen kirjoittaa sanan "pizza".

Suomalaiset tilaavat valtaosan noutopizzoistaan Pizza-onlinen kautta. Esimerkiksi uutenavuotena sen kautta tilattiin yksi pizza joka sekunti.

Pizza-online pyörittää vain tilaussivustoa. Pizzojen kotiinkuljetuksen hoitavat palvelussa mukana olevat pizzeriat itse. Näin palvelu eroaa esimerkiksi sisarpalvelustaan Foodorasta tai Woltista, joiden lähetit myös kuljettavat ruoat perille.

Palvelu on Pizza-onlinea pyörittävälle Delivery Hero Finlandille erittäin kannattava.

Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017, jolloin yhtiön liikevaihto oli Asiakastiedon lukujen mukaan 44 miljoonaa euroa ja liikevoitto 3,4 miljoonaa euroa.

Liikevaihto ja tulos ovat kasvaneet viime vuosina hyvin nopeasti, jopa 20–30 prosentin vuositahtia.

Vuoden 2018 talousluvut on määrä julkistaa heinäkuun alussa.

Pizzan ostajalle palvelu on vaivaton.

Pizzan voi tilata oman sijainnin perusteella muutamalla klikkauksella. Hinta on sama kuin ravintolassakin, eikä palvelun käytöstä peritä lisäkuluja. Pizzan hinnan päälle tulee vain mahdollinen kotiinkuljetusmaksu.

Kaikki palvelumaksut jäävät pizzayrittäjien kontolle.

Jokaisesta myydystä pizzasta Pizza-online perii yrittäjältä 12–18 prosentin komission eli välityspalkkion sekä palkkiosta 24 prosentin arvonlisäveron, jonka yrittäjä voi vähentää verotuksessa.

Lisäksi Pizza-online on tuonut palveluun niin sanotun premium-lisäpalvelun. Sillä ravintola saa paremman näkyvyyden sivuston ylälaidassa, ja etenkin pääkaupunkiseudulla moni pizzeria maksaa premiumista ylimääräistä.

Premium-maksu on Ylen tietojen mukaan ravintolan sijainnista riippuen 400–600 euroa kuukaudessa eli noin 5 000–7 000 euroa vuodessa.

Yle teki Pizza-onlinen perimistä palkkioista esimerkkilaskelman, jossa on käytetty vantaalaisen esimerkkipizzerian helmi–maaliskuun tilitysten todellisia loppusummia.

Laskelman mukaan premium-asiakkaat maksavat Pizza-onlinen kautta myydyistä pizzoista 16–22 prosentin välityspalkkion. Sovittu perusvälityspalkkio on 12–18 prosenttia, minkä päälle tulee premium-maksu jaettuna koko myynnille.

Kahdeksan euron hintaisen peruspizzan kohdalla tämä tekee esimerkkitapauksessa 1,30–1,70 euroa. Päälle yrittäjä maksaa itse 14 prosentin arvonlisäveron, yhden euron, minkä jälkeen hinnasta on jäljellä 5,30–5,70 euroa.

Kymmenen euron pizzassa palkkiot voivat nousta yli kahden euron.

Mitä enemmän pizzoja myy, sitä halvemmaksi premium-maksu tulee. Joka tapauksessa maksu on usein kymmeniä senttejä pizzaa kohden. Jos yrittäjä myy 50 pizzaa päivässä eli 1 500 pizzaa kuussa, premium-maksu on 27–40 senttiä pizzaa kohden. Jos myy 100 pizzaa päivässä eli 3 000 pizzaa kuussa, maksu on 13–20 senttiä pizzalta.

Vastineeksi maksuista – premiumilla tai ilman – palvelu tarjoaa suositun myyntikanavan ja myös markkinoi sitä aktiivisesti.

Sinan Orhanlille riitti, ja hän kutsui muutkin mukaan

Vantaalaisen Pizza Time Leinelän omistaja Sinan Orhanli sai keväällä tarpeekseen.

Hän kutsui 30 pääkaupunkiseudulla toimivaa pizzayrittäjää kokoukseen. Se pidettiin huhtikuun puolivälissä erään toisen pizzayrittäjän ravintolassa Vantaalla.

Kokouksen asialistalla oli vain yksi aihe: Pizza-onlinesta eroon pääseminen.

– Istuttiin ja puhuttiin koko ilta, Orhanli kertoo ja näyttää kännykältään kuvia kokouksesta.

Yrittäjät pääsivät illan aikana suulliseen sopimukseen. Lauantaina 1. kesäkuuta koko porukka eroaisi yhtä aikaa Pizza-onlinesta. Kun kaikki lähtisivät, kenenkään ei tarvitsisi pelätä jäävänsä yksin.

Orhanli kirjoitti asiasta turkinkielisen Facebook-päivityksen ja sai lähes 200 peukutusta.

Mitä sitten tapahtui?

– Ei mitään. Se ei onnistunut. Yrittäjät pelkäsivät, että toiset jäävät kuitenkin Pizza-onlineen, ja jättäytyivät yksi kerrallaan pois sopimuksesta, Orhanli kertoo ja hymähtää.

Orhanlin ravintola on tyypillinen pieni pizzeria. Se sijaitsee Vantaalla kehäradan varressa, uuden asuinalueen ytimessä. Ravintola on uusi ja siisti, eikä lähikortteleissa ole kilpailijoita. Ikkunasta näkyy kauneushoitola ja tatuointiliike, seinän takana on ruokakauppa.

Listalla on peruskattaus jokaiselle suomalaiselle tuttuja pizzoja: Bolognese, Vegetariana, Dillinger. Pizzat maksavat 8,50–11 euroa, ja myös kebabia ja hampurilaisia saa.

Orhanli sanoo, että jos hän myy 8,50 euron hintaisen pizzan suoraan ravintolastaan, siitä jää työvoima- ja raaka-ainekulujen jälkeen käteen 3–4 euroa. Mutta jos pizzan myy Pizza-online, käteen jää 1–2 euroa vähemmän.

Orhanlin myynnistä noin 30 prosenttia tulee Pizza-onlinen kautta.

– Tiedän hyvin, että Pizza-onlineen kuuluminen on vapaaehtoista. Mutta ilman sitä on vaikea toimia. Mulla on töissä kaksi työntekijää, mutta mä ajattelen aina, että mulla on kolme. Yksi on Pizza-online, joka ottaa kuussa 2 000–3 000 euroa palkkaa, Orhanli sanoo.

Orhanli kritisoi Pizza-onlinea avoimesti nimellään ja kasvoillaan. Siinä hän on yksi harvoista.

Orhanli sanoo uskaltavansa puhua, sillä hän ei ole kaikkein heikoimmassa asemassa. Pizza Timesta on tullut pieni ketju: sillä on ravintolat myös Järvenpäässä ja Mäntsälässä. Neljättä Orhanli on suunnitellut Helsingin Pasilassa syksyllä avautuvaan kauppakeskus Triplaan.

Mutta hänkin sanoo, että yrittäjäkate tuntuu valuvan Pizza-onlinelle. Palvelu tuo tilauksia, mutta korvaus työstä on pienempi kuin omassa myynnissä. Yrittäjänvapaus katoaa, kun hän myy nettitilauksia pienellä katteella.

– Ollaan tosi pienellä voitolla. Olin ennen yrittäjäksi ryhtymistä pizzeriassa töissä, ja silloin mulla oli paremmat tulot kuin nyt. Nyt on vaikea pärjätä kunnolla, hän sanoo.

Orhanlillakin on niin sanottu premium-sopimus. Hän maksaa siitä välityspalkkioiden päälle 500 euroa kuukaudessa eli runsaat 6 000 euroa vuodessa.

Orhanli pitää maksua turhana, koska lähes kaikki kilpailijatkin maksavat premium-maksun. Maksamatta jättäminen olisi kuitenkin vielä huonompi vaihtoehto: silloin pizzeria tippuisi sivustolla premium-jäsenten alapuolelle.

Premium-maksu on noussut Orhanlin mukaan tuntuvasti. Ravintola muutti viime vuonna Vantaan sisällä Tikkurilasta Leinelään, ja premium-maksu nousi samana vuonna alle 300 eurosta 500 euroon.

Orhanli on pyytänyt Delivery Hero Finlandilta maksujen alentamista. Hän on myös käynyt yhtiön konttorilla Helsingin Pasilassa neuvottelemassa palvelun hinnasta, mutta turhaan.

Orhanli kuvailee käyntiään konttorilla. Konttori oli moderni, ja siellä oli biljardipöytä, sohvia ja askartelutilaa. Tunnelma oli rento ja menestyvä, mikä ärsytti Orhanlia. Ero oman ravintolan todellisuuteen tuntui valtavalta.

– Pidän yhden päivän viikossa vapaata. Muuten olen töissä joka päivä aamukymmenestä iltakymmeneen, 12–13 tuntia päivässä. Kotona on vaimo ja kaksivuotias tyttö. Joka ilta hän on jo nukkumassa, kun tulen töistä kotiin, Orhanli sanoo.

Haastattelimme yrittäjiä, vain yksi on tyytyväinen

Soitimme tätä juttua varten kymmenelle pääkaupunkiseudulla toimivalle pizzayrittäjälle ja kysyimme, millaisia kokemuksia heillä on Pizza-onlinesta.

Kahdeksan heistä kertoi kokemuksistaan puhelimitse tai kasvotusten. Kaksi ei halunnut tai ehtinyt kommentoida asiaa. Kahdeksasta haastatellusta yhden kokemukset olivat positiivisia, ja loput seitsemän kritisoivat Pizza-onlinen toimintaa.

Lähes kaikki pyysivät saada kertoa asiasta nimettöminä. Yrittäjät perustelivat tätä sillä, että he pelkäävät joutuvansa hankaluuksiin Pizza-onlinen kanssa ja menettävänsä myyntiä.

Haastatteluiden perusteella yrittäjien kokemuksista piirtyy hyvin yhtenäinen kuva.

Kaikki pitävät Pizza-onlinea tehokkaana myyntikanavana, mutta syyttävät sitä hintojen jatkuvasta nostamisesta ja yrittäjänvapauden rajoittamisesta hallitsevan markkina-aseman turvin.

– Olen ollut palvelussa neljä vuotta, ja hinnat ovat vain nousseet. Lopettaisin siellä vaikka heti, jos olisi jokin toinen halvempi tai parempi palvelu, helsinkiläinen pizzeriayrittäjä sanoo.

– Hyvä palvelu, mutta todella kallis, sanoo puolestaan Espoossa toimiva yrittäjä.

Eniten närästää premium-maksu.

Siitä vaikuttaa tulleen lähes pakollinen lisämaksu pääkaupunkiseudulla, jossa näkyvyys on tärkeää. Yrittäjät sanovat, että harva asiakas jaksaa selata sivustoa pitkän pizzerialistan häntäpäähän, jossa ovat ravintolat, jotka eivät maksa premium-maksua.

Yrittäjät pelkäävät, että jos he poistuvat Pizza-onlinesta, asiakkaat tilaavat seuraavana päivänä pizzansa kilpailijalta.

– On pizzerioita, jotka ovat reagoineet ja yrittäneet poistua. Pienemmissä kunnissa tai kaupungeissa, joissa on vain muutama ravintola, se voi onnistua. Mutta pääkaupunkiseudulla on mahdotonta poistua. Jos mä lähden mutta kaveri ei, niin asiakkaat menevät kaverille, vantaalainen yrittäjä sanoo.

Osa haastatelluista on sitä mieltä, että Pizza-online käyttää asemaansa hyväkseen.

– Olen ollut alalla yli 10 vuotta. Näin vaikeaa ei ole ollut koskaan. Komissio [välityspalkkio] on niin valtava, että yrittäjälle ei jää voittoa, vantaalainen pizzeriayrittäjä sanoo.

– Meillä on välissä iso hai, joka puree meitä. En tiedä, pystynkö selittämään sitä mitenkään paremmalla tavalla, hän jatkaa.

Pizza-online kannustaa sopimuksissa ravintoloita myös tarjoamaan asiakkaille 5–20 prosentin bonuksia. Moni ravintola tarjoaakin bonuksia, mikä edelleen kaventaa osaltaan katetta.

Pizza-online määrää: Hinnan on oltava sama ravintolassa ja netissä

Yrittäjät kertovat, että päivästä riippuen 30–80 prosenttia tilauksista tulee Pizza-onlinen kautta.

Vantaalla toimiva yrittäjä piti Ylen pyynnöstä kirjaa yhden perjantai-illan tilauksista. Tilauksia tuli yhteensä 26. Niistä neljä myytiin suoraan ravintolasta ja 22 Pizza-onlinen kautta.

– Suomessa tavallinen pizzan ostaja ei ymmärrä, millaisessa asemassa Pizza-online on, yrittäjä sanoo.

Myynti vaihtelee päivittäin paljonkin ja keskittyy viikonloppuihin.

– Eilen oli hyvä myyntipäivä, mutta tänään mulle on tullut koko päivänä vain yksi tilaus, kertoo helsinkiläinen yrittäjä. Haastattelu tehtiin arkipäivänä kello 17.

Pizza-online määrää, että ruoan hintojen on oltava ravintolassa ja nettipalvelussa samat. Näin ollen yrittäjät eivät voi siirtää palkkiokuluja pizzojen hintaan, eli asiakkaalta ei voi periä maksua siitä, että hän valitsee helpomman ostotavan.

"Edellytämme, että ravintolan online-hinnoittelu vastaa ravintolan normaalia hinnoittelua." Ote sopimusehdoista, sopimus tehty kesällä 2018

Koska kilpailu on kireää, yrittäjät eivät uskalla nostaa hintoja kauttaaltaan, vaan pyrkivät myymään pizzat mahdollisimman halvalla.

Jos asiakas maksaa pizzansa heti netissä, raha menee Pizza-onlinelle, joka vähentää palkkiot päältä ja tilittää ravintolalle loput. Pizza-online ei siis laskuta ravintoloilta mitään.

Se takaa nettipalvelulle varman tulovirran: yksikään pizzeria ei voi jättää palkkioita rahapulassa maksamatta. Pizza-online saa rahansa jopa ennen verottajaa.

"Premium-palvelun voimassaolo edellyttää ravintolan olevan mukana yksinoikeudella Delivery Hero Finland Oy:n online-tilauspalveluissa." Ote premium-palvelun ehdoista, palvelu hankittu alkuvuonna 2019

Monella pizzeriayrittäjällä ei ole kunnon kaupallista koulutusta. Tilityksiä pidetään epäselvinä ja luottamukseen perustuvina.

– Ne vain miinustaa ja miinustaa kulut pois, ja lähettää loput meille. Tässä ravintolassa kahden kirjanpitäjän matikka ei ole riittänyt ymmärtämään tilityksiä kunnolla. Mutta minulta menisi kaikki yöt, jos alkaisin tarkistaa satoja tilauksia, Sinan Orhanli sanoo.

Orhanli ja kaksi muuta haastateltavaa näyttävät Ylelle tilityksiä.

Yksi vantaalaisyrittäjä näyttää Pizza-onlinen kanssa tekemänsä sopimukset. Perussopimus on päivätty viime vuoden kesälle ja premium-sopimus alkuvuodelle 2019.

Perussopimuksessa on ehtona, että hintojen tulee olla Pizza-onlinessa ja ravintolassa samat. Premium-sopimuksessa mennään askel pidemmälle: sen ehdoissa sanotaan, että ravintolan tulee olla palvelussa yksinoikeudella, eli muita välittäjiä ei saa käyttää.

Näin Pizza-online vastaa kritiikkiin

Pyydämme Pizza-onlinen omistajalta Delivery Hero Finlandilta haastattelua. Tarjoamme yhtiölle kolmea eri haastatteluaikaa, mutta vastaus on kieltävä.

– Valitettavasti tällä aikataululla emme pysty antamaan radio- tai TV-haastattelua, Delivery Hero vastaa, mutta lupaa kommentoida kirjallisesti.

Toimitusjohtaja Shilei Zhang sanoo sähköpostitse pitävänsä hinnoittelua kohtuullisena. Hinnat on hänen mukaansa “määritelty ravintoloiden kanssa” – yrittäjät puolestaan kertovat, että hinnoittelu on täysin yksipuolista.

– Hinnat ovat sopimuksissa määritelty ravintoloiden kanssa. Hinnoilla mahdollistamme asiakashankinnan ja edistämme lisämyyntiä ravintoloille sekä katamme omia liiketoiminnasta koituvia kulujamme, kuten ravintoloiden markkinointiin käytetyt resurssit.

Toimitusjohtaja Zhang vahvistaa, että ravintoloilta peritään korkeintaan 18 prosentin välityspalkkiota. Miten välityspalkkion suuruus määräytyy, sitä hän ei avaa.

Zhang kiistää väitteet siitä, että yhtiö käyttäisi ylivoimaista markkina-asemaansa rahastamiseen.

– Tarjoamme vain lisämyyntikanavan ravintolalle ja pyrimme hankkimaan heille uusia asiakkaita palvelumme avulla. Emme myöskään ole näin ollen monopoliasemassa.

Yrittäjät voivat myös vähentää premium-maksun verotuksessa.

Miksi pizzojen hinnan on oltava sama ravintolassa ja nettipalvelussa? Miksei yrittäjä voi siirtää lisäkustannuksiaan asiakkaan maksettavaksi?

– Tarkoituksenamme ei ole siirtää tätä lisämyyntikanavaa kuluttajille maksettavaksi. Haluamme taata palvelumme kautta tuleville ravintolan asiakkaille samat hinnat kuin ravintolasta suoraan tilattaessa, jatkokysymyksiin vastaava markkinointijohtaja Nora Särkkä kirjoittaa.

Käytännössä Pizza-online pyrkii hinnoitteluehdolla maksimoimaan palvelunsa käytön. Jos yrittäjä saisi myydä pizzoja suoraan ravintolasta tai omilta kotisivuiltaan vaikkapa euron halvemmalla, osa asiakkaista tilaisi pizzan suoraan sieltä.

Palvelusta löytyy kuitenkin myös ravintoloita, jotka pitävät omilla sivuillaan halvempia hintoja kuin Pizza-onlinessa.

Entä vaatimus yksinoikeudesta?

Vantaalaispizzerian alkuvuonna 2019 tekemässä premium-sopimuksessa lukee ehtona, että “premium-palvelun voimassaolo edellyttää ravintolan olevan mukana yksinoikeudella Delivery Hero Oy:n online-tilauspalveluissa”.

Zhangin mukaan tällaisia sopimuksia ei ole enää olemassa.

– Aiemmin olemme sopineet ravintoloiden kanssa eksklusiivisemmasta yhteistyöstä, mutta nykyään emme tee sellaisia sopimuksia. Kuluttajat voivat myöskin edelleen tilata suoraan ravintolalta, Zhang sanoo.

Samaa sanoo markkinointijohtaja Särkkä.

– Kyseessä on vanha sopimuspohja, joka ei ole ollut käytössä vuoden 2015 jälkeen. Emme tee enää sopimuksia tällä pohjalla. Samalla kun muutimme käytäntöämme, uusimme sähköisesti kaikkien ravintoloidemme kanssa sopimusehtomme.

Vantaalaispizzerian premium-sopimus on kuitenkin tehty vuonna 2019. Miten on mahdollista, että sopimuksessa on vuoden 2015 jälkeen käytöstä poistettu teksti?

Särkkä vastaa tähän seuraavana päivänä.

– Selvitimme asiaa, ja premium-teksteissä on käynyt meidän puoleltamme virhe. Virhe on koskenut vain vapaaehtoisesti ostettavaa premium-palvelua, hän kirjoittaa.

– Vaihdoimme viime vuoden puolella ohjelmistoa, jota käytämme myynnin ja asiakashallinnan tukena. Järjestelmään on mennyt vanhat premium-tekstit, jotka ovat lähteneet ohjelmiston vaihdon jälkeen premiumin ostaneille ravintoloille. Tämä on ollut vahinko, eikä käytäntö tosiasiassa ole ollut voimassa vuoden 2015 jälkeen.

Särkän mukaan yhtiö aikoo päivittää yrittäjien sopimuksiin oikeat tekstit.

Kuinka moneen sopimukseen muut palveluntarjoajat kieltävä kohta on päätynyt?

Sitä ei tiedetä. Mutta on mahdollista, että useat yrittäjät ovat sitoutuneet pitkäksi aikaa virheelliseen palveluehtoon ja menettäneet sen vuoksi mahdollisesti tuloja. Aikooko Delivery Hero maksaa kyseisille yrittäjille korvauksia?

Tähän kysymykseen markkinointijohtaja Särkkä ei vastaa.

Kysymme vielä premium-tekstin käytöstä palvelun tilaussivulla. Onko yhtiö ajatellut, että teksti voi olla asiakkaan kannalta hämäävä, koska pizzan kuvaan yhdistettynä se voi tuottaa mielikuvan ravintolan tai sen tuotteiden laadusta, eikä suinkaan teknisestä näkyvyydestä, jonka kaikki ravintolat voivat ostaa rahalla?

Tähänkään kysymykseen ei vastata.

Delivery Hero lähettää kuitenkin sähköpostitse seitsemän pääkaupunkiseudulla toimivan pizzeriayrittäjän yhteystiedot. Yrittäjät ovat yhtiön mukaan tyytyväisiä palveluun.

Soitamme listalta sattumanvaraisesti kahdelle yrittäjälle.

Ensimmäisenä vastaa Vantaalla pizzeria Bamoa pitävä Daana Ali Shafik, joka onkin tyytyväinen palveluun.

– Mielestäni Pizza-online toimii rehellisesti ja on pitänyt huolta sopimuksestamme. He tekevät myynnille hyvää ja markkinoivat palveluaan hyvin. En koe palvelua kalliiksi, vaan mielestäni se on sopivan hintainen, hän sanoo.

Toisena vastaa helsinkiläisen Pizzataikurit-yrityksen Kazim Çekìç.

– Palvelu on sinänsä kyllä järkevä ja hyvä, mutta osuus, jonka ne ottavat on suuri. Mutta jos jään pois palvelusta, samalla menee puolet tilauksista, Çekìç sanoo.

Çekìçin mukaan työtä on enemmän, mutta tulot ovat aiempaa huonommat. Myös raaka-aineet ovat kallistuneet.

Çekìç pitää Pizza-onlinen tilitystapaa hankalana.

– Olen itsekin käyttänyt monta tuntia siihen, että olen yrittänyt saada tilityksistä selvää. Mutta se on tosi vaikeaa. Monet kirjanpitäjätkään eivät ymmärrä niitä. Monille yrittäjille on tullut veromätkyjä, hän sanoo.

Soitamme Joensuun Tili ja Laskenta -yrityksen omistajalle Eelis Jolkkoselle. Yrityksen asiakkaina on muun muassa pizzerioita. Jolkkonen sanoo, että ammattimainen kirjanpitäjä saa kyllä tilityksistä selvää.

– Summat ja alvit näkyvät kyllä tilityksissä. Mutta jos yrittäjä hoitaa kirjanpitonsa itse, eikä ymmärrä laittaa esimerkiksi arvonlisäveroja vähennyksiin, niin eihän se voi olla Pizza-onlinen vika.

Välityspalkkioihin Jolkkonenkin sanoo kiinnittäneensä heti huomiota.

– On se aika kallis palvelu, ottaa kyllä ison siivun. Ei siinä halvasta pizzasta paljon katetta yrittäjälle jää.

Pizza-online oli välitön hitti

Yritysnäkökulmasta katsoen Pizza-online on menestystarina.

SLM Finland -yrityksen Toni Toijanaho ja Henrik Bamford perustivat palvelun vuonna 2007. Se toimi ensin Keski-Uudellamaalla eli Keravan, Järvenpään ja Tuusulan alueen ravintoloissa, ja laajeni siitä muualle.

Pizza-online osui oikealla tavalla oikeaan aikaan: siitä tuli välitön hitti. Liikevaihto ylitti miljoona euroa jo toisena täytenä toimintavuotena ja nousi ennen yrityskauppaa lähes kymmeneen miljoonaan.

Pizza-onlinen logo neulottiin yrityskilpailun voiton kautta jopa formulakuljettaja Heikki Kovalaisen kilpailuhaalariin Monacon F1-kilpailussa vuonna 2011.

Vuonna 2012 saksalainen ruoanvälitysjätti Delivery Hero osti Pizza-onlinen. Kauppasumma oli Ylen tietojen mukaan kuusi miljoonaa euroa, minkä lisäksi myyjät saivat kahden miljoonan euron edestä korkoja, koska ostaja maksoi kauppasumman osissa.

Pizza-onlinessa oli kauppahetkellä arviolta yli 80 prosenttia ravintoloista, jotka ylipäätään kuljettivat pizzaa kotiin. Yhteensä yrittäjiä oli mukana 600–700.

Ylen haastattelemat yrittäjät sanovat, että toimintaan tuli vahva rahastuksen maku vasta omistajanvaihdoksen jälkeen.

Pizza-onlinen välityspalkkiot olivat aluksi 0,50–0,97 euroa tilaukselta, tilausten keskihinnan ollessa 18–20 euroa. Ennen omistajanvaihdosta palkkio muuttui 5–6 prosenttiin tilaukselta.

Pizza-onlinen toiminnasta vuonna 2013 tehdyssä opinnäytetyössä pizzeriayrittäjä Nuri Shorsh kertoo, että Delivery Heron ostettua palvelun välityspalkkio nousi noin 13 prosenttiin.

Pizza-onlinen perustajista Toni Toijanaho ei vastaa Ylen tavoitteluihin. Henrik Bamford kertoo yrityksen taustoista, muttei halua kommentoida alkuaikojen asioita tai uuden omistajan toimintaa julkisesti.

Selväksi kuitenkin käy, että palvelu nousi nopeasti hallitsevaan asemaan, ja Delivery Heron omistuksessa sen liikevaihto on edelleen moninkertaistunut.

Vaikka kilpailu ruokatilauksista ja -toimituksista on vuosi vuodelta kiristynyt, kilpailijat eivät ole pystyneet horjuttamaan Pizza-onlinen asemaa.

Kilpailijat ovat luovuttaneet tai ostettu pois markkinoilta. Esimerkiksi Safkaa.fi-palvelu sulautettiin osaksi Pizza-onlinea.

Yksi vakavista haastajista oli Pizzanetti.com, joka aloitti Pizza-onlinen kanssa samoihin aikoihin ja uskoi vielä viisi vuotta sitten pystyvänsä haastamaan markkinajohtajan.

– Rahkeet eivät riittäneet. Saatiin jonkin verran pizzerioita mukaan, mutta palvelusta ei koskaan tullut kovin isoa, Pizzanetin perustaja Tuukka Antikainen kertoo.

Pizzanetti oli tuntuvasti Pizza-onlinea halvempi. Se peri yrittäjiltä vain 80–100 euron kiinteän kuukausimaksun. Toisaalta markkinointi jäi hyvin vaatimattomaksi.

– Kyllähän me tiedettiin, että yrittäjien keskuudessa on tyytymättömyyttä Pizza-onlinen hinnoittelumalliin. Uskoimme, että kiinteähintainen malli olisi hyvä, ja mietittiin kaikenlaisia keinoja, miten olisi päästy siihen väliin, Antikainen sanoo.

Pizza-online varjeli reviiriään tarkasti. Antikaisen mukaan yrittäjät kertoivat hänelle, että Pizza-online kielsi heiltä rinnakkaisten välityspalveluiden käytön.

– Oli yrittäjiä, jotka halusivat liittyä meidän palveluumme, mutta he joutuivat perumaan, koska Pizza-online ilmoitti katkaisevansa sopimuksensa näiden yrittäjien kanssa. Yrittäjien oli hankala vaihtaa palveluntarjoajaa, Antikainen sanoo.

Antikainen korostaa, ettei hänellä ole henkilökohtaisia kokemuksia Pizza-onlinen toiminnasta. Kaikki pohjautuu siihen, mitä yrittäjät ovat hänelle kertoneet.

– Itse en osaa syyttää Pizza-onlinea siitä, että se oli vain niin paljon isompi toimija.

Pizzanetin aktiivinen myynti lopetettiin neljä vuotta sitten yritysfuusion yhteydessä.

Pizza-online on pystynyt pitämään valtaosan pizzerioista sivuillaan koko 2010-luvun ajan. Merkittävistä toimijoista vain Kotipizza on poistunut palvelusta.

– Poistuimme vuoden 2015 keväällä, jolloin avasimme oman verkkokauppamme. Uskoimme pizzan verkkomyynnin kasvuun, ja halusimme saada koko toimitusketjun oman brändimme alle, Kotipizzan operatiivinen johtaja Heidi Stirkkinen kertoo poistumisen syyksi.

Pizzanmyynnin nettibuumi on näkynyt voimakkaasti myös Kotipizzassa. Nettimyynnin osuus koko myynnistä on noussut noin 15 prosenttiin, Stirkkinen kertoo.

– Alkuvuonna verkkomyynnissä on tehty kuukausi toisensa perään tuplalukemia vuoden takaisiin verrattuna, Stirkkinen sanoo.

Mikseivät tyytymättömät yrittäjät poistu palvelusta?

Joensuulainen Ali Giray on tiettävästi ainoa yrittäjä, joka on tehnyt Pizza-onlinesta toimenpidepyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV).

Giray on Suomen yrittäjien maahanmuuttajayrittäjäverkoston puheenjohtaja ja entinen menestyvä pizzayrittäjä. Hän omistaa tulkkauspalvelun ja on sekä Joensuun että Pohjois-Karjalan yrittäjien hallitusten jäsen. Vuonna 2016 Giray valittiin Vuoden pakolaismieheksi.

Lakimiehen avustuksella tehdyssä toimenpidepyynnössä Giray syytti Pizza-onlinea määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Pizza-onlinen asema oli hänestä kohtuuttoman vahva, ja hän kanteli lakimiehensä avustuksella yksinoikeusvaatimuksesta ja hinnankorotuksista.

Päätös tammikuussa 2014 jätettyyn pyyntöön tuli joulun alla vuonna 2017. KKV ei käsitellyt asiaa, koska Pizza-online oli ehtinyt vuonna 2015 muuttaa sopimuksiaan niin, ettei se enää vaatinut ravintoloilta yksinoikeutta.

Tosin viime vuonna yksinoikeusvaatimus palasi premium-ehtoihin – Pizza-onlinen mukaan vahingossa.

Giray sanoo, että Pizza-online on jo pian perustamisensa jälkeen painostanut yrittäjiä ja yrittänyt estää heitä kilpailuttamasta palvelua.

– Minulla on useita haastatteluita, joissa yrittäjät kertovat miten heitä on ajettu nurkkaan ja kohdeltu kaltoin, Giray sanoo.

Hän sanoo kokeneensa itsekin Pizza-onlinen taholta epäasiallista nimittelyä.

Kysymme toiselta perustajalta Henrik Bamfordilta nimittelystä ja painostamisesta.

Hän kiistää uhkailun, mutta myöntää, että he ja yrittäjät tappelivat alkuvuosina pelisäännöistä. Silloisiin sopimuksiin ei ollut kirjattu ehtoja muiden palveluntarjoajien käytöstä, ja osa yrittäjistä yritti liittyä muihin palveluihin. Tästä tuli riitoja, jotka kärjistyivät.

Girayn omat kokemukset ja osa hänen tekemistään haastatteluista on yli viiden vuoden takaa, mutta hän saa myös tuoretta tietoa yrittäjiltä. Nykyinen Pizza-online toimii hänen mukaansa periaatteessa siististi, mutta palvelussa esiintyy yllättäviä teknisiä ongelmia myös keskellä viikonlopun kiivainta myyntiaikaa.

– Heidän ei tarvitse enää puhua rumasti, mielistellä tai uhkailla ketään. Heidän asemansa on turvattu, ei ole pelkoa, että joku isompi tulisi ja veisi heiltä markkinat. Heille riittää yrittäjien painostamiseksi vain se, että he näyttävät kokoaan vaikuttamalla yrittäjän myyntiin tietyllä ajanjaksolla, Giray sanoo.

Pizza-online kertoo Ylelle, että teknisiä ongelmia ilmenee välillä, mutta ne pyritään aina korjaamaan mahdollisimman pian. Yhtiö kieltää painokkaasti käyttävänsä teknisiä katkoja yrittäjien myyntiin vaikuttamiseksi, sillä näin se vahingoittaisi omaa ydinliiketoimintaansa.

Mikseivät pettyneet yrittäjät sitten tee kuten Kotipizza ja poistu Pizza-onlinesta?

Koska harva uskaltaa tai kykenee, Giray sanoo.

Hän arvioi, että keskikokoinen pizzeria pyörittää noin 200 000–250 000 euron liikevaihtoa vuodessa, pienet jäävät alle 150 000 euron. Siitä voi jäädä vuokran, verojen ja työntekijä- sekä laitekulujen jälkeen yrittäjälle käteen keskipalkkaa eli noin 3 000 euroa vastaava summa kuussa.

– Sanoisin kokemuksesta, että se on jo melko eliittiä. Moni saa vähemmän, 1 500–2 000 euroa, ja työtunteja kertyy tavalliseen palkansaajaan verrattuna paljon enemmän, Giray sanoo.

Maahanmuuttajat hinnoittelevat itsensä edullisemmin, eivätkä monet heistä laske työtunteja tai tuntipalkkoja yhtä tarkasti kuin kantasuomalaiset. Osa lähes asuu pizzeriassaan, Giray sanoo.

Sekin vaikuttaa, että kielitaito on kirjavaa ja moni päätyy alalle ilman aiempaa kokemusta.

Giray haastatteli omaan ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhönsä kahtakymmentäkolmea maahanmuuttajataustaista pizzeriayrittäjää Suomessa. Vain kaksi heistä oli toiminut ravintola-alalla ennen pizzerian perustamista.

"Tämä on meidän systeemi, tähän pitää sopeutua"

Sinan Orhanli on yrittänyt vähentää riippuvuutta Pizza-onlinesta.

Pizza Timella on nyt omat nettisivut, ja Orhanli yrittää neuvoa asiakkaita tilaamaan pizzat suoraan sieltä. Niistä jäisi parempi kate.

– Se ei ole onnistunut kovin hyvin. Nykyaika on sellainen, ettei jakseta enää edes puhua puhelimessa. Kaiken pitää olla yhden klikkauksen päässä, ja Pizza-online on asiakkaille tuttu ja helppo palvelu, hän sanoo.

Pizza Time -ravintolat ovat myös testanneet irtiottoja Pizza-onlinesta. Järvenpään-ravintola katkaisi palvelun talvella kolmeksi kuukaudeksi, mutta palasi takaisin asiakaskadon vuoksi, Orhanli kertoo.

Myös Orhanli kokeili talvella kolmen viikon irtiottoa Leinelässä.

– Myynti laski, vaikka meillä on jossain määrin tunnettu nimi ja oma brändi. Liityin takaisin, Orhanli sanoo.

Mitä tahansa ruokaa saa tilattua kotiin, halvalla ja nopeasti.

Pizzayrittäjien on pysyttävä mukana digipalvelujen kilpajuoksussa. Hinnat eivät kuitenkaan ole juuri nousseet siitä, mitä ne ovat olleet ennen välityspalvelujen tuloa.

Maahanmuuttajayrittäjiä neuvovan Ali Girayn mukaan Pizza-onlinen kasvavat palvelumaksut ja hinnoittelurajoitukset voivat tehdä koko toimeentulon vaikeaksi. Myöskään koko ala ei pääse kehittymään, jos yrittäjät jäävät puun ja kuoren väliin.

– Pizza-online vie yrittäjiltä kasvumahdollisuudet. Motivaatio kehittää toimintaa katoaa, ellei hyöty realisoidu itselle. Onko ihme, jos pizza-ala ei kehity toivotulla ja terveellisellä tavalla, Giray kysyy.

Sinan Orhanli olisi tyytyväinen, jos Pizza-online suostuisi kehittämään palvelua yhdessä yrittäjien kanssa. Tyytyväiset yrittäjät olisivat hänen mukaansa kaikkien etu.

– Hintojen pitää tippua vähän. Yritän taistella koko ajan sen puolesta, Orhanli sanoo.

– Mutta ne sanovat, että tämä on meidän systeemi ja tähän pitää sopeutua. Jos ei sopeuduta, niin voidaan irtisanoutua palvelusta.

Korjaus 4.7. klo 17.15: Pizza-onlinen palkkioiden esimerkkilaskelman luvuista arvonlisäveron määrä korjattu 1,10 eurosta 1,00 euroon ja välityspalkkion vähimmäismäärä 1,20 eurosta 1,30:een.

Voit keskustella artikkelista kommenttiosiossa klo 17 saakka.

Lauantaina kastettava Archie-vauva ei tätä tiedä, mutta hän saattaa olla merkittävä vaikuttaja jo syntymästään.

Ei siksi, että hän on kuninkaallinen (ja suloinen), vaan siksi, että Archie saattaa jo olemassaolollaan muuttaa brittien kuningashuonetta modernimpaan suuntaan. Tässä viisi syytä, miksi.

1. Archie syntyi "salaa" ja kastetaan "salaa"

Kukaan ei tietenkään synny salaa, mutta Archie-vauva syntyi kuninkaallisittain yksityisissä olosuhteissa.

Hänen vanhempansa, prinssi Harry ja herttuatar Meghan olivat päättäneet etukäteen, että syntymä on mahdollisimman yksityinen perhetapahtuma, ei paparazzibileet. Yksityiskohdat Archien lasketusta syntymäajasta ja suunnitellusta syntymäpaikasta (se oli lopulta Portlandin sairaala) pidettiin etukäteen salassa.

6. toukokuuta syntynyt Archie esiteltiin julkisuudessa vasta kaksi päivää syntymän jälkeen.

Esimerkiksi herttuatar Catherinen ja prinssi Williamin lapset ovat syntyneet kuninkaallisten suosimassa St. Maryn sairaalan hintavaksi kuvatulla yksityisellä synnytysosastolla. Vauva on esitelty julkisesti vain tunteja syntymän jälkeen.

Herttuatar Kate esiintyi vain tunteja synnytyksen jälkeen kuvaajille. Archien äiti Meghan ei tähän ryhtynyt.

Myös Archien ristiäiset Windsorin linnassa lauantaina ovat yksityinen tapahtuma. Kastepappina toimii Canterburyn arkkipiispa.

Se on jo nostattanut keskustelua kuninkaallisten asemasta.

Verovaroilla elävien kuninkaallisten toiveet yksityisyydestä ovat ärsyttäneet monia, varsinkin brittilehdistössä. Asiaa ei auta, että Meghanin ja Harryn kodin remonttiin Windsorissa on käytetty 2,7 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa.

Kuninkaallisia seuraava Penny Junor ehätti jo kommentoimaan, että kuninkaalliset eivät voi syödä kakkuaan ja säästää sitä.

– Joko he elävät täysin yksityisesti, maksavat oman talonsa ja katoavat näkyvistä tai pelaavat peliä niin kuin sitä kuuluu pelata, hän kirjoitti Sunday Timesissä.

2. Archiella ei ole, ainakaan vielä, kuninkaallista titteliä

Archien virallinen nimi on komea: Archie Harrison Mountbatten-Windsor. Kuninkaallisessa maailmassa huomattavaa kuitenkin on, että Archielta puuttuu ainakin toistaiseksi kuninkaallinen titteli.

Lehtiraporttien mukaan syy on, että Meghan ja Harry haluavat kasvattaa lapsensa niin tavallisesti kuin mahdollista. Jos ja kun isoisä-Charlesista tulee kuningas, Archienkin nimeen on tarkoitus lisätä kuninkaallinen titteli.

Archien oma nimikin on perinteitä rikkova ja rento lyhennys komeammasta Archibaldista.

Harry ja hänen poikansa ovat kruununperimysjärjestyksessä kauempana kuin Harryn veli William. Niinpä Harryn perheelle sallitaan enemmän vapauksia kuin Williamin perheelle.

3. Archien perhe on kansainvälinen

Archie on ensimmäinen amerikkalais-brittiläinen, jolla on teoreettinen mahdollisuus nousta Britannian hallitsijaksi. Archie on kruununperimysjärjestyksessä seitsemäs. Hänen edellään ovat isoisä Charles, setä William, tämän kolme lasta ja isä-Harry.

Lisäksi Archien äiti Meghan on tummaihoisen äidin ja valkoihoisen isän tytär. Brittimonarkian historiassa tämäkin on merkillepantava asia.

Monikulttuurisuuteen viitattiin jo Meghanin ja Harryn häissä toukokuussa 2018. Paikalle oli kutsuttu monikulttuurisuuden puolestapuhujana tunnettu episkopaalipiispa Michael Curry, jonka värikäs esitys melkein varasti koko show'n.

4. Archie matkailee jo nuorena

Kesäkuun loppupuolella kerrottiin, että Archie tekee ensimmäisen ulkomaanmatkansa jo tänä vuonna. Sussexin herttuaperheen on tarkoitus matkustaa Etelä-Afrikkaan myöhemmin tänä vuonna.

Tarkkaa aikaa ei ole kerrottu, mutta Expressin mukaan matka saattaa olla lokakuussa. Jos näin on, Archie olisi noin viisi kuukautta ja kenties nuorin kuninkaallinen vauva virallisella ulkomaanmatkalla.

5. Archie saattaa saada melkein "tavalliset" kummivanhemmat

Brittihovi on ilmoittanut, että Archie-vauvan kummivanhempia ei kerrota julki. Spekulaatioita se ei tietenkään vähennä tai estä.

Herttuatar Meghan osallistui torstaina Wimbledonin tennisturnaukseen vanhojen opiskelukavereidensa Lindsay Rothin ja Genevieve Hillisin kanssa. Ainakin Express-lehti pohti heti, olivatko seuralaiset tulevat kummitädit.

Mirrorin kuninkaallistuntija tviittasi, että jos naiset ovat kummiehdokkaita, salassa pysyminen ei oikein suju heiltä.

Kummiveikkauksissa ovat olleet vahvoilla myös äiti-Meghanin hyvä ystävä, stylisti Jessica Mulroney ja isä-Harryn ystävä Charlie Van Straubenzee, molemmat suurin piirtein tavallisia kuolevaisia, eivät siis kuninkaallisia tai hyperjulkkiksia.

Veikkauksissa ovat tosin pyörineet esimerkiksi tennistähti Serena Williamsin ja Lesothon prinssin nimet. Lisäksi ilmaan on heitetty nimet Barack ja Michelle Obama.

Kummipohdinnoissa on ollut myös prinssi Harryn serkku Zara Tindall, koska hänetkin on kasvatettu ilman titteliä kuninkaallisuuden "ulkokehällä".

Voiko vapaus olla haitta?

Mikään yllä mainittu ei tietenkään tarkoita, että Archie-vauva olisi iloisesti vapaana kasvava "tavallinen" lapsi. Hän on syntynyt perheeseen, jossa raha ja mahdollisuudet ovat valmiina – mutta niin ovat toisaalta myös median kamerat ja monarkian vaatimukset.

Hyvällä tuurilla pieni Archie saattaa kuitenkin saada pieniä serkkujaan enemmän valinnanvapauksia. Samalla hän ehkä ottaa pikkirikkiriikkisen askeleen lähemmäksi muiden brittien elämää ja ymmärtää sitä paremmin. Se tuskin on haitaksi monarkialle tai valtiolle.

Pop-tähti Alma muisteli Ylen haastattelussa vierailleensa Ruisrockissa ensimmäisen kerran 14–15-vuotiaana.

– Just itse asiassa katselin, kun Facebook ilmoitti, että kuusi vuotta sitten olit paikassa Turku. Siellä oli hauskoja kuvia. Onneksi ne eivät ole julkisia, Alma kommentoi ennen perjantaisen Ruisrock-keikkansa alkua.

Katso koko haastattelu klikkaamalla jutun kuvaa.

Alma muisteli olleensa festivaalilla kolme kertaa esiintyjänä ja nelisen kertaa vieraana.

– Tässä festareissa on joku ihme taika. Tämä on kuin kotiin tulisi. Vaikka on missä ollut ulkomailla, mahasta ottaa aina, kun tulee tänne mestoille, Alma sanoi.

Hän kertoi nähneensä PMMP:n esiintyvän tapahtumassa ja toivoneensa, että jonain päivänä hänkin nousee Rantalavalle.

– Onhan se siistiä, että on saanut tehtyä unelmista totta, Alma totesi.

Ruisrock järjestetään tänä vuonna viidettäkymmenettä kertaa. Turun Ruissalon kansanpuistoon odotetaan noin 105 000 vierasta. Tapahtuma on ennakkoon loppuunmyyty.

Alman lisäksi Ruisrockissa esiintyvät viikonlopun aikana muun muassa Travis Scott, Ellie Goulding, Bad Bunny, Apulanta, JVG, Sanni, Ville Valo & Agents sekä Vesala.

Kauppias Olli Pehkosen työpöydällä oli lähes kuukauden ajan asiakaspalaute, joka vaivasi häntä:

"11-vuotias tyttö toivoisi gluteenittomien osastolle omaa irtokarkkihyllyä, koska tavallisessa hyllyssä olevien kauhojen mukana siirtyy vehnäpölyä yms. Hän aikoo mennä kesällä Jyväskylään junalla, kun siellä sellainen jo on. Kun ei ole koskaan keliakian takia saanut irtokarkkeja"

Pienten lasten isänä Pehkonen tietää, kuinka tärkeitä hetkiä irtokarkkien ostamiskokemukset ovat. Kun Pehkoselle selvisi, ettei Jyväskylässäkään ole enää gluteenitonta irtokarkkihyllyä, päätti hän tehdä kauppansa Facebook-sivulle päivityksen, jossa pyysi apua palautteen antaneen tytön löytämiseksi. Ilmoituksessa Pehkonen lupasi tytölle erillisen karkkikierroksen.

Kauaa ei mennyt, kun tytön äiti otti yhteyttä.

– Viiden tunnin kuluttua päivityksestä tyttö oli kaiuttimen välityksellä puhelussa mukana ja kuuli, kun sanoin että järjestetään mahdollisimman nopeasti tämä tapahtuma hänelle. Se riemu oli kyllä todella koskettavaa, Pehkonen kertoo.

"Hyvänen aika, minähän olen etsintäkuulutettu"

Ilmoituksen takana oli lapualainen Sari Latvala yhdessä tyttärensä Ennin kanssa. Palautteen antaminen ei ollut heille uutta, vaan vastaavanlaisia palautteita on jätetty jo useampaan kauppaan eri paikkakunnilla. Nyt kuitenkin kesäloma sai yllättävän käänteen.

– Äitini laittoi minulle whatsapp-viestiä, josko minä olisin asiakaspalautteen takana. Meidät paljasti maininta matkasta Jyväskylään. Kuvakaappaus Facebook-päivityksestä paljasti viimein, että hyvänen aika, minähän olen etsintäkuulutettu, Latvala naurahtaa.

Enni on kärsinyt koko lapsuutensa ajan vehnäallergiasta, mutta keliakia puhkesi vasta myöhemmällä iällä. Tästä syystä hän ei ole päässyt maistamaan irtokarkkeja.

Latvala on ollut jo yhteydessä kauppiaaseen, mutta tarkempi ajankohta yksityiselle karkkikierrokselle on vielä sopimatta.

Aiemmin palautteisiin ei ole reagoitu.

– Osa on sanonut heti, että on liian vaikea järjestää. Joku on saattanut sanoa, että laitetaan asiaa eteenpäin, mutta mitään ei ole tapahtunut. Tämä oli todella yllätys, että monet ovat reagoineet tähän niin tunteella.

Pussi kerrallaan tuoteselosteita tutkien

Kaupan Facebook-päivitys keräsi nopeasti suuren määrän kommentteja ja kohtalontovereita. Yksi kommentoijista on Kauhavan Alahärmässä asuva Anne-Mari Kujanen, jonka 7-vuotias tytär kärsii keliakiasta. Tämän vuoksi irtokarkit on täytynyt jättää kauppaan.

– Se on ikävä aina sanoa tytölle, että et sinä saa näitä, kun näitä on voinut joku ottaa kauhalla, joka on koskenut viljatuotteisiin.

Kujasen tytär ei pysty syömään kuin puhdasta kauraa. Normaalit viljatuotteet eivät käy.

–Se aiheuttaa kovia vatsakipuja ja vaikuttaa heti vatsan toimintaan, kun mahassa on nukkaa. Jo pienikin määrä vaurioittaa vatsaa.

Viljatuotteiden välttely on haasteellista. Tuoteselosteet täytyy tutkia tarkkaan.

– Nyt on jo oppinut vähän tietämään, kun on sata kertaa lukenut tuoteselostukset, mutta aluksi joutui kyllä pussi kerrallaan metsästämään, että mikä käy. Joskus on vieläkin epävarma, kun tulee vastaan uusia ainesosia. Kyllä se on välillä sellaista hakemista karkkiosastolla.

Latvala on myös huomannut, että tuoteselosteet voivat muuttua. Tästä syystä ne on syytä lukea tarkkaan joka kerta.

Tuhat kiloa karkkia

Kauppias Olli Pehkonen järjestää elokuun lopulla kahden päivän ajan pop up-tapahtuman, johon osallistuu myös Keliakialiitto. Tällöin paikalla valvotaan tarkasti, että kauhat eivät ole kosketuksissa viljatuotteiden kanssa.

Vastaavia tempauksia on järjestetty aiemminkin. Keliakialiitto palkitsi Länsi-Pohjan keliakiayhdistyksen irtokarkkitempauksen tämän vuoden keliakiatekona.

Sen sijaan pysyvämmän hyllyn järjestäminen olisi haastavampaa. Pehkonen on jo yli kolmen kuukauden ajan neuvotellut tavarantoimittajan kanssa asiasta.

– He pelkäävät kontaminaation vaaraa. Vielä he eivät ole lähteneet mukaan tähän, mutta ehkä tämä herättää keskustelua valtakunnallisestikin.

Sari Latvalan mukaan jo pari-kolmekin karkkilaatua riittäisi.

– Tärkeintä olisi, että lapsi saisi itse ottaa, tutkia ja tehdä sen ostopäätöksen turvallisesti. Olisi hienoa, jos ei tarvitsisi murehtia, onko kauha koskenut viljatuotteita. Kontaminaatiovaara pitäisi saada mahdollisimman pieneksi.

Vaikka Latvalan perheessä Enni pääseekin yksityiselle karkinostokierrokselle, aikoo perhe osallistua myös pop up-tapahtumaan.

– Päivät on kirjoitettu jo kalenteriin, Latvala naurahtaa.

Pehkonen arvioi parhaillaan, kuinka paljon karkkia tapahtumaan tarvitaan. Osallistujen määrä ainakin Facebook-päivityksen mukaan on suuri.

– Pitää neuvotella tavarantoimittajan kanssa, että mikä on oikea määrä. Veikkaan, että puhutaan noin tuhannesta kilosta. Se on tavoitteena, että karkit eivät lopu kesken.

Tampereen Särkänniemen huvipuistossa jatketaan kadonneen anakondan poikasen metsästystä.

Huvipuiston operatiivinen johtaja Tiia Ojansivu arvioi, että vaikka käärme olisi poistunut terraariostaan, se tuskin siirtyy asiakastiloihin. Niissä on paljon viileämpää kuin hoitotilojen puolella, jossa ilmanala on lämpimän trooppinen.

– Se hakeutuu lämpöön ja kohta haluaa vettäkin, koska on uiva laji. Eikä yleisöllä ole hiiriä. Meillä on paremmat herkut siellä toisella puolella, Ojansivu sanoi perjantaiaamuna Radio Suomen Tampereen lähetyksessä.

Huvipuisto arvioi torstaina, että käärme olisi kulkenut läpi terraarion somisteiden rei’istä.

– Se on vielä hyvin pieni käärme. Se on kapea ja soukka ja pääkin on hyvin pieni, mikä mahdollistaa sen, että se mahtuu menemään pienestäkin raosta terraarion somisteen taakse, Ojansivu sanoo.

Katoaminen havaittiin jo keskiviikkona, kun kahta poikasta mentiin katsomaan. Ne olivat muuttaneet uuteen terraarioon maanantaina.

Käärme on noin metrin pituinen

Ojansivun mukaan käärmettä onkin etsitty terraarion somisteen takaa. Samalla somistetta on hieman purettu.

On epätodennäköistä, että käärme olisi lähtenyt kokonaan ulos terraariosta.

– On mielettömän pieni mahdollisuus, että se olisi poissa omasta terraariostaan, Ojansivu sanoo.

Terraario sijaitsee Särkänniemen Akvaariossa, jossa voi tutustua käärmeiden lisäksi muun muassa kaloihin ja liskoihin.

Kadoksissa oleva anakondakäärmeen poikanen on noin metrin pitkä ja väritykseltään keltamusta.

Poikasen hampaat ovat pienet

Keltaiset anakondat eivät ole myrkyllisiä, vaan ne saalistavat kuristamalla. Ojansivu arvioi, että näin pieni yksilö ei ole vaaraksi kenellekään. Peloissaan ollessaan se saattaa kuitenkin puraista.

– Hampaat ovat vielä hyvin pienet, että ei siitä pahaa jälkeä pääse syntymään, Ojansivu sanoo.

Akvaario on auki myös perjantaina käärmeen katoamisesta huolimatta. Särkänniemi kehottaa, että asiakkaat ottavat heti yhteyttä henkilökuntaan, jos kohtaavat käärmeen.

– En usko, että yleisökatoa tulee. Toivottavasti tulee yleisöryntäys, koska meillä on todella hieno akvaario, Ojansivu sanoo.

Tuore opetusministeri Li Andersson (vas.) lupaa puuttua päiväkotien ylisuuriin ryhmiin tarvittaessa jopa lakia tiukentamalla, kertoo Uutissuomalainen.

– Meidän pitää katsoa, onko sääntely kunnossa ja tarvitaanko siihen vielä muutoksia. Jos todetaan, että ongelma ei ole laissa vaan sen toimeenpanossa, meidän pitää katsoa, miten voimme tiukemmin ohjeistaa kuntia, Andersson sanoo Uutissuomalaiselle.

Ongelmia on tuottanut etupäässä laissa sallittu suhdeluvun tilapäinen ylitys, jota joissakin kunnissa on tulkittu mahdollisuudeksi antaa ryhmien paisua suunnitellustikin osaksi päivää. Aluehallintovirasto on puuttunut asiaan ainakin Jyväskylässä ja Tampereella.

– Lakia ei oikein tällä hetkellä tulkita lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla. Tämä on meillä työlistalla, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan asian korjaaminen etenee mahdollisimman pian eli syksyn aikana.

Ministeri linjaa, että tilapäisiä ylityksiä ei voi olla jatkuvasti.

Agendalla tarhatyön houkuttelevuuden lisäys

Vaikka nykyisiäkään suhdelukuja ei aina noudateta, hallitus on tuomassa syksyllä eduskuntaan lain, joka pienentää yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja.

Ryhmäkokojen pienentäminen on Li Anderssonin mukaan askel kohti hallituksen tavoittelemaa varhaiskasvatuksen laadun nousua. Samalla se on hänen mukaansa osa pyrkimystä turvata pätevien varhaiskasvattajien saatavuus, sillä työkuorma karkottaa valmistuneita opettajia alalta ja pätevistä opettajista on iso pula.

– Pidän tärkeänä, että myös kuntatasolla mietitään, millä tavalla lastentarhanopettajien työn houkuttelevuutta voitaisiin lisätä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yksi konkreettinen ongelma on, että palkkataso täällä, missä elämisen kustannukset ovat korkeita, on kovin maltillinen.

Andersson myöntää, että palkka on muuallakin pieni, mutta ongelma korostuu pääkaupunkiseudulla.

– Sama koskee lähihoitajia. Kentällä varmasti monet ovat turhautuneita siihen, että sanotaan, että työ on erittäin arvokasta ja että työntekijöitä pitäisi saada lisää, mutta arvostusta ei olla valmiita osoittamaan palkkauksen tasolla. Kyllä se palkankorotusta minusta edellyttäisi.

Palkkaus ei kuulu hallituksen toimivaltaan, mutta Anderssonin mielestä asiaan voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä. Hän mainitsee esimerkiksi viime vaalikaudella voimaan tulleen varhaiskasvatuslain, jossa varhaiskasvatuksen opettajien koulutustasovaatimusta nostettiin ja tehtäviä lisättiin.

– Jos vaaditaan korkeampaa koulutusta, sen kanssa käsi kädessä tulee minusta korkeampi palkkataso.

Ei pakollista esiopetusta

Jos varhaiskasvatuksen laatu nousee, myös vanhempien halukkuus viedä lapsensa päiväkotiin lisääntyy, Andersson uskoo. Koettu laatu on tutkimusten mukaan yksi keskeisimpiä perusteita, joiden perusteella vanhemmat tekevät päätöksiä lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen.

Vaikka Andersson pitää varhaiskasvatusta tärkeänä, hän ei olisi valmis tekemään siihen osallistumisesta pakollista. Hänen mukaansa osallistumisastetta kuitenkin nostaisi tehokkaasti velvoittavan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi. Ministeriö valmistelee asiasta hallitusohjelman mukaista selvitystä.

Lue lisää:

Aluehallintovirasto: Jyväskylän kaupunki on korjannut päivähoidon puutteet lain vaatimalle tasolle

Ruotsinkielisistä varhaiskasvattajista huutava pula pääkaupunkiseudulla – Helsinki voi joutua sulkemaan ruotsinkielisiä päiväkoteja syksyllä

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL julkaisi tämän viikon maanantaina kannanoton, joka kyseenalaisti sen, miksi opiskelijoilla ei ole oikeutta lomaan ja loma-ajan toimeentuloon. Järjestö huomauttaa, että moni korkeakoulussa opiskeleva paiskii hommia läpi vuoden: ensin yhdeksän kuukautta opinnoissa ja sitten kolme kesätöissä.

Lisäksi liitto nostaa esiin ilman kesätöitä jäävät opiskelijat. SYL:n mukaan heille pitäisi järjestyä nykyistä helpommin yhteiskunnan tukea myös niille kuukausille, jolloin opinnot eivät etene.

Ajatus yhteiskunnan tuella lomailevista korkeakouluopiskelijoista närkästytti monia. Kokoomusopiskelijat syyttivät esitystä työnhaun merkityksen väheksymisestä ja täysin absurdien sosiaalietuuksien vaatimisesta.

Mistä kyse?

SYL:n varapuheenjohtaja Kim Kujalan mielestä heidän aloitteensa on julkisessa keskustelussa ymmärretty väärin.

– Jos sitä meidän kannanottoa ihan tarkasti lukee, niin olemme kannanotolla halunneet nostaa perustulon keskusteluun. Me haluamme, että perustulo saataisiin tähän yhteiskuntaan sillä tavalla, että myös opiskelijat olisivat mukana siinä, Kujala selittää.

Se, että SYL:ssä kannatetaan perustuloa, ei varsinaisesti ole mikään uutinen. Jo vuonna 2013 liitto julisti, että on perustulon aika ja perustulomalleille on löytynyt opiskelijaliikkeiden keskuudessa kannatusta jo ennen sitä.

Opiskelijoiden loma-ajan toimeentulosta puhumisen voikin nähdä avauksena, jolla SYL:n pitkän tähtäimen poliittisesta tavoitteesta tehdään ajankohtainen Suomen suosituimman kesälomakuukauden aikana.

Pitkän tähtäimen muutoksen ajamisen lisäksi SYL on huolissaan siitä, miten toimeentulo järjestyy niillä opiskelijoilla, jotka juuri nyt viettävät kesää vailla kesäopintoja tai työpaikkaa. Kujala huomauttaa, että toimeentulotuen ehdot pakottavat nämä ihmiset velkaantumaan, ennen kuin he pääsevät viimesijaisen tukimuodon piiriin.

Ilman opintotukea tai palkkaa jäävä opiskelija ei saa Kelasta toimeentulotukea ennen kuin hän on nostanut kokonaan sen opintolainan, johon hän on oikeutettu. Lisäksi Kelalle pitää pystyä todistamaan, että kaikki lainarahat on tosiaan kulutettu ja tili on tyhjä.

– Me emme tästä velkaantumisesta ole kauhean innoissamme. Työllistyminen on monelle epävarmaa tässä maailman ajassa, ja joillain aloilla. Me haluaisimme nähdä, että velkaantumispakko poistuisi, Kujala sanoo.

Kuka ja mitä?

Kim Kujala on 23-vuotias viestintätieteiden opiskelija Vaasan yliopistossa. Kujala myöntää, että moneen muuhun maahan verrattuna suomalaisopiskelijoiden tilanne on hyvä

– Meillä on ilmaista koulutusta, ja meillä on ihan hyvät sosiaalietuudet jo tälläkin hetkellä. Ei se estä meitä vaatimasta sitä, että asiat voisivat olla vielä paremmin. Tässä on lähdetty siitä näkökulmasta, että haluamme ajatella heitä, joilla menee kaikkein heikoimmin, hän sanoo.

Kujala nostaa esiin vuonna 2016 korkeakouluopiskelijoille tehdyn terveyskyselyn. Sen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii mielenterveyden ongelmista, joita ovat muun muassa kova stressi, huolista johtuva unettomuus ja ylirasittuneisuus.

Mutta miksi SYL haluaa nostaa kaikkien opiskelijoiden toimeentuloa, eikä kohdistaa mahdollisia lisäpanostuksia niihin, jotka todella kärsivät psyykkisistä ongelmista?

– Pitää muistaa, että se ei ehkä sittenkään ole niin yksioikoista. Eivät he, joilla on mielenterveyden kanssa haasteita, ole homogeeninen joukko, jota voisi lähteä selkeämmin rajaamaan, Kujala sanoo.

Tätä et ehkä tiennyt

Kriittisesti SYL:n kannanottoon suhtautuneet Kookoomusopiskelijat tarjosivat lääkkeeksi psykkisiin ongelmiin mielenterveyspalveluiden parempaa saatavuutta. Loma-ajan toimeentuloa he lähtisivät kohentamaan opiskelijoiden tulorajoja nostamalla.

Tällä hetkellä yhdeksältä kuukaudelta opintotuet nostava opiskelija saa tienata enintään 11 973 euroa vuodessa. Jos koko vuoden aikana kertyvät tulot ylittävät tuon summan, tukikuukausia joutuu perumaan tai maksamaan takaisin. Kelan tulotaulukosta opiskelija näkee, kuinka moneen tukikuukauteen omalla tulotasolla on oikeutettu.

– Jos tulorajoja haluttaisiin nostaa, emme me poikkiteloin siihen eteen asettuisi. Me ajattelemme, että se palkitsee niitä, jotka haluavat ostaa opiskelurauhaa työskentelyllä, Kujala sanoo.

Samalla hän huomauttaaa, että niitä opiskelijoita, jotka eivät onnistu saamaan työpaikkaa ollenkaan, tulorajojen nosto ei auta. Isommat tulorajat lisäisivät siis tuen määrää vain heillä, joilla menee jo nyt paremmin kuin täysin pelkkien tukien varassa olevilla.

– Opintotuen piiriin palaa sellaisia ihmisiä, jotka tulevat nyt jo toimeen omilla lisäansioillaan paremmin kuin he, jotka elävät pelkän opintorahan varassa, Kujala selittää.

Keskustelu opiskelijoiden toimeentulosta ja siitä, miten se turvataan parhaiten, on aina jakanut opiskelijajärjestöjä. Kokoomuslaiset ovat kriittisiä, mutta vasemmisto-opiskelijat ovat antaneet tuen SYL:n kannanotolle. Onko tässä lopulta kyse siitä, että SYL on enemmän vasemmalla kuin oikealla?

Sen Kujala haluaa jättää jokaisen oman arvioinnin varaan.

– Meidän kaikki kannanotot herättää keskustelua siitä, ollaanko nyt liian oikealla tai liian vasemmalla, tai onko ylipäänsä sopivaa, että näihin aisioihin otetaan kantaa, hän sanoo.

Lopulta SYL:n kannanotoista päättää sen liittokokous, joka pitää perustulon ajamista tärkeänä.

– Kyllähän se on poliittista toimintaa. Nämä mainitut järjestöt sielläkin toimivat omalla osallaan. Ei se ihan kauhean kaukaa haettua ole, kyllä näillä on tietty poliittinen ohjauksensa tähän järjestöön, hän avaa opiskelijapolitiikan voimasuhteita.

Kim Kujalaa haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla pääkuvaa.

Katso myös edelliset jaksot tästä.

Lue lisää:

SYL:n kannanotto herätti keskustelun opiskelijoiden palkallisesta lomailusta – Kokoomusopiskelijat: "Työt ovat sopivaa vastapainoa opiskelulle"

Terveystutkimus: Joka kolmannella korkeakouluopiskelijalla psyykkisiä vaikeuksia

Joka toinen lääketieteen opiskelija kärsii stressistä: "Lääkärin omat mielenterveysongelmat ovat tabu – ajatellaan, että pitää olla parantaja eikä parannettava"

Ratkaisu opiskelijoiden uupumukseen on kaikkien ulottuvilla – tutkimus selvitti, mistä oppimisen ilon ilmapiiri syntyy

Aiheesta muualla:

Pääkirjoitus: Opiskelijan tai työtä vieroksuvan oleilu muiden piikkiin ei ole mikään perusoikeus (Iltalehti 4.7.2019)

Kohu opiskelijoiden oikeudesta palkalliseen lomaan – Näin kommentoi Vasemmisto-opiskelijat (Helsingin Uutiset 4.7.2019)

Ministeri Saarikon mukaan sosiaaliturvajärjestelmä ei taivu opiskelijoiden palkallisiin lomiin – ”Vaikka se olisikin ansaittua” (Kauppalehti 3.7.2019)

Kahden järvellä olleen miehen käyttämä pieni perämoottorivene oli kaatunut ja he olivat joutuneet veteen. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palomiehet ja ensihoitajat saapuivat aluksellaan tapahtumapaikalle ja löysivät miehet kaatuneen veneen päältä. Sieltä heidät otettiin alukseen ja kuljetettiin rantaan.

– Onneksi oli valoisa yö ja tyyni keli, miehet löytyivät nopeasti, kertoo paikan päällä ollut ylipalomies Janne Pelo Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Ilmoitus avunhuudoista tuli hätäkeskukseen myöhään perjantai-iltana.

– Kyllä he olivat hyvin tyytyväisiä ja kiittelivät meitä kovasti, Pelo kuvailee miesten tuntoja kun pelastuslaitos saapui paikalle.

Kiitokset saivat myös apua soittaneet ja etsintöihin osallistuneet saarelaiset.

Pelastetut miehet olivat hieman alilämpöisiä ja ensihoito vei heidät terveyskeskukseen tarkastettavaksi. Pelo arvioi, että he ehtivät odotella apua ehkä vajaan tunnin. Miehillä oli pelastusliivit päällä. – Niitä pitää käyttää aina kun liikutaan vesillä, pelastuslaitos muistuttaa.

Pelastuslaitoksella oli noin 25 km:n venematka rannasta onnettomuuspaikalle.

Aamun postien jakaja aloittaa työt pikkutunneilla.

Birgi Putkonen odottelee aamun lehtiä Kuopion Neulamäessä kesäyön pimeimpänä hetkenä. Putkosella on jalassaan lenkkikengät ja kasvoillaan pirteä hymy.

Kello on puoli kaksi, kun paikalle saapuu pakettiauto takaosassaan paksu nippu aamun postia. Putkonen lastaa lehdet ja kirjeet polkupyörän tarakan kuljetuskasseihin. Aamun postien jakamiseen kuluu nelisen tuntia.

Putkonen edustaa alaa, jolla on jo pitkään kärsitty työvoimapulasta. Jakajapulan vuoksi aamun posti ei välttämättä kolahda postiluukusta yhtä kellontarkasti kuin aikaisemmin.

Ala murroksessa, jakajat hakusessa

Jakelutyöhön halukkaista on ollut pulaa jo pidemmän aikaa, kertoo Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg. Jakajien saaminen on ollut vaikeaa ja työntekijöiden vaihtuvuus on suurta.

Savon Jakelun toimitusjohtaja Kari Väisänen kertoo, että ala potee jakajapulaa eri puolilla Suomea, esimerkiksi Pohjois-Savossa. Samaa kuullaan muiltakin toimijoilta, kuten Ilves Jakelulta ja Kaleva Medialta.

Posti jakaa noin puolet Suomen sanomalehdistä. Muu osuus on yksityisten jakeluyhtiöiden vastuulla.

Postin resurssioptimoinnin johtaja Jani Häsä taas kertoo Postin jakajatilanteen olevan valtakunnallisesti hyvä. Jakajista on kuitenkin pulaa joillakin alueilla, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Pohjanmaalla ja Uudessakaupungissa.

Te-toimiston verkkosivuilla vapaita jakajan paikkoja on noin 80 eri puolilla maata.

Väisäsen mukaan hankaluudet liittyvät talouden suhdanteisiin ja työllisyysasteeseen. Yhä useammalla on täysipäiväisiä töitä, minkä vuoksi osa-aikaisiin jakajantöihin on vaikea löytää halukkaita.

Jakeluala kilpailee työntekijöistä erityisesti paikkakunnilla, joissa matalapalkka-alojen työpaikkoja on runsaasti tarjolla. Medialiiton Jukka Holmbergin mukaan vierastyövoiman osuus on jakelualalla kasvussa.

Sanomalehtien levikit pienenevät, mutta jakelualalla menee toistaiseksi hyvin. Jakelufirmat saavat tätä kompensoitua uusien tuotteiden, kuten aamulla jaettavien kirjeiden, aikakauslehtien ja pienpakettien jakelulla.

Kuusi päivää viikossa raskasta työtä matalalla palkalla

Monet lehdenjakajat tekevät työtään sivutoimena. Keskimääräinen kuukausitulo vakituiselle, kuusi päivää viikossa työskentelevälle lehdenjakajalle on Savon Jakelulla noin 1 200 euroa. Tulotaso on hieman noussut aiemmasta uusien lisätuotteiden jakelun myötä.

– Työn kokonaisansiotaso on melko matala. Jos palkkaa ei ole paljoa työttömyyskorvausta enempää tarjota, työntekijä harkitsee näiden väliltä, Väisänen kertoo.

Yle uutisoi 2017 Postin jakajia koskevan työehtosopimuksen muutoksesta ja sen vaikutuksesta varhaisjakelijoiden palkkaukseen. Monen pitkään työskennelleen jakajan palkka laski huomattavasti.

Palkkojen nostamista ei ole Savon Jakelulla harkittu. Kari Väisänen perustelee tätä jakelukustannusten nousulla, mikä puolestaan korottaisi lehtien tilaushintoja. Tämä taas voisi vaikuttaa levikkeihin ja tätä kautta myös jakelun kysyntään.

Kuluttajille on tärkeää, että aamun posti on perillä ajallaan. Viime keväänä aamujakelut viivästyivät toistuvasti esimerkiksi Pohjois-Savossa Kuopion keskustan, Saaristokaupungin ja Puijonlaakson alueilla.

Savon Jakelun Kari Väisänen kertoo, että sijaistavia jakajia ei ollut saatavilla. Viivästysten syynä oli jakajavajeen lisäksi keväälle keskittyneet lomat sekä sairaslomatapaukset.

– Viime talvi oli hankalin koskaan. Kesti pari kuukautta ennen kuin tilanne saatiin normalisoitua tehostamalla ja monipuolistamalla rekrytointeja, Väisänen sanoo.

Yön lehdenjakajat sään armoilla

Kuten moni muu lehdenjakaja, myös Birgi Putkonen tekee jakelutyötä sivutoimisesti. Alueen jakelupiiristä riippuen jakaja tekee työnsä pyörällä, kävellen tai autolla.

Jakajan työ on paikoin rankkaa ja työhön soveltuu Putkosen mukaan tietynlainen ihmistyyppi.

– On hyvä olla oma-aloitteinen ja reipas. Ja riittävän hyvä kunto, Birgi Putkonen luettelee.

Työssä on myös omat rasitteensa. Lehden on pamahdettava laatikkoon ennen aamukuutta säästä riippumatta.

– Kova vesisade, lumisade ja liukkaus hankaloittavat. Se tekee kiirettä työhön, ja joskus voi tehdä tiukkaa saada lehdet kuudeksi toimitettua.

Putkonen kertoo valmistautuvansa vuoroihin aikaisella nukkumaanmenolla ennen työn aloittamista.

– En ole ikinä ollut kovin hyvä nukkuja. Työ sopii kaikin puolin minulle erityisen hyvin, Putkonen naurahtaa.

Lehdenjakelutyö tukee luontoliikuntaa ja maratoneja harrastavan Putkosen muuta elämää. Ansioilla on kuulemma kustannettu monet ulkomaan maratonmatkat.

Lehdenjakovuoro jatkuu aamukuuteen asti, minkä jälkeen Putkonen jatkaa päivätöihinsä.

Pysyttelen Putkosen tahdissa parisen tuntia, yhden jakelupiirin verran. Askelmittari näyttää tässä vaiheessa yötä noin 4 000 askelta. Tyypillisessä työvuorossa askelia kertyy hänen mukaansa 10 000–14 000.

Aamu alkaa valjeta Neulamäessä, kun erkanemme Putkosen kanssa. Toimittajan jalkoja alkaa jo jomottaa, mutta kokenut lehdenjakaja ei näytä väsymisen merkkejä. Putkonen hyppää punaisen polkupyöränsä selkään ja jatkaa seuraavalle kierrokselle.

Lue lisää:

Moni luulee edelleen, että vain Posti jakaa Suomessa kirjeitä – "4 000 kertaa viikossa otamme vastaan haukut toisten tekemistä virheistä"

Posti toivoo valtiontukea paperilehtien jakeluun maaseudulla

Postimiehen työhalut katosivat kun posti trimmasi toimintaansa

Vanhustenhoidon sitovaksi hoitajamitoitukseksi on tulossa 0,7:n hoitajan minimi ympärivuorokautiseen hoitoon – ja se on tulossa lakiin vauhdilla.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi keskiviikkona, että vanhuspalvelulaki päivitetään tältä osin kiireesti. Valmista pitäisi olla vuoden loppuun mennessä.

Tavoite on huikea, kun muistetaan, että hoitajamitoituksesta on kiistelty jo vuosikaudet. Hoitajamitoitus tarkoittaa sitä, kuinka monta hoitajaa on hoitamassa yhtä hoidettavaa.

Minimimitoitus 0,7:n hoitajan oli näyttävästi esillä jo vuonna 2012. Se muuttui nykyiseksi 0,5:ksi ja Juha Sipilän (kesk.) hallitus yritti alentaa sen jopa 0,4:ään säästöjen toivossa. Se kuitenkin peruttiin.

Kiire selittyy poliittisella paineella, joka syntyi, kun keväällä paljastui vanhusten hoivan surkea tila.

Uudistus jaettiin kahtia

Nopeaan tulokseen puolestaan pyritään jakamalla vanhuspalvelulain päivitys mitoituskysymykseen ja sitten kaikkeen muuhun.

Lakiuudistus etenee nyt kahdessa eri vaiheessa: ensin säädetään hoitajamitoitus ja toisessa vaiheessa joskus keväällä tehdään muut uudistukset kuten poikkihallinnollinen ikäohjelma, muistisairauksien ennaltaehkäisyn nostaminen kansansairauksien rinnalle ja vanhusasianvaltuutetun tehtävän perustaminen.

Ensi vaiheessa paketoidaan kolme asiaa yhteen, jolloin 0,7 hoitajan vähimmäismitoituksen uskotaan toimivan. Mukaan tulevat henkilöstön työnjaon tarkka määrittely ja hoitoisuuden mittaminen eli sen, kuinka paljon ja millaista hoivaa kukin tarvitsee.

Työnjako ja mittarit tarkasteluun

– Nostetaan uusia elementtejä lainsäädäntöön. Kun mitoitusta lähdetään tuomaan lakiin, niin siinä yhteydessä täytyy määritellä työnjako eli ketkä siinä 0,7:ssä ovat mukana ja ketkä eivät ja mitä muu työ sitten on, lain uudistamistyöryhmässä oleva sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Satu Karppanen kertoo.

Työnjaon lisäksi yritetään yhtenäistää hoidon tarpeen mittaamista. Tällä hetkellä mittareita on useita erilaisia.

– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ensisijaisesti on lähdettävä hoidon tarpeesta ja nimenomaan niin, että 0,7 on toteutuneen mitoituksen alaraja ja että se hoidon tarpeesta johtuva joustaminen tapahtuu ylöspäin.

– Se taas edellyttää sitä, että meillä on yhteisesti sovittu kansallinen hoidon tarpeen mittari, jolloin kaikki saavat hoitoa samoin perustein tehostetussa palveluasumisessa. Siksi se on myös tarpeen kirjata lakiin, Karppanen sanoo.

Koti- ja omaishoitoon ei voida Karppasen mukaan soveltaa samanlaista mitoitusta ja siksi sen uudistaminen jää lain muun päivittämisen yhteyteen keväälle.

Lue myös:

Analyysi: Hoitajamitoitus ei toteudu tällä hallituskaudella – rahoista puuttuu puolet ja niin puuttuu hoitajiakin

Analyysi: Vanhukset pääsivät kerrankin Säätytalon pöytiin – hoitajamitoitus noussee, eihän kotona asuva mummo unohdu?

Suomen pääministerin Antti Rinteen (sd.) mukaan suomalaisten Isis-leirin naisten ja -lasten palauttamista koskeva asia on mutkikas.

Hallitus on selvittänyt Syyriassa sijaitsevan Al-Holin leirin tilannetta ja keskustellut kansainvälisten järjestöjen kanssa siitä, miten lapsia voitaisiin auttaa.

– Tilanne on erittäin monimutkainen. Meidän täytyy noudattaa ihmisoikeuksia ja sopimuksia, mutta taata myös Suomessa asuvien ihmisten turvallisuus, Rinne sanoi.

Rinne kommentoi asiaa päivällä EU-komission vierailuun liittyvässä tiedotustilaisuudessa Säätytalossa, kun Yle kysyi, missä asiassa mennään.

Rinteeltä kysyttiin myös, eikö asiassa pitäisi pyrkiä yhteiseen ratkaisuun EU:n sisällä.

– Siellä on ihmisiä varsin monesta maasta ja erilaisissa tilanteissa. Emme voi vain mennä leirille ja viedä sieltä ihmisiä pois, Rinne sanoi.

Hän viittasi siihen, että Syyria ja Irak ovat halunneet pitää itsellään mahdollisuuden tutkia mahdollisia rikoksia.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei halunnut täydentää Rinteen vastausta ja vaikutti muutenkin haluttomalta kommentoimaan asiaa.

Tanska päätti evakuoida 13-vuotiaan pojan

Ylen toimittaja Antti Kuronen vieraili toukokuun lopulla Koillis-Syyriassa sijaitsevalla Al-Holin leirillä ensimmäisenä suomalaisena toimittaja.

Leirillä olevat suomalaisnaiset kertoivat hänelle haluavansa takaisin Suomeen. Katso tästä jutusta video leirillä olevien naisten haastattelusta.

Viimeistään siitä lähtien Suomessa on käyty kiivasta keskustelua siitä, mitä leirillä oleville suomalaisnaisille ja -lapsille pitäisi tehdä.

Noin kuukausi sitten ruotsalainen isoisä Patricio Galvez haki Isis-leiriltä Ruotsiin seitsemän lapsenlastaan, joiden vanhemmat olivat kuolleet leirillä.

Tanskan valtio puolestaan päätti viime viikolla, että se evakuoi 13-vuotiaan pojan, joka oli haavoittunut vaikeasti Al-Holin leirillä.

Leirillä olevien omaiset toivovat viranomaisilta apua

Ennen juhannusta lukuisat oikeusoppineet julkaisivat Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksen, jossa he katsovat, että Suomen "valtiolle seuraa ainakin velvollisuus avustaa lapsien sekä heidän huoltajiensa tuomisessa maahan".

Al-Holin leirilä olevien lasten isovanhemmat kirjoittivat torstaina HS:n mielipidekirjoituksessa olevansa valmiita maksamaan omaistensa matkan pois alueelta. Omaiset toivovat viranomaisilta apua.

He kirjoittivat, että "leiriltä poistuminen on laillisesti mahdotonta ilman Suomen viranomaisten myötävaikutusta siihen".

Ylen tietojen mukaan al-Holin leirillä on 11 suomalaisnaista ja 33 suomalaislasta. Kurdihallinnon mukaan vähemmän.

Olot leirillä ovat hyvin kurjat. Lämpö voi nousta alueella jopa 45 asteeseen.

Suomi ja muut Pohjoismaat pohtivat kiivaasti, mitä leirillä oleville omille kansalaisille tulisi tehdä.

Aiempi hallitus kertoi pikaisesti valmistelevansa päätöstä siitä, mitä Suomi aikoo tehdä leirillä olevien suhteen.

Entinen sisäministeri: Vain lapset haettava leiriltä

Suurta ihmetystä herättikin se, kun pääministeri Rinne (sd.) ilmoitti viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla, ettei Suomi ole valmistelemassa leirillä olevien suomalaisten hakemista esimerkiksi konsulikyydillä.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) twiittasi tämän jälkeen, että Suomi selvittää edelleen tilannetta monista näkökulmista.

Edellinen sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) on arvostellut hallitusta ja Rinteen lausuntoa.

Mykkänen katsoo, että Suomen pitäisi tehdä leirillä olevien lasten suhteen poikkeuspäätös ja hakea heidät Suomeen. Mykkänen kommentoi asiaa Ylen A-studiossa keskiviikkona ja sanoi, ettei valtion tule kuitenkaan hakea lasten äitejä leiriltä.

Yle kertoi keskiviikkona, että Suomen viranomaiset ovat keskustelleet kurdien kanssa Isis-leirin suomalaisista.

Oikeuskansleri on saanut tähän mennessä viisi kantelua naisten ja lasten tilanteesta. Osa kantelijoista katsoo, että Suomen pitäisi hakea heidät. Kaksi kantelua penää hallitukselta toimia terrorismia vastaan.

Ylen kyselyssä puolet halusi Suomen hakevan suomalaislapset pois Isis-leiriltä, mutta äitien paluuta tuki vain neljännes.

Lue lisää:

Analyysi: Isis-leirin suomalaislapset ovat ensisijaisesti poliittinen ongelma, johon on tarjolla kaksi epäsuosittua ratkaisua

Suomen viranomaiset ovat keskustelleet kurdien kanssa Isis-leirin suomalaisista: "Sisäministeriössä oli paljon kysyttävää"

Punainen Risti: Hakekaa kansalaisenne al-Holin leiriltä

Yle Isis-leirillä Syyriassa: Leirillä on jopa 44 suomalaista, kertovat suomalaisnaiset videolla – "Haluamme takaisin Suomeen"

Katso video: Ruotsalaisisoisä kuvailee al-Holin Isis-leirin olosuhteita Ylelle: "Lapset ovat kokeneet todellisen helvetin"

Tanska evakuoi ensimmäisen Isis-lapsen leiriltä Syyriasta – 13-vuotiasta poikaa on ammuttu selkään

Suomi ei ole hakemassa Isis-leireillä olevia takaisin Suomeen – oikeusministeri Henriksson kyselytunnilla: "Hallitus ei lähde aktiivisesti hakemaan näitä ihmisiä pois"